3. Tuotteisiin ja prosesseihin liittyvä innovaatiotoiminta

Tutkimuksen yrityksistä 58 prosenttia ilmoitti kehittäneensä tai ottaneensa käyttöön tuote- tai prosessi-innovaatioita vuosina 2014–2016. Tämä on kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin edellistutkimuksessa.

3.1 Joka kymmenes liikevaihtoeuro innovatiivisista tuotteista

Yrityksistä kaikkiaan 43 prosenttia ilmoitti tuoneensa tuoteinnovaatioita markkinoille vuosina 2014–2016. Teollisuudessa osuus oli 45 prosenttia ja palveluissa 41 prosenttia. Teollisuudessa innovatiivisten tuotteiden markkinoille tuonti painottuu luonnollisesti tavaroihin, mutta palveluitakin lanseeranneiden osuus on kasvanut merkittävästi – niitä markkinoille tuoneiden osuus oli nyt reilu viidennes yrityksistä kun edellisissä tutkimuksissa se on ollut 14 prosenttia. Palvelualoilla ovat niin ikään kasvaneet sekä uusia tavaroita että uusia palveluita markkinoille tuoneiden osuudet.

Pienimmän kokoluokan yrityksistä tuoteinnovaatioita markkinoille tuoneiden osuus oli 39 prosenttia, ja suurimmassa kokoluokassa 69 prosenttia. Suhteellisesti eniten on viime vuosina yleistynyt innovatiivisten palveluiden markkinoiden tuonti pienten ja keskisuurten yritysten toimesta.

Teollisuudessa tuoteinnovaatioita markkinoille tuoneiden osuus oli suurin, 78 prosenttia toimialan yrityksistä, tietokoneiden ja elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksessa. Valtaosa näistä yrityksistä raportoi tavarainnovaatioista, mutta palveluinnovaatioitakin oli tuonut markkinoille 45 prosenttia toimialan yrityksistä.

Palveluissa tuoteinnovaatioita markkinoiden tuoneiden osuus oli edellisvuosien tapaan suurin ohjelmistoalalla, missä 76 prosenttia ilmoitti tuoteinnovaatioista. Näistä valtaosa ilmoitti palveluinnovaatioista, mutta myös tavarainnovaatiot ovat alalla yleisiä, sillä niistä ilmoitti puolet innovoineista.

Kuvio 6. Tuoteinnovaatioita markkinoille tuoneet teollisuudessa toimialoittain 2014–2016, osuus yrityksistä

Kuvio 6. Tuoteinnovaatioita markkinoille tuoneet teollisuudessa toimialoittain 2014–2016, osuus yrityksistä

Kuvio 7. Tuoteinnovaatioita markkinoille tuoneet palveluissa toimialoittain 2014–2016, osuus yrityksistä

Kuvio 7. Tuoteinnovaatioita markkinoille tuoneet palveluissa toimialoittain 2014–2016, osuus yrityksistä

Kehittäjäkuva siitä, kuka markkinoille tuodut tuoteinnovaatiot on alun perin kehittänyt, on säilynyt vuodesta toiseen melko samankaltaisena. Valtaosa tuoteinnovaatioita markkinoille tuoneista on kehittänyt innovaatioita itse. Reilu puolet ilmoittaa kehittäneensä innovaatioita yhdessä muiden yritysten tai organisaatioiden kanssa, ja noin kolmannes on tuottanut sellaisia tuoteinnovaatioita, jotka on muokattu alun perin muiden kehittämistä tuotteista.

Myös yleiskuva siitä, kuinka suuri osa tuoteinnovaatioita markkinoille tuoneista on lanseerannut markkinoille uutuusarvoltaan erilaisia tuotteita, on säilynyt viime vuosina hyvin samankaltaisena. Ollakseen innovaatio tuotteen on oltava uusi tai olennaisesti aiemmasta poikkeava vähintään sitä tuottavalle yritykselle. Innovaatiotutkimus tyypitteleekin tuoteinnovaatiot kahteen ryhmään sen mukaan ovatko innovaatiot olleet uusia ainoastaan niitä tuottaneille yrityksille – eli vastaavia on jo ollut markkinoilla – vai ovatko innovaatiot olleet uusia myös markkinoiden näkökulmasta – eli vastaavia tuotteita ei ole aiemmin ollut tarjolla.

