2 Asumiskustannusten tulo-osuudet ja kotitalouksien tulotaso

2.1 Tuloryhmä: Asumiskustannusten tulo-osuus 25,9 prosenttia pienituloisimmassa kymmenyksessä

Asumiskustannusten osuus käytettävistä olevista rahatuloista, asumiskustannusten tulo-osuus, oli sitä suurempi mitä matalampi kotitalouden tulotaso oli (kuvio 3). Asumiskustannuksiin luetaan kotitalouden varsinaisen asunnon käyttömenot, kiinteistövero ja asuntolainan korot. Tukien seurauksena kotitalouksien maksamat nettomääräiset asumiskustannukset olivat suhteellisesti pienemmät kuin ilman tukia. Tukina otettiin huomioon tulonsiirtoina saadut asumistuet (yleinen asumistuki, eläkkeensaajien asumistuki ja opintotuen asumislisä 1) ) ja asuntolainojen korkojen verovähennysetuus.

Kuvio 3. Asumiskustannukset (%) käytettävissä olevista rahatuloista tulokymmenyksen mukaan 2019, brutto- ja nettomääräiset asumiskustannukset, keskiarvo

Kuvio 3. Asumiskustannukset (%) käytettävissä olevista rahatuloista tulokymmenyksen mukaan 2019, brutto- ja nettomääräiset asumiskustannukset, keskiarvo

Asumistukien määrä oli kolmessa pienituloisimmassa kymmenyksessä suurempi kuin kotitalouksilla keskimäärin. Nettomääräisten asumiskustannusten tulo-osuudet erosivat silti merkittävästi tulokymmenysryhmien välillä. Vuonna 2019 ensimmäiseen, pienituloisimpaan kymmenykseen kuuluvien kotitalouksien asumiskustannukset olivat keskimäärin 35,4 prosenttia ja asumistuet pois lukien 25,9 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloista. Toiseksi pienituloisimpaan kymmenykseen kuuluvilla asumiskustannukset olivat keskimäärin 28,8 prosenttia ja asumistuet pois lukien 22,5 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloista. Kotitalouksien asumiskustannusten tulo-osuus oli asumistukien seurauksena keskimäärin 13,4 prosenttia eli 1,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin niitä edeltäneiden asumiskustannusten ja tulojen perusteella, joissa ne olivat tukien verran suuremmat.

Tulonsiirtoina saadut asumistuet kohdentuivat pienituloisimpiin ryhmiin. Vuonna 2019 yleisen asumistuen perusteena olevien asumismenojen enimmäismääriä korotettiin ensi kertaa elinkustannusindeksin muutoksen mukaisesti (1,5 %) ja eläkkeensaajien asumistuessa niitä korotettiin edellisvuoden suuruisesti 1,8 prosenttia. Asumistukien myöntämisperusteisiin oli vuonna 2015 tehty suuria lievennyksiä (yleinen asumistuki), jonka jälkeen tukien vaikutus kasvoi. Vuoden 2017 loppupuoliskolla valtaosa opiskelijoista, Suomessa vuokralla asuvat opiskelijat, tulivat yleisen asumistuen piiriin, jolloin tuet määräytyvät henkilöiden sijaan ruokakunnan perusteella.

Tukien vaikutus asumiskustannusten tulo-osuuksiin oli vuonna 2019 pienituloisimmassa kymmenyksessä pienempi ja 2.─3. tulokymmenyksessä lähes yhtä suuri kuin vuosina 2017─2018. Suurituloisissa tuloryhmissä on asuntovelkaisia kotitalouksia, joilla asumistukien määrään ja asumiskustannusten tulo-osuuksiin vaikutti asuntolainan koroista tuloverotuksessa saatu verovähennysetuus. Tukien suhteellinen vaikutus oli näissä ryhmissä enää hyvin vähäinen. Vuonna 2019 asuntolainan korkojen verovähennysoikeus rajoittui yhä edeltävään vuoteen verrattuna.

Omistusasunto asunnon hallintaperusteena ja asuntovelkaisuus olivat yleisiä keskituloa suurituloisemmilla kotitalouksilla (liitetaulukko 1). Pääomamenot sisältävien asumismenojen tulo-osuus oli asumiskustannuksiin verrattuna suhteellisesti suurempi, mitä korkeampi kotitalouden tulotaso oli. Pääomamenoihin luetaan kotitalouden varsinaisen asunnon rahoitusvastike ja asuntolainan lyhennykset. Ne eivät sisällä tilastovuonna poismaksettuja taloyhtiön lainoja eivätkä asuntosäästämistä.

