Kiinan - ja muun Aasian - kasvukyky vahvistuu

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Jaakko Kiander on Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 1/2008

Kiinan valtava koko, vahva valuuttavaranto ja rahoitusmarkkinoiden säätely tekevät sen suhteellisen immuuniksi kansainvälisen talouden häiriöille. Kiina voi hyvin jatkaa kasvuaan, vaikka länsimaat vajoaisivat taantumaan, arvioi Jaakko Kiander.

Kaikki tietävät, että Kiina on suuri ja nopeasti kasvava talousmahti, mutta kukaan ei tiedä tarkkaan, kuinka suuri Kiinan talous on. Aasian kehityspankin tekemien uusien ostovoimapariteettia eli todellista ostovoimaa mittaavien laskelmien mukaan Kiinan talous on aiemmin arvioitua pienempi. Kiinan talouden todellinen koko voi uusien laskelmien valossa olla jopa 40 prosenttia pienempi kuin Maailmanpankin tilastojen mukaan. Uusi arvio merkitsee sitä, että Kiina ei vielä aivan lähivuosina ohita Yhdysvaltoja ja tule maailman suurimmaksi taloudeksi. Ennen pitkään tämä kuitenkin tapahtuu, luultavasti 2020-luvulla.

Tilastokorjauksista huolimatta Kiinan talous on edelleen erittäin suuri. Lisäksi se kasvaa paljon nopeammin kuin maailman muut maat. Tämän vuoksi Kiinan suhteellinen merkitys jatkaa kasvuaan.

Kiinasta on todennäköisesti kuluvan vuoden aikana tulossa maailman suurin vientimaa. Kiinan vienti on muutaman viime vuoden aikana ohittanut tässä suhteessa muut talouden suurvallat eli USA:n, Japanin ja Saksan. Todellisilla valuuttakursseilla - siis ilman ostovoimakorjauksia - laskettu Kiinan bruttokansantuote on ohittamassa Saksan tason ja muutaman vuoden päästä myös Japani on jäämässä jälkeen.

Kun pohditaan Kiinan talouden merkitystä maailmantalouden osana, ei ostovoimalaskelmilla ole kovin suurta merkitystä. Kansainvälistä kauppaa käydään todellisilla valuutoilla ja tällöin ratkaisevia ovat todelliset valuuttavirrat. Ostovoiman arviointi on keskeistä kiinalaisen hyvinvoinnin, elintason ja köyhyyden arvioinnin kannalta, mutta se ei vaikuta ulkomaankauppaan eikä ulkomaihin. Uuden laskelman mukaan Kiinassa on köyhiä - eli niitä, joiden päivittäinen ostovoima on vähemmän kuin yksi dollari - enemmän kuin entisten arvioiden valossa. Toisaalta tämä tieto ei vaikuta mitään siihen todellisten dollareiden määrään, joka Kiinan kansantaloudella on käytettävissään maailmanmarkkinoilla.

Kiinan ulkomaankauppa 2002-2008

Lähde: Asian Development Bank, 2007 ja 2008 ennusteet EIU

Kiinalaisilla maailman merkittävin valuuttavaranto

Kiinalla on vaikuttava määrä valuuttavarantoja ja viennistä tulevia valuuttatuloja. Kiinan valuuttavaranto on yli 1 000 miljardia dollaria. Jos mukaan lasketaan Kiinan vaikutuspiirissä olevien Hong Kongin ja Taiwanin valuuttavarannot, päästään jo noin 1 500 miljardiin dollariin, mikä on selvästi maailman suurin valuuttavaranto. Valuuttavarantoja kartuttavat Kiinan ja Hong Kongin valtaisat vientitulot ja suuret vientiylijäämät.

