Julkaistu: 11.4.2005
Yritystoiminta kansainvälistyi vauhdilla
Ulkomaalaisomisteisten yritysten määrä Suomessa lisääntyi voimakkaasti 1990-luvulla ja lähes kaksinkertaistui vuosina 1995-2000. Tilastokeskus on kerännyt ulkomaalaisomisteisia yrityksiä koskevia tietoja vuodesta 1995 alkaen, viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2002.
Eniten ulkomaalaisomisteisia yrityksiä toimii kaupan alalla, jossa niitä oli 850 vuonna 2002. Liike-elämän palveluissa toimi reilut 420 ja teollisuudessa lähes 400 ulkomaisessa omituksessa olevaa yritystä.
Yhteensä Suomessa toimi vuonna 2002 reilut 1 900 ulkomaisessa omistuksessa olevaa yritystä. Niiden osuus ei kasvusta huolimatta millään toimialalla ylittänyt kahta prosenttia koko toimialan yritysten lukumäärästä.
Ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus koko yrityskannasta on siis vielä pieni. Ne ovat kuitenkin keskimäärin suurempia kuin kotimaisessa omistuksessa olevat yritykset, ja niin niiden osuus kaikkien yritysten henkilöstöstä oli miltei 14 prosenttia ja liikevaihdosta vielä suurempi eli lähes viidennes. Yhteensä ne työllistivät noin 171 500 henkeä, ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 48 miljardia euroa.
Ulkomaalaisomisteisten yritysten lukumäärät toimialoittain 1995 ja 2002
Toimialakohtaiset erot ovat kuitenkin huomattavia. Majoitus- ja ravitsemustoiminnassa ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus liikevaihdosta oli noin kahdeksan prosenttia koko toimialan liikevaihdosta, kun taas kuljetuksessa, varastoinnissa ja tietoliikenteessä se oli miltei neljännes. Teollisuudessa ulkomaisessa omistuksessa olevat yritykset tuottivat 16 prosenttia koko toimialan liikevaihdosta; liike-elämän palveluissa niiden osuus oli 15 prosenttia.
Ulkomaalaisomisteisten yritysten työvoiman osuus koko toimialan työvoimasta oli merkittävin teollisuudessa, kaupassa ja liike-elämän palveluissa.
Ulkomaalaisomisteisten ja kansallisesti omistettujen yritysten osuudet teollisuuden jalostusarvosta toimialan teknologian käytön mukaan vuonna 2000
| Teknologiaintensiivisyys | ||||||||
| korkea | korkea keskitaso | matala keskitaso | matala | |||||
| Ulkom. | Kans. | Ulkom. | Kans. | Ulkom. | Kans. | Ulkom. | Kans | |
| % | % | % | % | % | % | % | % | |
| Alankomaat | 16,0 | 84,0 | 31,6 | 68,4 | 26,9 | 73,1 | 21,5 | 78,5 |
| Britannia 1) | 13,1 | 86,9 | 11,6 | 88,4 | 8,5 | 91,5 | 10,5 | 89,5 |
| Espanja | 49,1 | 50,9 | 47,2 | 52,8 | 16,6 | 83,4 | 13,4 | 86,6 |
| Irlanti | 94,8 | 5,2 | 93,4 | 6,6 | 26,5 | 73,5 | 62,8 | 37,2 |
| Portugali | 58,8 | 41,2 | 48,6 | 51,4 | 9,9 | 90,1 | 12,4 | 87,6 |
| Ranska | 42,1 | 57,9 | 33,9 | 66,1 | 25,1 | 41,9 | 22,3 | 77,7 |
| Ruotsi | 43,6 | 56,4 | 48,2 | 51,8 | 23,8 | 76,2 | 24,6 | 75,4 |
| Suomi | 9,9 | 90,1 | 35,0 | 65,0 | 16,6 | 83,4 | 5,4 | 94,6 |
| Tanska 1) | 15,9 | 84,1 | 18,3 | 81,7 | 13,8 | 86,2 | 5,0 | 95,0 |
| 1) Britannian ja Tanskan tieto vuodelta 1999 | ||||||||
Suomessa kotimaisessa omistuksessa olevien korkeaa tai korkean keskitason teknologiaa käyttävien yritysten osuus teollisuuden jalostusarvosta on huomattavan korkea verrattuna moniin muihin maihin. Irlannissa korkean teknologiaintensiivisyyden yrityksiä on paljon ulkomaisessa omituksessa, joten irlantilaisten korkeaa teknologiaa hyödyntävien toimialojen yritysten osuus teollisuuden jalostusarvosta oli vain viisi prosenttia vuonna 2000.