Vuosina 2014–2016 lähes kolmannes tuoteinnovaatioita ilmoittaneista raportoi lanseeranneensa sekä sellaisia tuotteita, jotka olivat uusia oman yrityksen tuotannossa, mutta ei markkinoiden kannalta, että tuotteita, jotka olivat uusia myös yrityksen markkinoiden kannalta. Reilu 40 prosenttia toi markkinoille ainoastaan tuoteinnovaatioita, jotka olivat oman tuotannon näkökulmasta uusia, ja noin joka neljäs yrityksistä ilmoitti tuoteinnovaatioidensa olleen uusia markkinoidensa kannalta.

Tuoteinnovaatioita markkinoille tuoneista pienimmän kokoluokan yrityksistä 29 prosenttia raportoi sekä markkinoiden kannalta uusien tuotteiden että ainoastaan oman yrityksen kannalta uusien tuotteiden lanseeraamisesta. Suurten yritysten osalta osuus oli vastaavasti 54 prosenttia

Kuvio 8. Tuoteinnovaatioiden jakauma uutuusarvon ja henkilöstön suuruusluokan mukaan 2014–2016, osuus tuoteinnovaatioita markkinoille tuoneista

Kuvio 8. Tuoteinnovaatioiden jakauma uutuusarvon ja henkilöstön suuruusluokan mukaan 2014–2016, osuus tuoteinnovaatioita markkinoille tuoneista

Tuoteinnovaatioita markkinoille tuoneiden liikevaihdosta vuonna 2016 noin 10 prosenttia kertyi markkinoiden kannalta uusista tuotteista teollisuudessa osuuden oltua 11 prosenttia ja palveluissa 8 prosenttia. Niiden innovaatioiden, jotka taas olivat ainoastaan uusia niitä tuottaneille yrityksille, osuus liikevaihdosta oli seitsemän prosenttia – teollisuusyrityksissä 10 prosenttia ja palvelualoilla 4 prosenttia.

Kuvio 9. Tuoteinnovaatioista saadun liikevaihdon osuus teollisuudessa ja palveluissa 2008–2016, osuus tuoteinnovaatioita markkinoille tuoneiden yritysten liikevaihdosta

Kuvio 9. Tuoteinnovaatioista saadun liikevaihdon osuus teollisuudessa ja palveluissa 2008–2016, osuus tuoteinnovaatioita markkinoille tuoneiden yritysten liikevaihdosta

Markkinoiden kannalta uusista tuotteista saatu liikevaihto edusti reilua kuutta prosenttia tutkimuksen kaikkien yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Ainoastaan yrityksille uusista tuotteista saatu liikevaihto taas muodosti 5 prosenttia kaikkien yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Kaikkiaan siis noin 11 prosenttia tarkasteltujen toimialojen liikevaihdosta vuonna 2016 kertyi vuosina 2014–2016 markkinoille tuoduista tuoteinnovaatioista. Tämä oli samalla tasolla edellistutkimusten kanssa.

3.2 Lähes joka toinen teollisuuden yritys uudisti prosessejaan

Prosessi-innovaatioita otti vuosina 2014–2016 käyttöönsä 41 prosenttia tutkimuksen yrityksistä. Muun innovaatiotoiminnan lailla tämä oli selkeästi enemmän kuin edellisissä tutkimuksissa, jolloin prosessi-innovaatioita ilmoittaneita on ollut vajaa kolmannes yrityksistä.

Teollisuudessa prosessi-innovaatioita käyttöön ottaneiden osuus oli 47 prosenttia ja palveluissa 36 prosenttia. Teollisuuden aloista prosessi-innovaatioista ilmoittivat yleisimmin paperin ja paperi- sekä kartonkituotteiden valmistus, muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus sekä sähkölaitteiden valmistus. Esimerkiksi paperiteollisuudessa prosessi-innovaatioista ilmoitti 69 prosenttia yrityksistä. Palvelualoista taas prosessi-innovaatioiden käyttöönotto oli yleisintä ohjelmistoalalla, missä innovaatioista ilmoitti 58 prosenttia.

Prosessi-innovaatiot on tutkimuksessa jaoteltu valmistusmenetelmiin, logistiikkaan ja prosessien tukitoimintoihin liittyviin innovaatioihin. Yleisimmin yritykset ilmoittivat innovaatioista, jotka liittyivät yritysten prosesseja palveleviin tukitoimintoihin.

