Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

1. Tuloerojen kehitys Suomessa (Korjattu 15.12.2021)

Tuloerot kaventuivat hieman vuonna 2020

Korjattu 15.12.2021 . Korjattu kohta on merkitty punaisella.

Yleisin suhteellisia tuloeroja kuvaava indikaattori eli Gini-kerroin sai arvon 27,7 vuonna 2020 (kuvio 1, liitetaulukko 1). Tämä oli 0,2 prosenttiyksikköä edellisvuotta pienempi. Vuoden 2020 Gini-kerroin oli 0,2 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2010. Vuoteen 2007 eli edelliseen suurimpaan arvoonsa verrattuna Gini-kerroin oli 1,8 prosenttiyksikköä pienempi vuonna 2020. Vuoteen 1995 verrattaessa Gini-kerroin on kasvanut merkittävästi eli 5,5 prosenttiyksikköä 1) .

Kuvio 1. Suhteellisten tuloerojen kehitys 1966–2020 Gini-kertoimella mitattuna

Kuvio 1. Suhteellisten tuloerojen kehitys 1966–2020 Gini-kertoimella mitattuna
Tulokäsite: ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo (ml. myyntivoitot), jakauma muodostettu henkilöiden kesken. Lähteet: tulonjakotilaston kokonaisaineisto 1995–2020, tulonjakotilaston otosaineisto 1986–1995, kulutustutkimus 1966, 1971,1976 ja 1981. Puuttuvat välivuodet (1967–1985) on lineaarisesti interpoloitu. Kuvion luvut ovat liitetaulukossa 1.

Gini-kerroin saa arvon 0, jos kaikki saavat saman verran tuloja ja arvon 100, jos yksi tulonsaaja saa kaikki tulot. Mitä suurempi Gini-kerroin on, sitä suuremmat ovat tuloerot.

Kuviossa 1 tuloeroja on mitattu vuositulojen lisäksi myös kahden ja kuuden vuoden yhteenlasketuilla tuloilla. Tällöin omaisuustulojen suuret vuosivaihtelut ja tulojen yksilökohtainen vaihtelu vaikuttavat vähemmän. Kahden vuoden yhteenlasketuilla tuloilla eli vuosien 2018–2019 ja 2019–2020 tuloilla mitattuna Gini-kerroin laski 0,1 prosenttiyksikköä. Vuositason Gini-kertoimen muutokseen vaikuttavat voimakkaasti arvopapereiden ja muun omaisuuden myyntivoitot (realisoidut luovutusvoitot), joissa on suurta vuosittaista vaihtelua. Vuonna 2020 myyntivoitot nousivat noin 20 prosenttia edellisvuodesta, kun ne vuotta aiemmin laskivat noin 16 prosenttia. Kuuden vuoden yhteenlasketuilla tuloilla mitattuna Gini-kerroin kasvoi 0,1 prosenttiyksikköä 2) .

Suurituloisimman kymmenyksen tulotaso kuusinkertainen pienituloisimpaan kymmenykseen nähden

Gini-kerroin kuvaa suhteellisia tuloeroja, ei euromääräisiä eli absoluuttisia tuloeroja. Niitä havainnollistaa kuvion 2 reaalinen tulotaso tulokymmenyksittäin vuosina 1995–2020. Vuonna 2020 pienituloisimman kymmenyksen tulojen keskiarvo oli noin 11 450 euroa henkeä kohti vuodessa. Suurituloisimman kymmenyksen keskiarvo oli noin kuusinkertainen pienituloisimpaan kymmenykseen nähden eli noin 70 000 euroa.

Kuvio 2. Reaalinen tulotaso tulokymmenyksittäin 1995–2020, ekvivalentit tulot, keskiarvo henkeä kohti

Kuvio 2. Reaalinen tulotaso tulokymmenyksittäin 1995–2020, ekvivalentit tulot, keskiarvo henkeä kohti
Tulokymmenykset saadaan järjestämällä väestö tulojen mukaan kymmeneen yhtä suureen osaan, joista jokaisessa on noin 540 000 henkilöä. I tulokymmenys on pienituloisin ja X suurituloisin kymmenesosa. Tulokäsite: ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot (ml. myyntivoitot), keskiarvo henkeä kohti, vuoden 2020 hinnoin. Kuvion tiedot perustuvat tulonjakotilaston kokonaisaineiston tietokantataulukkoon.

