Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Käsitteet ja määritelmät

Ammoniakki (NH3)

Ammoniakkia syntyy pääasiassa lannoitteiden käytöstä maataloudessa. Ammoniakki aiheuttaa rehevöitymistä ja happamoitumista.

Bioperäinen hiilidioksidi (CO2-bio)

Biomassasta peräisin olevat hiilidioksidipäästöt syntyvät biomassan polttamisesta. Biomassaksi lasketaan esimerkiksi puu, biokaasu, jätevesilietteet sekä biohajoavat jätteet. Noin puolet Suomen eloperäisistä hiilidioksidipäästöistä syntyy metsäteollisuudessa mustalipeän poltosta ja toinen puoli puun energiapoltosta. ..

Bioperäinen hiilidioksidi (CO2-bio)

Biomassasta peräisin ovat hiilidioksidipäästöt syntyvät biomassan poltosta. Myös biohajoaminen esim. kaatopaikoilla ja jätevedenkäsittelyssä aiheuttaa bioperäisiä CO2-päästöjä, mutta näitä ei arvioida erikseen. Biomassaksi lasketaan esimerkiksi puu, biokaasu, jätevesilietteet ja biohajoavat jätteet. Suomessa polton bioperäisistä CO2-päästöistä suurin osa syntyy metsäteollisuudessa mustalipeän poltosta sekä teollisuuden puutähteiden ja metsätähteiden käytöstä energiatuotannossa. Polton bioperäisiä CO2-päästöjä ei lueta mukaan kasvihuonekaasuinventaarion energiasektorin päästöihin koska ne sisältyvät maakäyttösektorin hiilivarastonmuutoksiin.

Dityppioksidi (N2O)

Dityppioksidi (ilokaasu) on otsonikatoa aiheuttava aine ja merkittävä kasvihuonekaasu. Sen kasvihuonekaasuilmiötä lisäävä vaikutus painoyksikköä kohden on noin 300-kertainen hiilidioksidiin verrattuna. Suurin dityppioksidipäästöjen aiheuttaja on maatalous.

Epäsuorat kasvihuonekaasut

Hiilimonoksidi (CO), typen oksidit (NOx) ja muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet kuin metaani (NMVOC) vaikuttuvat kasvihuonekaasuilmiöön mm. muodostamalla otsonia (O3) ja/tai hiilidioksidia (CO2) tai dityppioksidia (N2O) ilmakehässä. Ilmakehässä kyseisistä yhdeisteistä muodostuneita kasvihuonekaasuja kutsutaan kasvihuonekaasuinventariossa epäsuoriksi kasvihuonekaasuiksi. CO, NOx ja NMVOC -päästöjä rajoitetaan muiden kansainvälisten sopimusten, kuten kaukokulkeutumissopimuksen (CLRTAP = Convention on Long-Range Transboundary Air Pollutants) puitteissa, eivätkä esim. Pariisin sopimuksen vähennysvelvoitteet koske niitä. Niiden päästöt raportoidaan kuitenkin myös kasvihuonekaasujen inventaariossa ja haihtumapäästöistä sekä teollisuusprosessien ja tuotteiden käytön NMVOC-päästöistä lasketut epäsuorat CO2-päästöt otetaan huomioon kasvihuonekaasuinventaarion kokonaispäästöissä.

F-kaasut

F-kaasut eli fluoratut kasvihuonekaasut on yhteinen nimitys HFC-yhdisteille (fluorihiilivedyille), PFC-yhdisteille (perfluorihiilivedyille), rikkiheksafluoridille (SF6) ja typpitrifluoridille (NF3). Ne ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja (GWP 12-22800), joiden päästöjä pyritään vähentämään kansainvälisin ilmastosopimuksin (mm. Ilmastosopimus, Pariisin sopimus). F-kaasupäästöt raportoidaan kasvihuonekaasuinventaariossa. Näiden kaasujen merkittävin päästölähde on kylmä- ja ilmastointilaitteet.

Fossiilinen hiilidioksidi (CO2-fos)

Eniten kasvihuonekaasuista syntyy hiilidioksidia, jonka päästöt liittyvät valtaosin fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Ilmapäästöt toimialoittain -tilastossa turve lasketaan fossiiliseksi polttoaineeksi. Suurin osa fossiilisista hiilidioksidipäästöistä vapautuu sähkön ja lämmön tuotannon yhteydessä.

Fossiilinen hiilidioksidi (CO2-fos)

Eniten kasvihuonekaasuista syntyy hiilidioksidia, jonka päästöt liittyvät valtaosin fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Ilmapäästöt toimialoittain -tilastossa turve lasketaan fossiiliseksi polttoaineeksi. Suurin osa fossiilisista hiilidioksidipäästöistä vapautuu sähkön ja lämmön tuotannon yhteydessä.

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet pl. metaani (NMVOC)

NMVOC on yleisnimitys helposti haihtuville orgaanisille yhdisteille. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu muun muassa palamisprosessissa sekä liuottimien käytöstä. Otsonia syntyy, kun typen oksidit (NOx) ja NMVOC-yhdisteet reagoivat auringon säteilyn vaikutuksesta.

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet pl. metaani (NMVOC)

NMVOC on yleisnimitys helposti haihtuville orgaanisille yhdisteille, poislukien metaani. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu muun muassa palamisprosessissa sekä liuottimien käytöstä. Typen oksidit (NOx) ja NMVOC-yhdisteet reagoivat auringon säteilyn vaikutuksesta, jolloin syntyy otsonia.