Kuvio 10. Prosessi-innovaatioiden yleisyys teollisuudessa ja palveluissa 2006–2016, osuus yrityksistä

Kuvio 10. Prosessi-innovaatioiden yleisyys teollisuudessa ja palveluissa 2006–2016, osuus yrityksistä

Kun tuoteinnovaatioita markkinoille tuoneista noin kolme neljästä kehitti tuoteinnovaatioita itse, prosessi-innovaatioiden osalta osuus oli 56 prosenttia. Kaikkiaan 58 prosenttia innovatiivisia prosesseja käyttöön ottaneista raportoi kehittäneensä innovaatioita yhdessä muiden yritysten tai organisaatioiden kanssa, ja neljännes ilmoitti mukauttaneensa tai muokanneensa alun perin muiden kehittämiä prosessi-innovaatioita.

3.3 Tuote- ja prosessi-innovaatioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyviä hankkeita joka kolmannella

Tuotteisiin ja prosesseihin liittyvään innovaatiotoimintaan lukeutuvat myös hankkeet ja toimet, jotka eivät syystä tai toisesta johtaneet innovaatioiden valmistumiseen ja käyttöön ottoon tarkastelujaksolla – joko toiminnan keskeytymisen tai vielä jatkumisen vuoksi. Tällaisista hankkeista tai toimista ilmoitti kaikkiaan 35 prosenttia yrityksistä. Kaikkiaan 12 prosenttia yrityksistä ilmoitti ennen valmistumistaan keskeytyneistä hankkeista ja kolmanneksella yrityksistä oli innovaatioihin tähtääviä projekteja ja toimia, jotka jatkuivat edelleen tutkimusajanjakson päättyessä vuoden 2016 lopussa.

3.4 Innovaatiomenojen rakenteessa muutos

Innovaatiotoimintaan liittyvien erilaisten toimien yleisyys oli kokonaistasolla vuosina 2014–2016 edellisvuosien kaltainen. Kolme neljästä yrityksestä, joilla oli tuotteisiin ja prosesseihin liittyvää innovaatiotoimintaa, harjoitti omaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa (t&k). Noin kolmanneksella innovaatiotoimintaa harjoittaneista yrityksistä t&k oli säännöllistä tarkoittaen, että yrityksellä on omaa pysyvää t&k-henkilöstöä, ja 41 prosenttia yrityksistä raportoi t&k:n olleen satunnaista. Kaikkiaan 51 prosenttia innovaatiotoimintaa harjoittaneesta oli tilannut tutkimus- ja kehittämistoimintaa yrityksen ulkopuolelta.

Innovaatiotoimintaan liittyviä kone- ja laitehankintoja oli tehnyt kaksi kolmesta, ja olemassa olevan osaamisen ja tietämyksen, tekijänoikeuksien suojaamien töiden, patentoitujen ja ei-patentoitujen keksintöjen ja muun vastaavan hankintaa muilta yrityksiltä tai organisaatioilta uusien tai olennaisesti parannettujen tuotteiden ja prosessien kehittämiseksi oli ollut 40 prosentilla. Innovaatiotoimintaan liittyvästä koulutuksesta raportoi 40 prosenttia, innovaatioiden markkinoille tuomiseen liittyvistä toimista 43 prosenttia ja tuoteinnovaatioiden muotoiluun liittyvistä tehtävistä 27 prosenttia innovaatiotoimintaa harjoittaneista.

Lukuun ottamatta tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja muuhun innovaatiotoimintaan liittyviä kone- ja laitehankintoja, erilaiset toimet näyttäytyivät jokseenkin yhtä yleisesti teollisuuden ja palvelualojen innovaatiotoiminnassa.

Kuvio 11. Erilaisten innovaatiotoimien yleisyys teollisuudessa ja palveluissa 2014–2016, osuus tuotteisiin ja prosesseihin liittyvää innovaatiotoimintaa harjoittaneista

Kuvio 11. Erilaisten innovaatiotoimien yleisyys teollisuudessa ja palveluissa 2014–2016, osuus tuotteisiin ja prosesseihin liittyvää innovaatiotoimintaa harjoittaneista

Innovaatiotoiminnan luonne ja erilaisten innovaatiotoimien yleisyys näyttäytyivät siis aiemman kaltaisena innovaatiotoimintaa harjoittaneiden keskuudessa. Tarkasteltaessa innovaatiotoimia suhteessa koko kohteena olleeseen yritysjoukkoon, voidaan havaita toimien yleistyminen etenkin tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja innovatiivisten kone-, laite- ja muiden hankintojen osalta. Muiden toimien osalta niiden yleistyminen on tapahtunut maltillisen positiivisesti.

