2. Miehet ja naiset tekivät yhtä paljon vapaaehtoistyötä

Vapaaehtoistyön tekemisen yleisyyttä selvitettiin kysymällä ”Oletko viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana tehnyt vapaaehtoistyötä jonkin yhdistyksen, seuran tai ryhmän hyväksi?” Vapaaehtoistyö voi olla sihteerin työtä, rahankeruuta, liikunnan ohjausta tai valmennusta, ystäväpalvelua tai jotain muuta järjestettyä toimintaa. Kyseessä ei tarvitse olla rekisteröity yhdistys.

Vapaaehtoistyöhön osallistuneilta kysyttiin lisäksi, kuinka usein he olivat tehneet vapaaehtoistyötä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Vapaa-aikatutkimuksessa kysyttiin vain järjestöjen tai ryhmien hyväksi tehtyä vapaaehtoistyötä.

Vapaaehtoistyötä oli tehnyt 28 prosenttia 10 vuotta täyttäneestä väestöstä. Reilu kymmenesosa (13 %) oli tehnyt vapaaehtoistyötä vähintään kerran kuukaudessa. Miesten ja naisten välillä ei ollut eroa vapaaehtoistyöhön osallistumisessa eikä tekemisen useudessa.

Eniten vapaaehtoistyötä tekivät 35–44-vuotiaat, joista 37 prosenttia oli osallistunut vapaaehtoistyöhön. Myös 10–14-vuotiaista lapsista moni (34 %) oli tehnyt vapaaehtoistyötä. Tosin lapset eivät tehneet vapaaehtoistyötä kovin usein: lähes puolet osallistujista oli tehnyt vapaaehtoistyötä vain 1–3 kertaa vuoden aikana.

Kuvio 6. Vapaaehtoistyötä 12 kuukauden aikana tehneiden osuus sukupuolen ja iän mukaan 2017, %

Kuvio 6. Vapaaehtoistyötä 12 kuukauden aikana tehneiden osuus sukupuolen ja iän mukaan 2017, %

Yrittäjät ja ylemmät toimihenkilöt tekivät muita sosioekonomisia ryhmiä enemmän vapaaehtoistyötä. Noin 40 prosenttia näistä ryhmistä oli osallistunut vapaaehtoistyöhön. Vähiten vapaaehtoistyötä tekivät työntekijäasemassa olevat, joista viidennes oli tehnyt vapaaehtoistyötä.

Kuvio 7. Vapaaehtoistyötä 12 kuukauden aikana tehneiden osuus sosioekonomisen aseman mukaan 2017, 15 vuotta täyttäneet, %

Kuvio 7. Vapaaehtoistyötä 12 kuukauden aikana tehneiden osuus sosioekonomisen aseman mukaan 2017, 15 vuotta täyttäneet, %

Länsi-Suomessa tehtiin eniten vapaaehtoistyötä

Alueellisesti tarkasteltuna vapaaehtoistyön tekemisessä ei ollut suuria eroja. Länsi-Suomessa tehtiin vapaaehtoistyötä eniten (31 %) ja pääkaupunkiseudulla vähiten (26 %). Maaseudulla (31 %) tehtiin enemmän vapaaehtoistyötä kuin kaupunkialueilla (27 %). Eniten vapaaehtoistyötä tekivät kaupunkien kehysalueella asuvat (34 %) ja vähiten sisemmällä kaupunkialueella asuvat (25 %). Kaupungin kehysalue on kaupunkiin välittömästi kytkeytyvä osa kaupungin ja maaseudun välivyöhykkeestä. Maaseudulla erot eri aluetyyppien välillä olivat pieniä.

Kuvio 8. Vapaaehtoistyötä 12 kuukauden aikana tehneiden osuus asuinalueen kaupunki–maaseutu-luokituksen mukaan 2017, 10 vuotta täyttäneet, %

Kuvio 8. Vapaaehtoistyötä 12 kuukauden aikana tehneiden osuus asuinalueen kaupunki–maaseutu-luokituksen mukaan 2017, 10 vuotta täyttäneet, %

Lähde: Vapaa-ajan osallistuminen, Tilastokeskus

Lisätietoja: Riitta Hanifi 029 551 2946, Juha Haaramo 029 551 3666, Hannu Pääkkönen 029 551 3229, vapaa-aika@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 30.8.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Vapaa-ajan osallistuminen [verkkojulkaisu].
2017, 2. Miehet ja naiset tekivät yhtä paljon vapaaehtoistyötä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 15.5.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vpa/2017/vpa_2017_2018-08-30_kat_002_fi.html