Hiilidioksidiekvivalentti

Kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitta, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen.

Hiilimonoksidi (CO)

Hiilimonoksidilla on välillisesti ilmastoa lämmittävä vaikutus, sillä se nostaa ilmakehän metaani- ja otsonipitoisuuksia. Hiilimonoksidia syntyy hiiltä sisältävien yhdisteiden osittaisessa hapettumisessa. Hiilimonoksidia käytetään laajalti kemianteollisuudessa.

Kasvihuonekaasu

Kasvihuonekaasuinventaariossa raportoitavat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi CO2, metaani CH4, dityppioksidi N2O sekä fluoratut kasvihuonekaasut eli F-kaasut (HFC-yhdisteet (fluorihiilivedyt), PFC-yhdisteet (perfluorihiilivedyt), rikkiheksafluoridi SF6 ja typpitrifluoridi NF3). Muita merkittäviä kasvihuonekaasuja ovat vesihöyry, otsoni sekä Montrealin pöytäkirjan alaiset nk. CFC- ja HCFC-yhdisteet. Kasvihuonekaasut aiheuttavat ilmaston lämpenemistä haittaamalla auringon lämpösäteilyn pääsyä ilmakehästä takaisin avaruuteen.

Kasvihuonekaasuinventaario

Kasvihuonekaasujen päästöinventaario on kunkin valtion alueella syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien vuosittainen laskenta IPCC:n menetelmäohjeitten ja kansainvälisten ilmastosopimusten vaatimusten mukaisesti ja jonka tulokset kootaan määrämuotoisiin raportointitaulukoihin ja kansalliseen inventaarioraporttiin. Inventaario toimitetaan vuosittain EU:n komissiolle. Sen lisäksi se toimitetaan vuorovuosin joko itsenäisenä kokonaisuutena tai kahden vuoden välein laadittavan Pariisin sopimuksen kaksivuotisraportin yhteydessä YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle.

Kotipaikkaperiaate

Ympäristötilinpidon toimialoittaiset tilastot noudattavat kotipaikkaperiaatetta,

jolloin tilastoihin sisältyy myös kotimaisten talousyksiköiden toiminta ulkomaille, kuten

maa-, vesi- ja ilmaliikenne ja suomalaisisten kalastusalusten toiminta ulkomailla.

Vastaavasti ulkomaisten talousyksiköiden toiminta, kuten maa-, vesi- ja ilmaliikenne

Suomen alueella eivät sisälly tilastoihin.

Tämä kotipaikkaperiaate -lähestymistapa on erilainen kuin mm. energiatilastojen ja

kasvihuonekaasuinventaarin noudattama alueperiaate, jossa tilastoon sisältyy ainoastaan kaikki Suomen alueella tapahtuvan toiminta.

Metaani (CH4)

Metaania syntyy orgaanisten ainesten - esimerkiksi lannan, jätevesilietteen tai biohajoavan jätteen - mätänemisen ja mädätyksen yhteydessä. Lisäksi sitä syntyy kotieläinten ruoansulatuksessa, joka on suurin metaanipäästöjen lähde Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa. Edellä mainittujen ohella metaania syntyy epätäydellisessä palamisessa ja haihtuu maa- ja biokaasun käsittelyssä, siirrossa ja jakelussa.

Pienhiukkaset (PM2.5 ja PM10)

Pienhiukkaset, joiden läpimitta on alle 2.5 mikrometriä ja vastaavasti alle 10 mikrometriä. Näitä pienhiukkasia vapautuu muun muassa palamisprosessissa, liikenteestä ja joistain teollisuusprosesseista. Pienhiukkasilla on haitallisia terveysvaikutuksia.

Rikkidioksidi (SO2)

Rikkidioksidia syntyy fossiilisten polttoaineiden käytön sekä rikkipitoisten malmien sulattamisen yhteydessä. Veteen yhdistettynä rikkidioksidi muodostaa rikkihappoa ja happamia sateita. Happamilla sateilla puolestaan on syövyttäviä vaikutuksia. Lisäksi ne vaikuttavat metsien häviämiseen ja happamoittavat vesistöjä.

SEEA

SEEA = System of Integrated Environmental and Economic Accounting, suomeksi Ympäristötilinpito

Toimiala

Toimialaluokitus jaottelee yksiköt toimialaluokkiin niiden pääasiallisen taloudellisen toiminnan mukaan. Pääasiallista toimintaa on se, jolla tuotetaan suurin osa yksikön arvonlisäyksestä eli jalostusarvosta. Luokituksena käytetään Euroopan yhteisön tilastollisesta toimialaluokituksesta (NACE) johdettua Suomen kansallista versiota (TOL).

Typpidioksidi (NO2)

Typpidioksidi on epäsuora kasvihuonekaasu, joka muodostaa maan pinnan lähellä otsonia. Typpidioksidi voi aiheuttaa myös happosateita ja rehevöitymistä. Päästöjä syntyy erityisesti korkeassa lämpötilassa tapahtuvassa palamisessa, mutta myös joidenkin teollisuusprosessien yhteydessä.

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Ilmapäästöt toimialoittain [verkkojulkaisu].
ISSN=2323-7589. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 2.10.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tilma/kas.html