Suurituloisimmassa kymmenyksessä asuntokunnan ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot vuodessa olivat suuremmat kuin 45 500 euroa vuonna 2020. Tämä tuloraja vastaa noin 3 790 euron nettotuloja kuukausitasolla yhden hengen taloudessa. Pienituloisimmassa kymmenyksessä olevilla henkilöillä asuntokunnan nettotulot olivat pienemmät kuin 14 900 euroa vuonna 2020. Tämä vastaa noin 1 240 euron nettotuloja kuukausitasolla yhden hengen taloudessa. Muille kuin yhden hengen asuntokunnissa asuville henkilöille euromääräiset luvut on kerrottava asuntokunnan kulutusyksiköiden määrällä. Kulutusyksiköillä talouden tulot muunnetaan vastaamaan yksin asuvan tuloja, eli ekvivalenteiksi tuloiksi 3) . Esimerkiksi kahden aikuisen ja kahden lapsen taloudessa luvut ovat 2,1-kertaisia yhden hengen talouteen verrattuna. Suurituloisimpaan kymmenykseen kuuluakseen tällaisella taloudella pitäisi olla noin 7 960 euron nettotulot kuukaudessa.

Pienituloisimman kymmenyksen reaalitulojen keskiarvo on noussut noin 31 prosenttia ja suurituloisimman kymmenyksen noin 88 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 2020. Koko asuntoväestön reaalitulot ovat kasvaneet noin 58 prosenttia keskiarvolla mitattuna ja noin 50 prosenttia mediaanilla mitattuna samana aikana. Vuonna 1995 pienituloisimman kymmenyksen ekvivalentin tulon keskiarvo oli 8 710 euroa ja suurituloisimman kymmenyksen hieman yli nelinkertainen (4,3) eli 37 280 euroa, inflaatio huomioiden. Verrattuna 1990-luvun puoliväliin myös euromääräiset tuloerot ovat siten kasvaneet merkittävästi.

Reaalitulojen muutos tulokymmenyksissä vuonna 2020

Vuonna 2020 reaalitulot kasvoivat edellisvuodesta pienituloisimmissa kuudessa tulokymmenyksessä sekä suurituloisimmassa tulokymmenyksessä (kuvio 3). Vuonna 2020 saadut tulonsiirrot kasvoivat ja palkka- ja yrittäjätulot laskivat vuoteen 2019 verrattuna kaikissa tulokymmenyksissä. Suurituloisimman kymmenyksen tulotaso oli 0,3 prosenttia edellisvuotta suurempi, ja myös koko väestön reaalitulojen keskiarvo kasvoi 0,3 prosenttia. Pienituloisimman kymmenesosan tulotaso kasvoi 1,6 prosenttia.

Kuvio 3. Käytettävissä olevien rahatulojen reaalinen muutos (%) ja tulolajien vaikutus muutokseen (%-yksikköä) 2019–2020

Kuvio 3. Käytettävissä olevien rahatulojen reaalinen muutos (%) ja tulolajien vaikutus muutokseen (%-yksikköä) 2019–2020
Ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot (ml. myyntivoitot), keskiarvo henkeä kohti vuoden 2020 hinnoin.

Tulot tarkoittavat verojen jälkeisiä käytettävissä olevia rahatuloja. Ne koostuvat palkka- ja yrittäjätuloista, omaisuustuloista ja saaduista tulonsiirroista, vähennettynä maksetuilla tulonsiirroilla eli veroilla ja veronluonteisilla maksuilla. Kuvion tulolajien mukaiset vaikutukset antavat suuntaa siitä, mistä tulomuutokset johtuvat. Koko väestön kattava tulojakauma muuttuu kuitenkin usean tekijän vaikutuksesta. Näitä ovat suhdanneluonteiset tekijät, vero- ja tulonsiirtojärjestelmän muutokset sekä väestön rakennemuutokset. Näiden vaikutusta tuloeroihin ei voi tilastosta suoraan eritellä.