Yhdysvaltain talouden ajautuminen sub-prime-lainakriisin myötä taantumaan ja siitä seurannut dollarin heikkeneminen ovat herättäneet kaikkialla kysymyksen siitä, riittääkö suuriksi kasvaneiden Aasian talousmahtien vetokyky pitämään maailmantalouden kasvu-uralla. Ajoittaisista kriiseistä huolimatta maailmantalouden kasvu on 1990-luvun alun jälkeen ollut yllättävän nopeaa ja tasaista jo 15 vuoden aikana. Positiivista kehitystä eivät ole onnistuneet järkyttämään vuonna 1998 koettu Aasian talouskriisi eikä myöskään länsimaita koetellut vuoden 2001 taantuma.

Osasyy maailmantalouden vahvuuteen on ollut Yhdysvaltain talouden voimakas kasvu. Ongelmista huolimatta yksityinen kulutus on kasvanut voimakkaasti Yhdysvalloissa, mikä on vuorostaan ruokkinut sekä Yhdysvaltain että koko maailman talouskasvua. Nyt tilanne on muuttumassa tässä suhteessa ensimmäisen kerran pitkään aikaan. Pitkään kestänyt jatkuvan velkaantumisen ja nousevien asuntohintojen ylläpitämä kasvukierre on vihdoin törmännyt luottokelvottomille lainanottajille myönnettyjen asuntolainojen aiheuttamiin massiivisiin luottotappioihin, jotka uhkaavat amerikkalaispankkien vakavaraisuutta ja jotka aiheuttavat tappioita myös monille lainajohdannaisia ostaneille ulkomaisille sijoittajille. On olemassa riski, että Yhdysvaltain talouden ajautuminen taantumaan hidastaa kasvua myös kaikkialla muualla.

Sivun alkuun

Kiinasta maailmantalouden veturi?

Kysymys kuuluu, voiko Kiina tässä tilanteessa ryhtyä maailmantalouden veturiksi. Vastaus ei välttämättä ole kielteinen. Rahoitusmarkkinoiden häiriöt ja dollarin heikkeneminen eivät nujerra Kiinan talouden kasvukykyä. Vienti Yhdysvaltoihin on toki ollut keskeinen tekijä Kiinan taloudelle. Yhdysvaltain talouskasvun hiipuminen heikentää tältä osin Kiinan vientinäkymiä. Tilannetta helpottaa kuitenkin se, että Kiinan valuutta yuan - toisin kuin euro - ei ole juurikaan vahvistunut suhteessa Yhdysvaltain dollariin. Tämän vuoksi Kiinan ylivoimainen hintakilpailukyky säilyy edelleen, mikä osaltaan turvaa viennin kasvuedellytyksiä.

Kuten muissakin nopeasti kasvaneissa Aasian maissa myös Kiinassa vientiteollisuus on kansantalouden kasvustrategiassa avainasemassa. Vienti on kasvanut nopeasti ja Kiinasta on tullut maailmankaupan mahtitekijä. Vienti on suuruudeltaan noin puolet bruttokansantuotteesta. Kiinan kauppa on myös vientivoittoista ja maan vaihtotaseen ylijäämä on suuri. Pitkään jatkunut ulkomaankaupan ylijäämäisyys on kartuttanut Kiinan valuuttavarantoa, joka on sijoitettu suurelta osin Yhdysvaltain liittovaltion velkapapereihin. Kiinan keskuspankin tavoitteena on tukea näillä sijoituksillaan Yhdysvaltain dollaria ja samalla hillitä Kiinan yuanin revalvoitumista. Valuuttaliikkeiden säätelyn avulla tuetaan Kiinan viennin kilpailukykyä. Tilanne on jo pitkään hermostuttanut Yhdysvaltoja, joka on toistuvasti mutta huonolla menestyksellä vaatinut Kiinalta tuntuvaa revalvaatiota.

