Elinajanodotteen muutos Helsingissä 1991-2005:
Helsinkiläiset saaneet lisää elinvuosia, mutta niitä on vähemmän kuin muilla suomalaisilla

  1. Helsinki viitisen vuotta muuta Suomea jäljessä elinajanodotteen kehityksessä
  2. Iäkkäiden kuolleisuus alentunut
  3. Kuolleisuus sepelvaltimotautiin vähentynyt
  4. Koulutusryhmittäiset erot kasvaneet
  5. Mitä alempi koulutustaso, sitä suurempi ero Helsingin ja muun Suomen välillä
  6. Sosiaalinen rakenne erottaa Helsingin alueita
  7. Erojen kasvu vastoin terveyspoliittisia tavoitteita
  8. Elinajanodote kuvaa jäljellä olevaa elinaikaa

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Sosiaalinen rakenne erottaa Helsingin alueita

Helsingin sisäiset alueelliset erot elinajanodotteessa ovat miehillä varsin suuria, mutta naisilla selvästi pienempiä. Vuosina 2001-2005 20-vuotiaiden elinajanodote vaihteli Helsingin seitsemässä suurpiirissä miehillä 52,7 vuodesta 57,8 vuoteen, kun naisilla vuosina 1996-2005 vaihtelu ulottui 61,3 vuodesta 63,0 vuoteen.

Tarkemmalla peruspiirijaolla (33 aluetta) erot ovat suurempia. Miehillä 20-vuotiaiden elinajanodote vaihteli vuosina 1996-2005 peruspiirien välillä 50,1 vuodesta 59,5 vuoteen. Naisilla vaihtelu ulottui 58,8 vuodesta 64,4 vuoteen. Nämä erot ääripäiden alueiden välillä ovat suurempia kuin koulutusryhmien väliset erot elinajanodotteessa.

Yksilötasolla hyvä sosiaalinen asema (esimerkiksi korkea koulutus, toimihenkilöammatti ja suuret tulot) on yhteydessä alhaiseen kuolleisuuteen. Vastaavasti alueiden väliset kuolleisuuserot ovat suurelta osalta seurausta alueiden sosiaalisen rakenteen eroista.

Pääkaupunkiseudun pienalueiden kuolleisuutta koskevan aikaisemman tutkimuksen (Valkonen ja Kauppinen 2001) mukaan 70 prosenttia vuosina 1991-1995 havaituista miesten kuolleisuuden alue-eroista oli selitettävissä asukkaiden sosiodemografisten taustatekijöiden eroilla. Alueiden noustessa tai laskiessa sosiaalisesti väestön vaihtaessa asuinaluettaan voidaan olettaa myös elinajanodotteen seuraavan tätä kehitystä. Vaikutus tulee esiin kuitenkin viiveellä, koska muuttoliike kohdistuu nuorempiin ikäryhmiin kuin kuolleisuus (Kauppinen ym. 2008).

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 4.9.2008