Kuvio 12. Erilaisten innovaatiotoimien yleisyys 2006–2016, osuus yrityksistä

Kuvio 12. Erilaisten innovaatiotoimien yleisyys 2006–2016, osuus yrityksistä

Yritysten ilmoittamat innovaatiotoiminnan menot vuodelta 2016 pysyttelivät kokonaisuudessaan edellistutkimuksen eli vuoden 2014 menojen tasolla, jolloin ne olivat liki 6 miljardia euroa. Menoja kertyi vuonna 2016 kaikkiaan hieman yli 6 miljardia euroa – teollisuudessa 4,3 miljardia ja palvelualoilla 1,7 miljardia.

Teollisuuden innovaatiomenoissa tapahtui merkittävä rakenteellinen muutos, sillä tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot laskivat edelleen huomattavasti edellisistä tutkimuksista ja toisaalta muuhun kuin tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvään innovaatiotoimintaan kohdistuvat kone-, laite-, ohjelmisto- ja rakennusinvestoinnit kasvoivat merkittävästi. Jälkimmäisiin vaikuttavat keskeisesti metsäteollisuuden investoinnit ja niihin liittyvät innovatiiviset hankinnat.

Palvelualoilla taas tutkimus- ja kehittämistoimintamenojen vähentymistä kompensoi muiden innovaatiomenojen kasvu, etenkin tuotteiden markkinoille tuonnin osalta. Tältä osin merkittävä lisäys kirjattiin pankki- ja vakuutussektorille.

Kuvio 13. Innovaatiomenojen jakauma 2008–2016, miljoonaa euroa

Kuvio 13. Innovaatiomenojen jakauma 2008–2016, miljoonaa euroa

Kuvio 14. Innovaatiomenojen jakauma teollisuudessa ja palveluissa 2012–2016, miljoonaa euroa

Kuvio 14. Innovaatiomenojen jakauma teollisuudessa ja palveluissa 2012–2016, miljoonaa euroa

3.5 Innovaatiotoiminnan julkinen rahoitustuki

Tuote- ja prosessi-innovaatioita vuosina 2012–2016 kehittäneistä ja käyttöön ottaneista kaikkiaan kolmannes sai julkista rahoitustukea innovaatiotoimintaansa. Suhteellisesti yleisimmin tukea saivat kohdejoukon suurimmat yritykset, joista 49 prosenttia ilmoitti tuesta. Keskikokoisista yrityksistä tukea sai 34 prosenttia ja 10–49 henkilöä työllistävistä yrityksistä 32 prosenttia. Edelliseen tutkimukseen verrattuna innovaatiotoiminnan tukea saaneiden yritysten lukumäärä lisääntyi selvästi pienimpien yritysten ryhmässä.

Tukea saaneiden osuudet innovaatiotoimintaa harjoittaneista olivat käytännössä edellistutkimuksen tasolla; valtion tukea sai 28 prosenttia, paikallis- tai alueviranomaisten tukea yhdeksän prosenttia ja Euroopan Unionin tukea kuusi prosenttia. Vajaa kolme prosenttia innovaatiotoimintaa harjoittaneista osallistui EU:n seitsemänteen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmaan tai tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -puiteohjelmaan.

3.6 Oma yritys ja konserni sekä laite-ja materiaalitoimittajat edelleen tärkeimpiä tietolähteitä innovoitaessa

Oma yritys ja konserni sekä laite-ja materiaalitoimittajat ovat edelleen tärkeimpiä tietolähteitä yritysten innovaatiotoiminnassa. Seuraavaksi tärkeimpinä yritykset kokevat yksityisen sektorin asiakkaat, kilpailijat tai toimialansa muut yritykset ja konferenssit, messut ja näyttelyt. Esimerkiksi noin seitsemän kymmenestä innovaatiotoimintaa harjoittaneesta arvioi kilpailijat ja toimialansa muut yritykset merkittäväksi tietolähteeksi innovaatioiden kehittämiseksi.

Vähiten tietolähteenä – ja myös vähiten tärkeinä tietolähteinä – toimivat julkiset ja yksityiset tutkimuslaitokset.