Asumismenojen tulo-osuus pois lukien asumistuet oli vuonna 2019 kaikilla kotitalouksilla keskimäärin 19,6 prosenttia. Luku oli lähes sama kuin edellisvuonna (20,0 %). Asumismenojen keskimääräinen tulo-osuus oli pienituloisimpaan kymmenykseen kuuluvilla kotitalouksilla 29,2 prosenttia ja seuraavaan tulokymmenykseen kuuluvilla kotitalouksilla 25,8 prosenttia. Kaikkein suurituloisimman kymmenyksen kotitalouksilla se oli 14,0 prosenttia. (Kuvio 4.)

Kuvio 4. Asumismenot (%) käytettävissä olevista rahatuloista tulokymmenyksen mukaan 2019, brutto- ja nettomääräiset asumismenot, keskiarvo

Kuvio 4. Asumismenot (%) käytettävissä olevista rahatuloista tulokymmenyksen mukaan 2019, brutto- ja nettomääräiset asumismenot, keskiarvo

2.2 Asunnon hallintasuhde: Asumiskustannusten tulo-osuudet lähes ennallaan

Kotitalouksien nettomääräinen asumiskustannusten tulo-osuus oli mediaanilla mitattuna keskimäärin 14,3 prosenttia vuonna 2019. Omistusasunnoissa se oli keskimäärin 10,1 prosenttia ja vuokra-asunnoissa 26,6 prosenttia. Kotitalouksien asumiskustannusten tulo-osuus oli vuokra-asunnoissa sama kuin edellisvuonna, jolloin tulo-osuuden pieneneminen pysähtyi. Vuoteen 2005 verrattuna, josta lähtien vuokralla-asuvien kotitalouksien asumiskustannusten tulo-osuus kasvoi lähes yhtäjaksoisesti (poikkeuksena vuosi 2009) ja ylitti neljänneksen vuonna 2010, se oli yhä noin 3 prosenttiyksikköä suurempi. Tiedot ovat kotitalouskohtaisten asumiskustannusten tulo-osuuksien perusteella laskettuja mediaanilukuja. (Kuvio 5.)

Kuvio 5. Asumiskustannukset (%) käytettävissä olevista rahatuloista asunnon hallintasuhteen mukaan 2005, 2010–2019, nettomääräiset asumiskustannukset, mediaani

Kuvio 5. Asumiskustannukset (%) käytettävissä olevista rahatuloista asunnon hallintasuhteen mukaan 2005, 2010–2019, nettomääräiset asumiskustannukset, mediaani

Taulukossa 1 on esitetty asumiskustannusten tulo-osuudet pienituloisimmilla, kolmeen alimpaan kymmenykseen kuuluvilla kotitalouksilla vuonna 2019. Asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaani oli näille ryhmille yhteensä 22,6 prosenttia. Erot asunnon hallintasuhteiden mukaisten ryhmien asumiskustannusten tulo-osuuksissa olivat vastaavanlaiset kuin kotitalouksilla yhteensä. Kolmessa pienituloisimmassa kymmenyksessä kotitalouksien asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaani oli vuokra-asunnoissa 28,8 prosenttia ja omistusasunnoissa 16,0 prosenttia. Tilastomääritelmän mukaan pienituloisilla kotitalouksilla (ks. Pienituloisuus ) asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaani oli 24,2 prosenttia vuonna 2019. Niistä vuokra-asunnoissa asuvilla se oli 28,5 prosenttia ja omistusasunnoissa asuvilla kotitalouksilla 18,8 prosenttia. Vuokra-asunnoissa asuvilla kotitalouksilla, joiden tulot olivat suuremmat, asumiskustannusten tulo-osuudet olivat samoin suhteellisen suuret. Suurituloisemmissa kymmenyksissä, 4.–10. kymmenyksessä, asumiskustannusten tulo-osuus oli 24,1 prosenttia ja niillä, jotka eivät lukeutuneet pienituloisiin, 26,0 prosenttia vuonna 2019. (Taulukko 1; Tulonjakotilaston tietokantataulukot.)