Vaikka Yhdysvallat onkin Kiinan tärkein kauppakumppani, ei Kiinan talouskasvun tarvitse enää olla suoraan riippuvainen Yhdysvaltain viennistä. Tähän on kaksi syytä: toinen on se, että Kiinan vienti suuntautuu nykyään kaikkialle maailmaan, ja toinen se, että Kiinan ulkomaankaupan ylijäämä on erittäin suuri. Kauppataseen ylijäämän turvin Kiina voi lisätä kotimaista kysyntäänsä siinäkin tapauksessa, että viennin kasvu hidastuisi. Sisäisten syiden takia Kiinalla on voimakas tarve ylläpitää nopeaa talouskasvua, ja talouden voimakkaan sääntelyn vuoksi Kiinan hallituksella on myös mahdollisuuksia ylläpitää kasvua.

Kiinalaisen kasvupolitiikan taustalla vaikuttaa ajattelutapa, jota voidaan kutsua aasialaiseksi kasvumalliksi - samanlaisia piirteitä on myös Singaporen, Japanin ja Korean talousihmeiden taustalla. Aasialaiselle kasvumallille on keskeistä valtion vahva asema taloudessa ja koko yhteiskunnan laaja sitoutuminen (tai sitouttaminen) kansallisiin kasvutavoitteisiin. Autoritaarinen poliittinen järjestelmä pitää huolen siitä, että kansallisia tavoitteita ei kyseenalaisteta.

Tällainen asetelma on mahdollistanut Kiinan nopean talouskasvun viimeisen neljännesvuosisadan aikana. Talouden vapauttamisella on luotu voimakkaat kannustimet investoinneille ja vientiteollisuuden kasvulle. Toisaalta pankkijärjestelmän julkisella omistuksella ja pääomaliikkeiden säätelyllä on pidetty huoli siitä, että kasvun kannalta välttämättömiä pääomia on jatkuvasti ollut riittävästi tarjolla.

Sivun alkuun

Jätti-investointeja säästövaroilla

Korkea investointiaste on tärkein yksittäinen syy Kiinan talouden nopeaan kasvuun. Kiinan kasvukeskukset ovat jo pitkään olleet valtavia rakennustyömaita. Viime vuosina investoinnit ovat olleet jopa yli 50 prosenttia bkt:sta - Suomessa päästiin 1980-luvun lopun hulluina vuosina lähelle 30 prosentin tasoa. Pääomia sijoitetaan teollisuuteen, mutta myös asunto- ja liikerakentamiseen ja valtaviin infrastruktuurihankkeisiin kuten Jangtse-joen patoihin, moottoriteihin ja lentokenttiin. Investointien rahoitus ei ole ongelma. Jätti-investoinnit rahoitetaan kotimaisella säästämisellä. Kiinalaiset kotitaloudet säästävät huomattavan osan tuloistaan tulevia tarpeitaan varten, ja pankkijärjestelmä ohjaa säästöt investointeihin.

Suuren kokonsa, valtavan valuuttavarantonsa ja rahoitusmarkkinoidensa säätelyn vuoksi Kiina on suhteellisen immuuni kansainvälisen talouden häiriöille. Kiina voi hyvin jatkaa kasvuaan, vaikka länsimaisia talouksia kohtaisi taantuma. Näin on käynyt aiemminkin: vuosien 1991 ja 2001 taantumat länsimaissa sen paremmin kuin Aasian talouskriisi vuonna 1998 eivät pystyneet hidastamaan Kiinan talouskasvua.

Aiempiin kansainvälisen talouden kriiseihin verrattuna Kiinan talous on kasvanut suuremmaksi. Kiinan kansantalouden koko on kaksinkertaistunut vuoteen 2001 verrattuna. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Kiinan tuonti on kaksinkertaistunut. Juuri kasvaneen tuonnin ansiosta Kiinan merkitys maailmantaloudessa on vahvistunut. Tämän vuoksi ei ole enää yhtä selvää kuin aiemmin, että Yhdysvaltain talouden ajautuminen taantumaan johtaisi maailmantalouden kasvun hidastumiseen. Maailmantalouden painopiste on siirtymässä yhä enemmän Aasiaan, ja Aasian maiden kasvukyky ja kasvuhalu näyttävät vahvoilta.

Päivitetty 14.2.2008