Kuvio 15. Innovaatiotoiminnan tietolähteet merkityksen mukaan 2014–2016, osuus tuotteisiin ja prosesseihin liittyvää innovaatiotoimintaa harjoittaneista

Kuvio 15. Innovaatiotoiminnan tietolähteet merkityksen mukaan 2014–2016, osuus tuotteisiin ja prosesseihin liittyvää innovaatiotoimintaa harjoittaneista

Innovaatiotoiminnan tietolähteistä tiedusteltiin edelliskerran vuosilta 2010–2012. Tuoreimmat tulokset ovat yleistasolla hyvin samansuuntaiset kuin tuolloin raportoidut tiedot. Laitetoimittajien merkitys tärkeänä tietolähteenä on jonkin verran noussut, sillä edellisessä tutkimuksessa sen merkitsi merkitykseltään suurena tai kohtalaisena tietolähteenä 61 prosenttia tuotteita tai prosesseja innovoineista, ja nyt vastaava osuus oli 69 prosenttia.

3.7 Joka viides yritys tekee yhteistyötä innovaatioprojekteissa

Innovaatioyhteistyötä, eli aktiivista osallistumista muiden yritysten ja organisaatioiden kanssa innovaatioprojekteihin, oli 39 prosentilla tuotteita ja prosesseja innovoineista. Tämä oli 23 prosenttia tutkimuksen kaikista yrityksistä.

Innovaatiotoimintaa harjoittaneista yhteistyötä tehneiden osuus on viime vuosina säilynyt suhteellisen vakaana, hieman alle 40 prosentissa. Edellistutkimuksessa osuus oli 38 prosenttia, ja sitä edeltävässä tutkimuksessa 36 prosenttia.

Yleisimmin innovaatioyhteistyöstä vuosina 2014–2016 ilmoitettiin laitetoimittajien kanssa ja yksityisen sektorin asiakkaiden sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Oman konsernin yritysten kanssa yhteistyötä tehneiden osuus oli 17 prosenttia innovaatiotoimintaa harjoittaneista, laitetoimittajien kanssa 29 prosenttia, yksityisen sektorin asiakkaiden noin neljännes ja yliopistojen yhtälailla noin neljännes tuotteita ja prosesseja innovoineista. Yhteistyötä ilmoitettiin edelleen teollisuudessa palveluja yleisemmin.

Kuvio 16. Innovaatiotoimintaan liittyvää yhteistyötä tehneet eri yhteistyökumppaneiden kanssa teollisuudessa ja palveluissa 2014–2016, osuus tuotteisiin ja prosesseihin liittyvää innovaatiotoimintaa harjoittaneista

Kuvio 16. Innovaatiotoimintaan liittyvää yhteistyötä tehneet eri yhteistyökumppaneiden kanssa teollisuudessa ja palveluissa 2014–2016, osuus tuotteisiin ja prosesseihin liittyvää innovaatiotoimintaa harjoittaneista

Kaikkiaan 95 prosenttia innovaatioyhteistyötä tehneistä ilmoitti yhteistyöstä kotimaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Kuusi kymmenestä yhteistyötä tehneestä oli tehnyt yhteistyötä muissa Euroopan maissa sijaitsevien yhteistyötahojen kanssa teollisuudessa osuuden oltua 66 prosenttia ja palveluissa 52 prosenttia. Joka viidennellä innovaatioyhteistyötä ilmoittaneista oli ollut yhteistyökumppaneita Yhdysvalloissa. Vaikka innovaatioyhteistyötä Euroopassa ja Yhdysvalloissa ilmoittaneiden osuudet olivat innovaatiotoimintaa harjoittaneiden joukossa laskeneet verrattuna aiempiin tutkimuksiin, yhteistyötä tehneiden osuus ei kuitenkaan muuttunut niin merkittävästi johtuen siitä, että innovaatiotoimintaa ilmoitettiin nyt huomattavasti enemmän kuin aiemmin.


Lähde: Innovaatiotoiminta 2016, Tilastokeskus

Lisätietoja: Mervi Niemi 029 551 3263, Heidi Pirkola 029 551 3246, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Sami Saarikivi


Päivitetty 12.4.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Innovaatiotoiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-4380. 2016, 3. Tuotteisiin ja prosesseihin liittyvä innovaatiotoiminta . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 14.11.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/inn/2016/inn_2016_2018-04-12_kat_003_fi.html