Taulukko 1. Asumiskustannusten ja asumismenojen tulo-osuudet (%) asunnon hallintasuhteen ja tulokymmenyksen mukaan 2019, mediaani, kotitaloudet

Asunnon hallintasuhde Tulokymmenys
  Asumis-
kustannus (%),
I — III
kymmenys
Asumis-
kustannus (%),
IV - X
kymmenys
Asumis-
kustannus (%),
kaikki
kotitaloudet
Asumis-
meno (%),
I — III
kymmenys
Asumis-
meno (%),
IV — X
kymmenys
Asumis-
meno  (%),
kaikki
kotitaloudet
Omistusasunto 16,0 9,0 10,1 22,0 17,1 18,2
-Velaton omistusasunto 16,6 8,8 10,7 18,9 10,2 12,7
-Velkainen omistusasunto 14,9 9,1 9,7 29,9 22,8 23,4
Asuntovelan määrä: .. .. .. .. .. ..
              -   49 999 18,2 8,7 9,8 32,2 20,7 22,5
  50 000 -   99 999 13,6 9,4 10,0 29,2 23,3 24,3
100 000 - 149 999 13,5 9,1 9,3 24,6 22,3 22,8
150 000 - 12,9 9,1 9,2 29,5 24,0 24,3
Vuokra-asunto 28,8 24,1 26,6 28,8 24,1 26,6
Kaikki kotitaloudet 22,6 10,7 14,3 25,6 19,1 21,4

Asumiskustannusten lisäksi pääomamenot veivät osan kotitalouksien tuloista: asumismenojen tulo-osuuksien mediaani oli 21,4 prosenttia vuonna 2019. Pääomamenot kasvattivat erityisesti asuntovelkaisten kotitalouksien asumismenoja, asumismenojen tulo-osuuden mediaani oli niillä 23,4 prosenttia. Asuntovelkaisilla kotitalouksilla, jotka kuuluivat kolmeen pienituloisimpaan kymmenykseen, asumismenojen tulo-osuus oli 29,9 prosenttia ja niitä suurituloisemmilla, 22,8 prosenttia.

Kotitalouksien asuntolainojen määrien viimeaikainen kasvu ( Velkaantumistilasto ) ei ilmene asumismenojen tulo-osuuksien kasvuna. Laina-aikojen pidentymisen seurauksena lainapääomien maksu ulottuu usealle vuodelle. Toisaalta asuntolainan korkomenot, jotka luetaan myös asumiskustannuksiin, ovat olleet suhteellisen pienet alentuneen korkotason seurauksena. Esimerkiksi vuodesta 2015 lähtien, jolloin korkotaso oli jo suhteellisen matala, asumismenojen tulo-osuuksien mediaanit pysyivät lähes saman suuruisina. Korkeamman korkotason seurauksena asumiskustannukset ja -menot kasvoivat esimerkiksi vuosina 2007–2008 edellisiin vuosiin verrattuna. (Tulonjakotilaston tietokantataulukot.)

2.3 Kotitalouden elinvaihe: Asumiskustannusten tulo-osuus 10,4 prosenttia 65 vuotta täyttäneillä pareilla

Kotitalouden elinvaihe kuvaa kotitalouden jäsenten suhteiden, jäsenmäärän ja viitehenkilön iän mukaista elinvaiheluokkaa, samalla asumismuotoa. Kotitalouksien asumiskustannukset ja tulot erosivat elinvaiheen mukaan. Asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaani oli suurin, 26,0 prosenttia, alle 35-vuotiaiden yhden henkilön kotitalouksilla. Keskimääräistä enemmän tuloja käyttivät asumiseen lisäksi heitä vanhemmat yhden henkilön kotitaloudet, alle 35-vuotiaat lapsettomat parit ja yhden huoltajan lapsiperheet. Asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaani oli 19,9 prosenttia 35–64-vuotiaiden ja 20,3 prosenttia 65 vuotta täyttäneiden yhden henkilön kotitalouksissa. Alle 35-vuotiailla lapsettomilla pareilla asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaani oli 18,0 prosenttia ja yhden huoltajan lapsiperheillä 17,4 prosenttia vuonna 2019. (Kuvio 6.)

