Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Julkaistu: 27.6.2004

Suuret ikäluokat - mitä ne ovat?

Viimeiset 50 vuotta Suomen ikärakennetta ovat hallinneet niin sanotut suuret ikäluokat. Niillä tarkoitetaan vuosina 1946-50 syntyneitä. Sodan jälkeenhän hedelmällisyys ponnahti ylöspäin, ja epävakaiden sota-aikojen alhainen hedelmällisyys korjaantui vuosittain kertaheitolla ylöspäin.

Demografisilla investoinneilla tarkoitetaan väestörakenteen muuttumisen seurauksena tehtäviä investointeja. Kun syntyvä ikäluokka on edellistä suurempi, niin se tarvitsee enemmän yhteiskunnan palveluja kuten kouluja, opiskelupaikkoja ja viimein työpaikkoja. Ikäluokalle täytyy rakentaa enemmän asuntoja, terveyspalveluja ja lopulta vanhuspalveluja. Oravanpyörä on valmis.

Näin tapahtui myös Suomessa sodan jälkeen. Suuret ikäluokat tarvitsivat aina enemmän ja enemmän yhteiskunnan palveluja. Ensin rakennettiin koulut ja sitten opiskelupaikat. Liian suuri työvoiman tarjonta purkautui Ruotsiin, elementtirakentaminen toi tehokkuutta rakentamiseen, koska asunnontarve oli suuri. Nyt suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle - liian aikaisin - ja tulevaisuudessa ne vaikuttavat vanhusten määrän kasvuun.

Syynä syntyvyys tai siirtolaisuus

Väestötieteessä suurilla ikäluokilla tarkoitetaan yksinkertaisesti muita ikäluokkia suurempia ikäluokkia. Ikäluokan koko riippuu alun perin hedelmällisyyden kehityksestä. Myöhemmin sen kokoon vaikuttaa kuolevuus ja muuttoliike. Erityisesti muuttoliike voi aiheuttaa suuria ikäluokkia, kuten muutamissa maissa on nähty.

Väestötieteessä puhutaan usein kohortista. Kohortilla tarkoitetaan tiettynä aikana samanlaisen tapahtuman kohteiksi joutuneiden ryhmää. Esimerkiksi syntymäkohortti on tiettynä aikana (vuosi tai pitempi jakso) syntyneiden ryhmä.

Monissa maissa suuret ikäluokat ovat syntyneet kuten Suomessakin korkeamman hedelmällisyyden johdosta. Monien maiden suurten ikäluokkien syntymiseen on vaikuttanut siirtolaisuus. 1950-luvun lopulta alkaen Länsi-Euroopan maat paikkasivat työikäistä väestöä siirtolaisilla - ne auttoivat suurten ikäluokkien syntymiseen. Meniväthän suomalaisetkin paikkaamaan Ruotsin ikärakennetta 1960- ja 1970-luvuilla.

Suomessa suurina ikäluokkina pidetään vuosina 1946-50 syntyneitä. Noina vuosinahan syntyi viisi suurinta ikäluokkaa, joista 1946-49 syntyneet ylittivät 100 000 lapsen rajan. Tosin vuonna 1945 syntyneet voisi hyvällä syyllä laskea tuohon joukkoon, sillä syyskuussa 1945 syntyneiden määrä pomppasi huippulukemaan 12 681, mutta putosi alle 10 000:nnen seuraavien kuukausien aikana. Syntyneitä oli lähes sama määrä kuin vuonna 1950 eli viimeisessä suuressa ikäluokassa.

Toisaalta voidaan sanoa, että suuria ikäluokkia syntyy aina siihen asti, kun kokonaishedelmällisyys on yli uusiutumistason. Suomessa hedelmällisyys pysyi korkeana aina vuoteen 1969, jolloin kokonaishedelmällisyysluku tipahti alle uusiutumistason 1,9:ään. Tuolloin loppui myös suurten ikäluokkien syntyminen ja sen jälkeen väestö ei olekaan enää uusiutunut vaan on ollut jo yhden sukupolven ajan alle uusiutumistason.

Kiinan ikäluokissa rajuja eroja

Suomen ikäpyramidi on klassinen esimerkki maasta, jossa hedelmällisyys yhtäkkiä nousee ja alkaa sitten hiljalleen laskea. Vuosien mittaan ikärakenne menettää perinteisen pyramidin muotonsa, muuttuu sipulinmuotoiseksi ja tulevaisuudessa "ikäpyramidi" on muodoltaan kuin tuhkauurna.

Kiinan ikärakenne vuonna 2000

kuva

Kiinan ikärakenne vuodelta 2000 on oiva esimerkki maasta, jossa on syntynyt suuria ikäluokkia - ja myös pieniä. Pienten ikäluokkien syntymiseen on ollut kaksi syytä: nälänhätä ja sitä seurannut korkea kuolevuus ja toisaalta Kiinan viranomaisten määrätietoinen hedelmällisyyden alentamiseen tähtäävä väestöpolitiikka.

Kiinan väestön ikärakenteen kehitys noudattelee vähän samoja piirteitä kuin Suomen ikärakenteen kehitys, mutta syyt kehitykseen ovat aivan toiset. Suomessa sodanaikaisia epävakaita oloja vastaa Kiinan "suuren harppauksen" aikaansaama nälänhätä, joka tappoi miljoonia kiinalaisia. Kun otetaan mukaan vielä epävakaiden olojen aiheuttama hedelmällisyyden lasku, olikin valmiina maailman rauhanajan suurin väestökatastrofi - 30 miljoonaa kuollutta tai syntymätöntä lasta.

Näiden vuosien jälkeen hedelmällisyys palasi aikaisempiin uomiinsa ja syntyi suuret ikäluokat. Tällöin Kiinan viranomaiset havahtuivat huomaamaan, että jos suuret ikäluokat synnyttävät edelleen suuria ikäluokkia, niin liika väestönkasvu kitkee kaiken taloudellisen toiminnan. Näin sai alkunsa Kiinan yksilapsipolitiikka, joka tuotti aluksi muutaman suuremman ikäluokan, mutta on sen jälkeen tuottanut yhä pienempiä ikäluokkia.

Mauri Nieminen


Päivitetty 27.6.2003

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi