Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Aloittaneet ja lopettaneet yritykset 2019, 1. vuosineljännes

Muutokset yrityskannassa eräissä Euroopan maissa¹

Taustat

Yritysdemografiassa pyritään kuvaamaan yritysten kehitystä ja etenkin yrityskannassa tapahtuvia muutoksia harmonisoidulla menetelmällä kaikissa EU:n tilastoyhteistyöhön osallistuvissa maissa. Pääasiallinen mielenkiinto kohdistuu yritystoiminnan aitoon aloittamiseen ja lopettamiseen sekä näiden muutosten vaikutukseen uusien työpaikkojen luomisessa ja katoamisessa. Työllisyysvaikutuksia voidaankin ehkä pitää tärkeimpänä poliittisena asiakohtana, johon yritysdemografiatietojen pitäisi osaltaan pystyä vastaamaan.

Aito aloitus ja lopetus

Demografiatyön johtolankana on yritysten aitojen aloitusten ja lopetusten erottaminen kaikista aloituksista ja lopetuksista, sekä näiden ’aitojen’ yksiköiden seuraaminen ajassa ja aggregoituna eri luokkiin. Luokittelijoina demografiassa käytetään aikatekijän (vuosi) lisäksi toimialaa, oikeudellista muotoa sekä henkilöstön suuruusluokkaa. Aloituksen "aitous" on määritelty siten, että ko. yritykselle ei löydy edeltäjää, ja vastaavasti lopetus siten, että loppunutta yritystoimintaa ei jatka mikään toinen yritys.

Epäaitojen tapahtumien määrittely tapahtuu hakemalla edeltäjä-jatkaja -linkkejä yksiköiden välille. Eurostatin ja OECD:n yritysdemografiakäsikirjan mukaan jatkuvuutta tulisi tarkastella ensisijaisesti tuotannontekijöiden jatkuvuutena ja tässä olisi huomioitava varsinkin työvoiman jatkuvuutta (samat työntekijät jatkavat uudessa yrityksessä). Oma lukunsa on myös keskeytyneen yritystoiminnan uudelleen jatkuminen. Demografian sääntöjen mukaan yli 18 kuukauden toimimattomuuden jälkeen uudelleen aloittava yritys katsotaan aidoksi aloitukseksi. Tarkemmat määrittelyt demografiatietojen tuottamisesta löytyvät em. käsikirjasta .

On kuitenkin tärkeää huomioida, että yritysdemografian sääntöjen perusteella tehdyt tilastot poikkeavat Tilastokeskuksen Aloittaneet ja lopettaneet yritykset -tilaston tiedoista juuri näiden aitojen aloitus- ja lopetussääntöjen vuoksi. Tuotantomenetelmistä johtuen tiedot yritysten aidoista aloituksista ja lopetuksista kertyvät hitaammin kuin Aloittaneet ja lopettaneet yrityksen -tilaston tiedot. Eurostat kehittää edelleen kansainvälisesti vertailukelpoista yritysdemografiatilastointia.

Aloittaneet yritykset

Euroopan 17 maasta (2) saatujen tilastotietojen mukaan vuonna 2003 syntyi 1,2 miljoonaa uutta liikeyritystä (3) . Seitsemän maan (4) tietoihin perustuva aloittamisasteen, eli aloittaneet yritykset suhteessa olemassa olevaan yrityskantaan, keskiarvo oli 9,2 prosenttia. Kaikista tarkastelluissa maissa syntyneistä yrityksistä noin kaksi kolmasosaa syntyi kolmessa maassa: Italiassa, Espanjassa ja Iso-Britanniassa. Yrityskantaan verrattuna korkein aloittamisaste oli Romaniassa (18,7 %). Yli kymmenen prosentin aloittamisasteita oli myös Virossa, Unkarissa, Latviassa, Tšekissä, Iso-Britanniassa ja Luxemburgissa. Suomessa aloittamisaste oli 7,7 prosenttia. Kuviossa 1 (5) on 17 aiemmin mainitun maan lisäksi mukana Tanskan ja Norjan luvut vuodelta 2001.

Kuvio 1. Yritysten aloittamisasteet eri maissa v. 2003, %

Kuvio 1. Yritysten aloittamisasteet eri maissa v. 2003, %

Uusista yrityksistä 75,6 prosenttia toimi palvelusektorilla (toimialat G–K pl. hallintayhtiöt 74.15), 15,9 prosenttia rakentamisen toimialalla (F) ja 8,4 prosenttia teollisuudessa (C–E). Suhteessa olemassa olevaan yrityskantaan uusia yrityksiä syntyi eniten rakennusalalla (11,1 %), palvelutoimialoilla 9,4 prosenttia ja vähiten teollisuudessa, 5,8 prosenttia. Suomessa vastaavat luvut olivat 8,4 prosenttia, 8,2 prosenttia ja 4,7 prosenttia. Ilmeisenä syynä teollisuuden alempiin lukuihin on se, että teollisuusyrityksen aloituskustannukset ovat yleensä korkeammat kuin palveluyrityksen.

Kun toimialakohtaisia eroja tutkittiin yksityiskohtaisemmin seitsemästä maasta (Viro, Espanja, Italia, Latvia, Slovakia, Ruotsi ja Britannia) saatujen tilastojen perusteella, huomattiin, että yrityksiä perustettiin eniten kiinteistö-, vuokraus- ja liike-elämän palvelujen toimialalla (11,7%). Aloittamisasteet olivat erityisen korkeita operationaalisissa palveluissa, kuten työvoiman vuokrauksessa ja siivouksessa (18,5 %). Suhteellisen paljon perustettiin myös ICT-alan palveluyrityksiä (11,0 %) sekä osaamisintensiivisiä liike-elämän palveluyrityksiä, kuten laki- ja kirjanpitopalveluja tarjoavia yrityksiä (10,1 %).

Tarkasteltavien maiden (ja lisäksi Tanskan sekä Norjan) ja toimialojen välillä oli kohtalaisen suuria eroja aloittamisasteissa erityisesti palvelusektorilla, ja sen sisällä kiinteistö-, vuokraus- ja liike-elämän palvelujen toimialalla, rahoituspalveluissa sekä osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluissa. Teollisuussektorilla ei ollut suurta vaihtelua maiden välillä. Yleisesti ottaen tutkituilla toimialoilla aloittamisasteet olivat korkeimmat Romaniassa ja matalimmat Sveitsissä.

Useimmissa tarkastelluissa maissa aloittavan yrityksen yleisin oikeudellinen muoto oli luonnollinen henkilö. Selkeimmät poikkeukset olivat Luxemburg, Iso-Britannia ja Sveitsi, joissa useimmat aloittavat yritykset olivat osakeyhtiöitä. Samoin oli tilanne Baltian maissa.

Toiminnan jatkuminen

Yritysten toiminnan jatkumista seurataan selviytymisasteella: esim. kahden vuoden selviytymisaste on yritysten, jotka ovat aloittaneet vuonna t-2, määrä vuonna t jaettuna vuonna t-2 aloittaneiden yritysten määrällä. Kahden vuoden selviytymisasteen luvuissa 17 maan väliset erot olivat huomattavia; eniten kaksi vuotta toiminnassa olleita yrityksiä oli Portugalissa, 93,7 prosenttia ja vähiten Suomessa, 60,1 prosenttia. Toiminnassa oli suhteellisesti vähän enemmän teollisuusyrityksiä kuin rakennus- ja palveluyrityksiä. Useimmissa maissa vallitsi sääntö: mitä matalampi aloittamisaste sitä korkeampi selviytymisaste ja päinvastoin. Poikkeuksia olivat Suomi ja Slovakia. Suomessa aloittamisaste oli yksi matalimpia ja selviytymisaste matalin, kun taas Slovakiassa aloittamisaste oli korkein ja selviytymisaste yksi korkeimmista (kuvio 2 (6) ).

Kuvio 2. Kahden vuoden selviytymisasteet eri maissa ja eri toimialoilla v. 2003, %

Kuvio 2. Kahden vuoden selviytymisasteet eri maissa ja eri toimialoilla v. 2003, %

Kun tutkittiin vuonna 1998 aloittaneita yrityksiä, huomattiin, että 73,0 prosenttia yrityksistä oli toiminnassa kahden vuoden kuluttua ja vajaa puolet (49,1 %) viiden vuoden kuluttua. Kolmena ensimmäisenä tarkasteluvuonna lopettamisaste oli suunnilleen sama vuosittain, mutta hidastui neljäntenä ja viidentenä vuonna. Tästä voidaan päätellä, että kun yritys pysyy toiminnassa pari kolme vuotta, sen "elinmahdollisuudet" kasvavat. Toimialojen kesken selviytymisasteissa ei ollut suuria eroja (teollisuus 51,6 %, rakentaminen 51,4 % ja palvelut 48,4 %). Tarkasteltujen maiden väliset erot olivat merkittäviä: korkein selviytymisaste oli Ruotsissa 61,5 ja matalin Suomessa 39,7 prosenttia. Vuonna 1999, 2000 tai 2001 aloittaneista yrityksistä keskimäärin suurin kahden vuoden selviytymisaste oli sähkö-, kaasu- ja vesihuollon yrityksillä (84,6 %), toiseksi suurin teollisuusyrityksillä (79,7 %), ja pienin palveluyrityksillä (70,6 %) ja niistä erityisesti rahoitusyrityksillä.

Lopettaneet yritykset

Vuonna 2003 lopettamisaste, eli lopettaneet yritykset suhteessa olemassa olevaan yrityskantaan, oli keskimäärin 7,8 prosenttia aiemmin mainitussa seitsemässä maassa. Koska lopettamisaste oli pienempi kuin aloittamisaste (9,2 %), yritysjoukko kasvoi. Tarkastellut lopettamistilastot olivat kuitenkin vain alustavia, joten muutokset ovat mahdollisia. Lukujen mukaan suhteellisesti vähiten lopettaneista yrityksistä oli teollisuusyrityksiä ja eniten ICT-alalla. Yleisesti ottaen niillä toimialoilla, joilla aloitti suhteellisesti eniten uusia yrityksiä, niitä myös lopetti eniten. Erityisesti tämä näkyi palvelusektorin toimialoilla, joissa yrityksen perustaminen ja lopettaminen on helppoa. Vastaavaa samanlaisuutta ei ollut havaittavissa maiden välillä. Suhteellisesti eniten yrityksiä lopetti Latviassa, vähiten Portugalissa ja Sveitsissä (kuvio 3 (7) ).

Kuvio 3. Yritysten alustavat lopettamisasteet eri maissa v. 2003, %

Kuvio 3. Yritysten alustavat lopettamisasteet eri maissa v. 2003, %

Vaikutus työllisyyteen

Vuonna 2003 aloittaneissa yrityksissä syntyi yritysdemografiatilaston mukaan 2,2 miljoonaa uutta työpaikkaa 16 EU-jäsenmaassa . Uudet yritykset muodostivat noin yhdeksän prosenttia yrityskannasta, mutta niiden tarjoamat työpaikat vain noin kolme prosenttia kaikista työpaikoista. Suurin työllisyysvaikutus uusilla yrityksillä oli Liettuassa (v. 2002), noin viisi prosenttia.

Uusien yritysten luomista työpaikoista tarkastelumaissa keskimäärin 72 prosenttia syntyi palvelusektorille, 17 prosenttia rakennussektorille ja 11 prosenttia teollisuuteen. Liettuassa, Portugalissa, Slovakiassa, Sloveniassa ja Romaniassa teollisuuden osuus oli huomattavampi, noin 20 prosenttia.

Useimmissa maissa uusien yritysten aikaansaama työpaikkojen lisäys oli suurempi kuin yritysten lopettamisen aiheuttama työpaikkojen vähennys. Poikkeuksia olivat Italia, Hollanti, Slovenia, Suomi, Britannia ja Slovakia, joissa työpaikkojen vähentyminen oli suurempi kuin lisäys. Toimialoittain tarkasteltuna kiinteistö-, vuokraus- ja liike-elämän palveluissa, rakentamisessa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa uusia työpaikkoja syntyi enemmän kuin niitä hävisi.

Suurin osa aloittavista yrityksistä oli pieniä, alle viiden henkilön yrityksiä, kuten myös lopettaneista. Merkittävää oli kuitenkin se, että yli 20 henkilöä työllistävien yritysten lopettamisaste oli keskimäärin suurempi kuin aloittamisaste. Suurten yritysten vaikutus on suurempi työpaikkojen vähentymisessä kuin lisääntymisessä.

1) Perustuu julkaisuihin Business demography: growth in the population of enterprises. Eurostat, Statistics in focus 48/2007 sekä Business demography: the impact on employment. Eurostat, Statistics in focus 49/2007.
2) Tšekin tasavalta, Viro, Espanja, Italia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Unkari, Alankomaat, Portugali, Slovenia, Slovakia, Suomi, Ruotsi, Iso-Britannia, Romania ja Sveitsi
3) Toimialat C = Kaivostoiminta ja louhinta, D = Teollisuus, E = Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto, F = Rakentaminen, G = Tukku- ja vähittäiskauppa, H = Majoitus- ja ravitsemistoiminta, I = Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne, J = Rahoitustoiminta, K = Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut (pl. 74.15 Hallintayhtiöt)
4) Viro, Espanja, Italia, Latvia, Slovakia, Ruotsi ja Iso-Britannia
5) KA = keskiarvo Viron, Espanjan, Italian, Latvian, Slovakian, Ruotsin ja Iso-Britannian luvuista; Tanskan ja Norjan luvut vuodelta 2001
6) KA = keskiarvo Viron, Espanjan, Italian, Latvian, Slovakian, Ruotsin ja Iso-Britannian luvuista; Tanskan ja Norjan tiedot vuodelta 2001, Sveitsin tiedot puuttuvat
7) KA = keskiarvo Viron, Espanjan, Italian, Latvian, Slovakian, Ruotsin ja Iso-Britannian luvuista; Tšekin tasavallan, Liettuan, Luxemburgin, Unkarin, Alankomaiden, Portugalin, Slovenian ja Suomen luvut vuodelta 2002; Tanskan tiedot puuttuvat

Lähde: Yritysrekisteri: Aloittaneet ja lopettaneet yritykset. Aloittaneet yritykset 2007, 3. neljännes; lopettaneet yritykset 2007, 2. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Marketta Kaskirinne-Salo (09) 1734 3542, Janne Peltola (09) 1734 2929, yritys.rekisteri@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala


Päivitetty 31.1.2008

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Aloittaneet ja lopettaneet yritykset [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-0660. 3. vuosineljännes 2007, Muutokset yrityskannassa eräissä Euroopan maissa¹ . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.10.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/aly/2007/03/aly_2007_03_2008-01-31_kat_002_fi.html