Julkaistu: 24.5.2019

Työttömyys kääntynyt laskuun pitkäaikaistyöttömienkin osalta

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuoden 2018 lopussa työttömien työnhakijoiden määrä väheni 13,5 prosenttia edellisvuodesta 256 500 työttömään. Vuoden 2015 työttömyyshuipusta määrä on vähentynyt yhteensä 118 400 henkilöllä. Pitkittyneen työttömyyden huippu taittui 1–2 vuotta lyhytaikaisempaa työttömyyttä myöhemmin.

Vuoden lopussa työttömänä olevien määrä työttömyyden keston mukaan vuosina 2010-2018

Vuoden lopussa työttömänä olevien määrä työttömyyden keston mukaan vuosina 2010-2018

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto kuvaa vuoden lopun väestön taloudellista toimintaa. Vuonna 2018 työttömiä työnhakijoita oli 256 500, joista yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli 25,8 prosenttia. Työttömiä oli määrällisesti eniten 55–64-vuotiaissa (64 900 työtöntä) sekä 25–34-vuotiaissa (55 300) ja vähiten 16–24-vuotiaissa (33 800). Kaikista työttömistä miehiä oli 56,6 prosenttia. Sukupuolten välinen ero työttömien määrässä oli suurin 16–24-vuotiaissa (62,0 % miehiä) ja pienin 35–44-vuotiaissa (54,5 % miehiä).

Pitkäaikaistyöttömyys kääntyi laskuun vuonna 2017

Aikasarjatarkastelussa vuoden lopun työttömien määrä nousi vuodesta 2011 vuoteen 2015 yhteensä 46,0 prosenttia 374 900 henkilöön. Vuosina 2015–2018 työttömien määrä laski 118 400 henkilöllä noin vuoden 2011 tasolle. 2010-luvun alkupuolella sekä lyhytaikainen että pidempiaikainen (yhtäjaksoinen) työttömyys kasvoivat likimain yhtä paljon 1) .

Työttömyyshuippua seuranneessa työttömyyden vähenemisessä lyhytkestoisempi työttömyys kääntyi laskuun vuosista 2014 ja 2015 lähtien ja pitkäaikaistyöttömyys 1–2 vuotta tätä myöhemmin. Vuosien 2016–2018 aikana yli vuoden työttömänä olleiden määrä laski 121 700 työttömästä 66 200 työttömään. Huomioitavaa on, että 2016–2017 välinen työttömien väheneminen selittyy osin vuonna 2017 aloitetuilla työttömien työnhakijoiden määräaikaishaastatteluilla, jonka myötä työnhakijarekisteristä poistettiin arviolta 20 000–30 000 henkilöä. Aiemmin tällainen väestö oli luokittunut erityisesti pitkäaikaistyöttömäksi.

Työttömyys pitkäkestoisempaa vanhemmilla ikäryhmillä, miehillä ja korkeammin koulutetuilla

Yli vuoden työttömänä olleiden osuus työttömistä sukupuolen ja ikäryhmän mukaan vuonna 2018, %

Yli vuoden työttömänä olleiden osuus työttömistä sukupuolen ja ikäryhmän mukaan vuonna 2018, %

Väestöryhmien välisiä eroja työttömyyden kestossa tarkasteltiin pitkäaikaistyöttömyysasteella, joka tässä määriteltiin yli vuoden työttömänä olleiden osuudeksi kaikista työttömistä. Vuonna 2018 miesten pitkäaikaistyöttömyysaste oli 27,1 prosenttia ja naisten 24,1 prosenttia.

Yli vuoden työttömänä olleiden osuus oli selkeästi suurempi vanhemmissa ikäryhmissä: 16–24-vuotiailla osuus oli 6,0 prosenttia, 35–44-vuotiailla 24,3 prosenttia ja 55–64-vuotialla 42,3 prosenttia. Naisilla työttömyys oli keskimäärin lyhytkestoisempaa kaikissa ikäryhmissä. Suurin sukupuolten ero pitkäaikaistyöttömyysasteessa oli 35–44-vuotiaissa (6 prosenttiyksikköä) ja pienin ero 16–24-vuotiaissa (0,8 prosenttiyksikköä).

Vuonna 2018 pitkäaikaistyöttömyysaste oli suurempi ylemmissä koulutusryhmissä 2) . Yli vuoden työttömien osuus oli perusasteen koulutuksen omaavilla 3) 24,3 prosenttia ja ammatillisen koulutuksen tutkinnon tai ylioppilastutkinnon suorittaneilla 25,2–25,9 prosenttia. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla 4) pitkäaikaistyöttömyysaste oli selvästi korkeampi, 31,3 prosenttia. Tämän luvun valossa korkeampi koulutus ei näyttäisi siis suojaavan työtöntä työttömyyden pitkittymiseltä. Tosin koulutusryhmien erot pitkäaikaistyöttömyysasteessa selittynevät osin ylempien koulutusryhmien korkeammalla keski-iällä. Lisäksi korkea-asteen tutkinnoiksi luokiteltiin kaikki toisen asteen tutkintoa ylemmät tutkinnot (ml. opistoasteen tutkinnot).


1) Työttömyyden kesto laskettu yhtäjaksoisista työttömyyspäivistä. Työttömyys jaettu seuraaviin luokkiin: 1–2kk=0–74 päivää, 3–6kk=75–196 päivää, 6–12kk=197–365 päivää, 12–36kk=366–1095 päivää, yli 36kk=yli 1095 päivää.
2) Vuoden 2018 lopun työttömien koulutustaso (korkein tutkinto) pääteltiin viimeisimmästä koulutustiedosta vuodelta 2017. Tämä rajasi koulutusryhmätarkastelussa työttömät vuoden 2017 väestöön kuuluneisiin (yhteensä 252 982 vuoden 2018 lopun työtöntä vuoden 2017 väestössä).
3) Perusasteen koulutuksen omaavien ryhmä sisältää henkilöt, joista ei ole tietoa peruskoulun jälkeisestä tutkinnosta. Näitä ovat peruskoulun suorittaneet ja keskeyttäneet sekä henkilöt, joiden koulutustausta on tuntematon tai jotka ovat suorittaneet ulkomailla peruskoulun jälkeisen tutkinnon.
4) Korkea asteen tutkintoon sisältyy kaikki toisen asteen tutkintoa ylemmät tutkinnot, so. alimman korkea-asteen, alemman korkeakouluasteen ja ylemmän korkeakouluasteen tutkinnot.

Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Juhana Nordberg 029 551 3051, info@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (247,4 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 24.5.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5528. työttömien taustat 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 9.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyokay/2018/02/tyokay_2018_02_2019-05-24_tie_001_fi.html