Julkaistu: 21.3.2014

Taloudellinen huoltosuhde nousi vuonna 2012

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston vuoden 2012 tietojen mukaan taloudellinen huoltosuhde nousi edellisestä vuodesta 2,5 prosenttiyksikköä. Vuonna 2012 sataa työssäkäyvää kohden oli 132 ei-työssäkäyvää henkilöä. Ajanjaksolla 1987–2012 huoltosuhde on ollut korkeimmillaan lamavuonna 1993 (172). Matalimmillaan huoltosuhde oli vuonna 1989, jolloin jokaista sataa työssäkäyvää kohden oli 112 ei-työssäkäyvää.

Taloudellinen huoltosuhde sukupuolen mukaan 1987–2012

Taloudellinen huoltosuhde sukupuolen mukaan 1987–2012

Taloudellinen huoltosuhde lasketaan jakamalla ei-työllisten määrä, eli työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat, työllisten määrällä. Saatu luku on kerrottu sadalla. Taloudellisen huoltosuhteen laskua pidetään siten positiivisena ja tavoiteltavana ilmiönä ja nousua negatiivisena. Taloudelliseen huoltosuhteeseen vaikuttavat taloudellisten suhdanteiden ja työllisyyskehityksen vaihtelujen lisäksi muun muassa syntyvyys, väestön ikääntyminen ja muuttoliike.

Ajanjaksolla 1987–2012 taloudellinen huoltosuhde oli matalimmillaan (112) vuonna 1989 ja korkeimmillaan (172) 1990-luvun alun lamavuonna 1993, jolloin työttömien määrä ylitti 535 000. Vuosina 1992–1993 taloudellinen huoltosuhde nousi 19 prosenttiyksikköä. Laman jälkeen taloudellinen huoltosuhde laski, mutta 1980-luvun lopun lukemia ei ole tavoitettu. Matalimmillaan huoltosuhde on ollut 2000-luvulla vuonna 2007 (124). Vuoden 2012 tasolla (132) oltiin viimeksi vuonna 2005.

Sukupuolen mukaan tarkasteltuna taloudellisen huoltosuhteen erot ovat kaventuneet etenkin vuodesta 2009 lähtien. Koko tarkastelujaksolla ei-työllisten miesten suhde työllisiin miehiin on ollut matalampi kuin naisilla (mukana ovat kaikki ei-työikäisetkin). Vuonna 2012 sataa työssäkäyvää miestä kohden oli 129 ei-työssäkäyvää miestä. Naisilla vastaava luku oli 134.

Suurimmillaan miesten ja naisten huoltosuhteiden ero oli vuonna 1997 (30 prosenttiyksikköä) ja pienimmillään vuosina 2009 ja 2012 (5 prosenttiyksikköä). Miehillä taloudellinen huoltosuhde nousi lähes neljä prosenttiyksikköä vuodesta 2011, kun taas naisilla luku oli noin yhden prosenttiyksikön verran edellisvuotta korkeampi.

Sukupuolten välisiä eroja taloudellisessa huoltosuhteessa selittää etenkin naisten korkeampi elinikä. Myös perinteisten miesten alojen, kuten metsäteollisuus, huono työllisyyskehitys näkyy miesten taloudellisessa huoltosuhteessa.

Vuotta 2005 vanhemmat tiedot on tehty vertailukelpoisiksi siirtämällä 15–17-vuotiaat työlliset ei-työllisten ryhmään. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen alaikäisten työllisyydestä ei ole saatu tietoa työssäkäyntitilastoon. Siirto näkyy tässä julkistuksessa lähinnä maakuntatasoisissa vertailuissa: taloudelliset huoltosuhteet ovat hieman korkeampia kuin ilman siirtoa lasketuissa luvuissa.

Vuonna 2012 18–64-vuotiaiden taloudellinen huoltosuhde oli 44, eli työllisiä oli 1,3 miljoonaa enemmän kuin ei-työllisiä. Korkeimmat taloudelliset huoltosuhteet olivat 60–64-vuotiailla (141) ja 18–24-vuotiailla (101), joista suuri osa oli opiskelijoita. Ikäryhmissä 35–39, 40–44 ja 45–49-vuotiaat taloudellinen huoltosuhde oli noin 23.

Työlliset ja ei-työlliset ikäluokittain 2012

Työlliset ja ei-työlliset ikäluokittain 2012

Maakunnittaiset erot suuria

Vuonna 2012 korkeimmat taloudelliset huoltosuhteet olivat Kainuun (167), Pohjois-Karjalan (165) ja Etelä-Savon (160) maakunnissa. Ahvenanmaalla (105), Uudellamaalla (107) ja Pohjanmaalla (123) taloudelliset huoltosuhteet olivat matalimmat. Verrattuna vuoteen 2011 taloudellinen huoltosuhde nousi eniten Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla (5 prosenttiyksikköä). Pohjois-Savossa, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla nousua oli yhden prosenttiyksikön verran.

Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla taloudellinen huoltosuhde on pysynyt koko 2000-luvun ajan 110:n alapuolella. Kainuussa taloudellinen huoltosuhde on ollut maan korkein koko tarkastelujakson 1987–2012 ajan.

Taloudellinen huoltosuhde kolmessa vuoden 2012 korkeimman ja matalimman huoltosuhteen maakunnassa 1987–2012

Taloudellinen huoltosuhde kolmessa vuoden 2012 korkeimman ja matalimman huoltosuhteen maakunnassa 1987–2012

Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Jaana Huhta 09 1734 2632, tyossakaynti@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (318,1 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 21.3.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5528. työttömien taustat 2012. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.10.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyokay/2012/03/tyokay_2012_03_2014-03-21_tie_001_fi.html