Pienituloisimmassa kymmenyksessä tulojen muutos vuonna 2020 aiheutuu kasvaneista saaduista tulonsiirroista. Koko maan tasolla saatujen tulonsiirtojen kokonaisvaikutus käytettävissä olevan rahatulon muutokseen oli 2,1 %-yksikköä. 4) . Saadut tulonsiirrot kasvoivat kaikissa tulokymmenyksissä vuodesta 2019 vuoteen 2020. Suurituloisimmassa tulokymmenyksessä tulokehitystä selittävät omaisuustulot ja maksetut tulonsiirrot. Tulokymmenyksissä II-VI tuloja kasvattivat pitkälti saadut tulonsiirrot. Tulokymmenyksissä VII-IX palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä maksetut tulonsiirrot laskivat reaalituloja, mutta saadut tulonsiirrot kasvoivat. Reaalitulot laskivat alle 0,1 prosenttiyksikköä tulokymmenyksissä VII-IX eli pysyivät käytännössä vuoden 2019 tasolla.

Vuonna 2020 tulojen vuosimuutos oli verraten suuri jakauman pienituloisimmassa päässä. Kuviossa 4 tulokymmenykset on jaettu vielä kahtia ja tulojakauma muodostettu viiden prosentin välein. Väestö on järjestetty ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mukaan ja luokiteltu kahteenkymmeneen yhtä suureen ryhmään, joista jokaisessa on noin 271 000 henkilöä.

Kuvio 4. Reaalitulojen muutokset fraktiiliryhmittäin (%) 2019–2020, pieni- ja suurituloisin 5 % eroteltuna

Kuvio 4. Reaalitulojen muutokset fraktiiliryhmittäin (%) 2019–2020, pieni- ja suurituloisin 5 % eroteltuna

Kaikkein pienituloisimpaan viiteen prosenttiin kuuluvilla henkilöllä talouden ekvivalentit nettotulot olivat alle 12 610 euroa vuodessa. Tämän ryhmän tulotaso kasvoi 0,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tätä seuraavan viiden prosentin (eli muun pienituloisimman kymmenyksen) tulot kasvoivat 2,1 prosenttia. Vastaavasti suurituloisimman kymmenyksen tulojen nousua selittää valtaosin suurituloisimman viiden prosentin (tuloraja 53 800 euroa) muuta ylintä tulokymmenystä vahvempi tulokehitys. Tämän ryhmän sisällä suurituloisimman prosentin tulotaso nousi noin 1,9 prosenttia. Ilman suurituloisinta prosenttia suurituloisimman kymmenyksen tulotaso laski 0,2 prosenttia.

Kuviossa 5 tulojen muutos vuodesta 2019 vuoteen 2020 on vielä esitetty euroina prosenttien asemesta. Koko väestön ekvivalenttien tulojen keskiarvo kasvoi noin 100 euroa (0,3 %) edellisvuodesta 2019. Pienituloisimman kymmenyksen ekvivalenttien tulojen keskiarvo kasvoi noin 170 euroa (1,5 %) ja suurituloisimman kymmenyksen keskiarvo nousi 230 euroa (0,3 %).

Kuvio 5. Käytettävissä olevien rahatulojen muutos (euroa/henkilö) tulokymmenyksittäin 2019–2020

Kuvio 5. Käytettävissä olevien rahatulojen muutos (euroa/henkilö) tulokymmenyksittäin 2019–2020
Tulokäsite: ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot, keskiarvo henkeä kohti.