Yrityksiä enemmän kuin koskaan
Yritysten määrän kehitys kokonaisuudessaan on seurannut pienellä viipeellä yleistä talouskasvua. Tilastokeskuksen tietojen mukaan toimivien yritysten lukumäärä vuonna 2003 oli noin 252 000, mikä oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin myös väestöön suhteutettuna. Pitkään jatkuneesta kasvusta huolimatta yritysten lukumäärä asukasta kohden oli kuitenkin Suomessa edelleen alhaisempi kuin korkean yrittäjyysaktiivisuuden maissa. Lisäksi Suomessa on vähemmän asiantuntijayrittäjiä kuin muissa EU-maissa.
Yritysten lukumäärä kasvoi vuodesta 1995 alkaen, ja kasvu oli nopeinta vuosina 1995-1998. Yritysten määrän kasvuun vaikutti laman jälkeisinä vuosina suurten yritysten ja julkisen sektorin toimintojen yhtiöittäminen ja ulkoistaminen. Kasvu hidastui 1990-luvun lopulla, mikä johtui lähinnä pienyritysten lukumäärän kasvun hidastumisesta.
Eniten yritysten lukumäärä kasvoi 1990-luvun puolivälin jäl keen palvelualoilla, kuten kiinteistö- ja liike-elämän palveluissa, sosiaali- ja terveyspalveluissa ja muilla henkilökohtaisia palveluja tuottavilla toimialoilla. Kiinteistöpalvelualan yritysten määrän kasvua selittää toimintojen yhtiöittäminen sekä rakennuskannan kasvu vuoden 1995 jälkeen. Liike-elämän palvelualoilla, kuten tietotekniikkapalveluissa ja teknisessä suunnittelupalvelussa, uusia yrityksiä perustettiin runsaasti, koska kauppa, rahoituslaitokset, teollisuus ja myös julkinen sektori alkoivat siirtyä yhä enemmän ostopalvelujen käyttöön. Samalla yhtiöitettiin omia palveluyksiköitä. Kasvua tapahtui myös teollisuudessa, kuten rakentamisessa ja laivanrakennuksessa, joissa yritysten määrän kasvua on selittänyt muun muassa alihankintatoiminnan laajeneminen.
Liike-elämän palveluja tuottavien yritysten määrässä tapahtunutta kasvua ei kuitenkaan voida selittää pelkästään toimintojen ulkoistamisella. Liike-elämän palveluissa on syntynyt kokonaan uusia toimialoja, ja monilla vanhoilla toimialoilla työn sisältö ja luonne ovat muuttuneet. Muutokseen ovat vaikuttaneet tieto- ja tiedonsiirtotekniikan kehitys, kansainvälistyminen sekä lainsäädännölliset muutokset ja uudistukset.
Yrityskannan nettomuutos toimialoittain 1999-2003
| 1999 | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | |
| Toimialat yhteensä | 1 892 | 2 311 | 1 617 | 1 735 | 2 245 |
| Maa-, riista- ja metsätalous | 87 | 58 | 162 | 122 | 39 |
| Kalatalous | 7 | -6 | -2 | -3 | -7 |
| Teollisuus ja kaivostoiminta | -145 | -16 | -311 | -396 | -470 |
| Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto | 44 | 38 | 52 | 36 | 65 |
| Rakentaminen | 860 | 1055 | 611 | 584 | 619 |
| Kauppa | -832 | -1016 | -824 | -410 | 325 |
| Majoitus- ja ravitsemistoiminta | 92 | 149 | 66 | 17 | -129 |
| Kuljetus, varastointi ja tietoliik. | 16 | -7 | 138 | -41 | -50 |
| Rahoitustoiminta | 44 | 56 | 71 | 93 | 64 |
| Kiinteistö-, vuokraus-, tutkimusp. | 1 069 | 1248 | 938 | 901 | 1 146 |
| Koulutus | 93 | 55 | 65 | 69 | 35 |
| Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. | 184 | 178 | 178 | 233 | 297 |
| Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. | 457 | 541 | 464 | 521 | 300 |
| Tuntematon | -93 | -17 | 7 | 7 | 7 |
Eniten uusia palveluyrityksiä
Yrityskannan uusiutuminen kertoo talouden uudistumiskyvystä ja innovatiivisuudesta. Talouden voimavarat hakeutuvat uusille kasvualoille, ja heikosti tuottavaa liiketoimintaa korvataan tuottavammalla. Toimintansa aloittaneiden yritysten määrä on viime vuosina vaihdellut 22 000:n ja 23 000:n välillä. Yritysten määrän nettolisäys on kuitenkin ollut suurimmillaan vain noin 2 300 aikavälillä 1999-2003.
Yrityskannan keskimääräisen vaihtuvuuden osalta Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa korkealle. Vaihtuvuus on kuitenkin hidastunut vuodesta 1995 lähtien. Koska yrityksistä valtaosa on Suomessa hyvin pieniä, uusien yritysten työllistävyys on kehittyneiden maiden alhaisimpia. Viime vuosina kuitenkin yrityssektorin osuus työllisyydestä on kääntynyt noususuuntaan lähinnä palvelualojen ansiosta. Yleensä vaihtuvuus on suurempaa palvelualoilla ja rakentamisessa kuin teollisuudessa. Erityisesti liike-elämän palvelut on suhdanneherkkä toimiala, koska sen palvelujen kysyntä riippuu asiakasyritysten menestyksestä. Tarkasteltaessa yritysmäärän nettolisäystä toimialoittain havaitaan, että jonkinasteista siirtymää kohti palveluyhteiskuntaa on tapahtunut.
Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2003 Suomessa oli 252 261 toimivaa yritystä, joista noin 22 prosenttia sijoittui kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluihin ja 8 prosenttia muihin yhteiskunnallisiin ja henkilökohtaisiin palveluihin. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluyritysten määrä oli noin kaksi prosenttia yritysten kokonaismäärästä. Kaupan toimialan yritysten osuus kaikista toimivista yrityksistä oli 22 prosenttia ja rakentamisen osuus 14 prosenttia.
Teollisuusyrityksiä oli vuonna 2003 vain 11 prosenttia kaikista toimivista yrityksistä. Yritysten määrän nettolisäys teollisuudessa oli negatiivinen kaikkina vuosina 1999-2003. Lukumääräisesti eniten vähenivät tevanake- sekä saha- ja puutavarateollisuusyritykset.
Yritysten määrän nettolisäys oli kaikkina vuosina positiivinen sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa, rakentamisessa ja rahoitustoiminnassa sekä palvelualoilla, kuten kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluissa, terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa ja muissa yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa. Suurin lukumääräinen lisäys oli palvelualoilla. Suurin suhteellinen kasvu tapahtui terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa, jossa aloittaneiden yritysten määrä lisääntyi suurimmillaan 12 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen.
Tietovaltaisissa palveluissa nopeaa kasvua
EU:n tilastoviraston Eurostatin mukaan tietovaltaisten asiantuntijapalveluiden eli KIBS-toimialojen kasvu on ollut useimmissa EU-maissa 1990-luvulta lähtien hyvin nopeaa. Niiden painopiste EU-maissa on ollut liiketoiminnan asiantuntijapalveluissa, kuten taloudellisessa ja lainopillisessa konsultoinnissa, mainonnan palveluissa ja työvoiman rekrytoinnissa sekä vuokrauksessa. Ruotsi ja Suomi muodostavat poikkeuksen, koska näissä maissa tietotekniikka- ja teknisten suunnittelupalvelujen merkitys on suurempi kuin liiketoiminnan asiantuntijapalveluiden.
Vuonna 2002 Suomessa oli 33 900 liike-elämän palveluyritystä, joista 25 800 kuului KIBS-toimialoille. Määrä kasvoi kolmanneksella vuodesta 1995 eli nopeammin kuin muilla toimialoilla. Eniten yritysten määrä kasvoi teknisissä palveluissa ja yrityskantaan suhteutettuna t&k-palveluissa ja tietotekniikassa. Myös konsultointi- ja henkilöstöpalveluyritysten määrä lisääntyi. KIBS-yrityksille on tyypillistä, että ne ovat kooltaan hyvin pieniä. Suuria yrityksiä toimii lähinnä vain tietotekniikassa ja tilintarkastuspalveluissa.
Tietovaltaiset alat ovat kasvaneet, koska teollisuudessa ja palveluelinkeinoissa sekä myös julkisella sektorilla on ryhdytty käyttämään enemmän ostopalveluja. Samalla on kuitenkin syntynyt uusia toimialoja ja ammatteja.
Päivitetty 11.4.2005