Kuvio 6. Asumiskustannukset ja -menot (%) käytettävissä olevista rahatuloista kotitalouden elinvaiheen mukaan 2019, nettomääräiset asumiskustannukset ja -menot, mediaani

Kuvio 6. Asumiskustannukset ja -menot (%) käytettävissä olevista rahatuloista kotitalouden elinvaiheen mukaan 2019, nettomääräiset asumiskustannukset ja -menot, mediaani

Kotitalouksien nettomääräisten asumismenojen tulo-osuus, sisältäen asumiskustannusten lisäksi varsinaista asuntoa koskevat pääomamenot, oli mediaanilla mitattuna keskimäärin 21,4 prosenttia vuonna 2019. Pääomamenot lisäsivät asumismenoja eniten parien lapsiperheillä, joilla asumismenojen tulo-osuuksien mediaani oli 20,5 prosenttia. Asumismenojen tulo-osuus oli tätä suurempi kaikilla yhden henkilön, alle 35-vuotiaat, 35–64-vuotiaat, 65 vuotta täyttäneet, ja yhden huoltajan lapsiperheiden kotitalouksilla. 65 vuotta täyttäneillä lapsettomilla pareilla asumismenojen tulo-osuuksien mediaani oli pienin, 12,3 prosenttia vuonna 2019.

Maksettujen asumiskustannusten jälkeinen tulotaso, ekvivalentti mediaanitulo, oli suhteellisesti heikoin yhden henkilön ja yhden huoltajan lapsiperheiden kotitalouksilla. Yhden henkilön kotitalouksista se oli nuorimmilla, alle 35-vuotiailla, noin 12 200 euroa vuonna 2019. Vanhimmilla, 65 vuotta täyttäneillä yhden henkilön kotitalouksilla mediaanitulo oli 12 700 euroa ja yhden huoltajan lapsiperheillä 15 100 euroa. 35–64-vuotiaiden yhden henkilön muodostamien kotitalouksien ekvivalentti mediaanitulo oli suurempi, 17 500 euroa, mutta alle kotitalouksien keskimäärän, joka oli 19 100 euroa vuonna 2019. Saman ikäisillä, 35–64-vuotiailla lapsettomilla pareilla maksettujen asumiskustannusten jälkeinen ekvivalentti mediaanitulo oli 32 300 euroa vuonna 2019.

Myöhemmissä elinvaiheryhmissä omistusasunto oli yleinen asunnon hallintasuhde. 65 vuotta täyttäneistä yhden henkilön kotitalouksista 67,6 prosenttia ja saman ikäisten lapsettomien parien kotitalouksista 90,8 prosenttia asui omistusasunnossa vuonna 2019. Asunnon hallintasuhteen ja tulotason eriytyminen, joskaan ei yhtä voimakkaana kuin nuoremmissa elinvaiheissa, sekä asumismuoto (yksin asuva vs. parit) vaikuttivat eroihin asumiskustannusten tulo-osuuksissa. Suhteellisten pienten asumiskustannusten ja korkeamman tulotason seurauksena asumiskustannusten tulo-osuus oli 65 vuotta täyttäneillä lapsettomilla pareilla pieni, keskimäärin 10,4 prosenttia vuonna 2019. Yhden henkilön kotitalouksissa se oli 20,3 prosenttia. Mediaanitulot olivat 65 vuotta täyttäneillä yhden henkilön muodostamilla kotitalouksilla noin 70 prosenttia ja maksettujen asumiskustannusten jälkeen 58 prosenttia lapsettomien parien vastaavista tuloista. 65 vuotta täyttäneiden parien ekvivalenttti mediaanitulo oli 24 900 ja maksettujen asumiskustannusten jälkeen 21 800 euroa vuonna 2019. (Tulonjakotilaston tietokantataulukot.)


1) Asumistukiin luetaan sotilasavutuksen asumislisä, jota ei ollut käytettävissä tietojen muodostamiseen. Sen vaikutus asumistukien yhteismäärään on pieni. Asumistukiin ei lueta toimeentulotuen osaa, jolla on katettu asumiskustannuksia.

Lähde: Tulonjakotilasto 2019, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marie Reijo 029 551 2547

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala


Päivitetty 11.03.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. tuloerot (kansainvälinen vertailu) 2019, 2 Asumiskustannusten tulo-osuudet ja kotitalouksien tulotaso . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 6.5.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2019/05/tjt_2019_05_2021-03-11_kat_002_fi.html