Tässä katsauksessa kuvattu tulokehitys perustuu kulutusyksikkökohtaisiin tuloihin henkilötasolla. Tulolajin mukaisesta tulokehityksestä on yksityiskohtaisempia tietoja asuntokuntatasolla tulonjakotilaston alueellista tulokehitystä kuvaavassa julkaisussa. Henkilöiden ekvivalentteja tuloja ja henkilökohtaisia nettotuloja iän mukaan on tietokantataulukossa.


1) Vuosi 1995 on vertailuvuosi, koska tulonjakotilaston kokonaisaineiston tiedot alkavat tästä vuodesta ja tuloerot alkoivat tuolloin kasvaa.
2) Tämän tilaston perusaineisto eli tulonjakotilaston kokonaisaineisto kattaa koko asuntoväestön ja ulottuu taaksepäin vuoteen 1995 asti. Edeltävät tiedot perustuvat kulutustutkimukseen (1966–1981) ja tulonjakotilaston otosaineistoon (1986–1995). Tulonjakotilaston kokonaisaineiston ja otosaineiston välillä on käsite- ja menetelmäeroja, joiden vuoksi Gini-kertoimet eroavat jonkin verran. Liitetaulukossa 1 ja kuviossa 1 on tieto vuodelta 1995 sekä tulonjakotilaston kokonaisaineistosta että otosaineistosta. Lisäksi tulonjakotilaston kokonaisaineiston tulokäsite on kattavampi vuodesta 2010 alkaen. Lisätietoja muutoksesta on laatuselosteen luvussa 6 “Tilastojen vertailukelpoisuus”. Uudella tulokäsitteellä Gini-kerroin on noin 0,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin vanhalla.
3) Kulutusyksiköt perustuvat niin kutsuttuun OECD:n modifioituun skaalaan. Kotitalouden yksi aikuinen on yksi kulutusyksikkö. Muut kotitalouden 14 vuotta täyttäneet henkilöt ovat kukin 0,5 kulutusyksikköä ja 0–13-vuotiaat lapset ovat kukin 0,3 kulutusyksikköä. Yhden aikuisen kotitalous on yksi kulutusyksikkö, kun taas kotitalous, johon kuuluu esimerkiksi puolisot ja yksi alle 14-vuotias lapsi, ovat yhteensä 1,8 kulutusyksikköä.
4) Kansaneläkkeeseen ja takuueläkkeeseen tehtiin tasokorotus vuonna 2020. Takuueläkkeeseen tehtiin 50 euron korotus ja kansaneläkkeeseen 34 euron korotus. Rintamalisälle tehtiin 74,32 euron tasokorotus 1.4.2020. Toimeentulotuen perusosaa korotettiin 1,0 % ja yksinhuoltajan perusosaa korotettiin 4,7 %. Nuoren kuntoutusrahaa korotettiin 6,4 % ja kunnallisverotuksen perusvähennystä 7,1 %. Sairaus- ja vanhempainpäivärahan vähimmäismäärää korotettiin 3,9 %. Opintorahojen huoltajakorotusta nostettiin 25 euroa kuussa. Aktiivimallista luovittiin 1.1.2020 eli Kela ja ammattiliitot eivät enää seuraa työttömän aktiivisuutta työnhaussa ja eivät vähennä työttömän työttömyysetuutta. Asumistuessa enimmäisasumismenot suurenivat hieman ja perusomavastuu pieneni hieman kansaneläkeindeksin tarkistuksen takia. Työeläkeindeksi nousi noin 1,2 prosenttia. Ansiotasoindeksi nousi yksityisellä sektorilla 1,9 prosenttia, kun se kunnilla nousi 1,3 ja valtiolla 1,5 prosenttia vuonna 2020. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli 0,3 prosenttia.

Lähde: Tulonjakotilasto 2020, Tilastokeskus

Lisätietoja: Usva Topo 029 551 3036, Pekka Ruotsalainen 029 551 2610, Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala


Päivitetty 15.12.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. tuloerot (kansainvälinen vertailu) 2020, 1. Tuloerojen kehitys Suomessa (Korjattu 15.12.2021) . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 4.12.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2020/01/tjt_2020_01_2021-12-15_kat_001_fi.html