Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Katsaus

Oma ja Suomen talous

Helmikuussa enää 19 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 30 prosenttia puolestaan arvioi maamme talouden huononevan. Vastaavat osuudet olivat tammikuussa 22 ja 27 prosenttia ja viime vuoden helmikuussa optimistiset 49 ja 8 prosenttia.

Oman taloutensa kohentumiseen luotti helmikuussa 26 prosenttia kuluttajista ja 11 prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa. Kuukautta aiemmin osuudet olivat 29 ja 10 prosenttia ja vuosi sitten 30 ja 9 prosenttia.

Työttömyys ja inflaatio

Kuluttajista 35 prosenttia odotti helmikuussa, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja 21 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän. Osuudet olivat tammikuussa 33 ja 21 prosenttia ja vuosi sitten hyvin luottavaiset 55 ja 12 prosenttia.

Helmikuussa 30 prosenttia työllisistä koki, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi. Työllisistä 19 prosenttia uskoi työttömyyden uhan viime kuukausina vähentyneen omalla kohdallaan ja 12 prosenttia arvioi uhan kasvaneen.

Kuluttajat arvioivat helmikuussa, että kuluttajahinnat nousevat 1,8 prosenttia seuraavan 12 kuukauden aikana. Vielä joulukuussa inflaatio-odotus oli 2,2 prosenttia ja sen pitkän ajan keskiarvo on 2,1 prosenttia.

Säästäminen ja lainanotto

Kuluttajista 72 prosenttia piti helmikuussa säästämistä kannattavana. Pitkän ajan keskimääräinen osuus on 59 prosenttia. Helmikuussa 72 prosentilla kotitalouksista oli jäänyt rahaa säästöön ja peräti 82 prosenttia uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana. Näiden osuuksien pitkän ajan keskiarvot ovat 61 ja 75 prosenttia.

Helmikuussa 66 prosenttia kuluttajista arvioi ajankohdan hyväksi lainan ottamiselle. Kotitalouksista 14 prosenttia harkitsi ottavansa lainaa vuoden sisällä.

Kestotavaroiden ostaminen

Kuluttajista 40 prosenttia piti helmikuussa ajankohtaa otollisena kestotavaroiden ostamiselle. Pitkän ajan keskimääräinen osuus on 45 prosenttia. Kuluttajista 21 prosenttia aikoi lisätä ja 30 prosenttia vähentää rahankäyttöä kestokulutukseen seuraavan vuoden aikana. Tammikuussa vastaavat osuudet olivat 17 ja 37 prosenttia.

Helmikuussa tavanomaista harvempi eli 15 prosenttia kotitalouksista aikoi joko hyvin tai melko varmasti ostaa auton vuoden sisällä. Asunnon ostoa taas harkitsi useampi kuin yleensä eli 9 prosenttia kotitalouksista. Kotitalouksista 19 prosenttia suunnitteli käyttävänsä vuoden sisällä rahaa asuntonsa peruskorjaamiseen.

Tutkimuksen aineisto

Kuluttajabarometrin otoskoko on 2 350 henkilöä kuukausittain. Otokseen poimitut ovat 15–84-vuotiaita. Helmikuussa 2019 vastaukset saatiin 1 183 henkilöltä ja vastauskato oli siten 49,7 prosenttia. Vastauskato sisältää tutkimuksesta kieltäytyneiden tai muuten estyneiden lisäksi henkilöt, joita ei onnistuttu tavoittamaan, ja tässä myös mahdollisen ylipeiton (pysyvästi ulkomailla tai laitoshoidossa, kuolleet).

Tarkempaa tietoa laatuselosteessa .


Lähde: Kuluttajabarometri 2019, helmikuu. Tilastokeskus

Lisätietoja: Pertti Kangassalo 029 551 3598, Tuomas Parikka 029 551 3276, kuluttaja.barometri@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 27.2.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajien luottamus [verkkojulkaisu].
ISSN=2669-8862. helmikuu 2019, Katsaus . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.4.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/kbar/2019/02/kbar_2019_02_2019-02-27_kat_001_fi.html