Viennin romahdus ei lupaa hyvää
Viennin romahdus vähentää tuotantoa
Viennin väheneminen heijastuu väistämättä Suomen tuotantoon ja bruttokansantuotteeseen, aineelliseen elintasoon. Omalla tavallaan siitä kertoo myös tavaratuonnin vähentyminen. Se väheni arvoltaan tammi-maaliskuussa 31 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Tuonnin vähentyminen on kohdistunut jyrkimmin tuotannossa tarvittaviin raaka-aineisiin ja puolivalmisteisiin, mikä kertoo, ettei niitä ole tarvittu Suomen tuotannossa.
Kysymys on maailmanlaajuisen talouslaman aiheuttamasta kysynnän vähentymisestä. Vain hyvin pieneltä osalta kysymys voi olla Venäjälle suuntautuneen jälleenviennin supistumisesta, koska sen osuus Suomen koko tavaraviennistä oli tullin mukaan noin kolme prosenttia vuonna 2007. Varsinaista kauttakuljetusta eli transitoa ei edes lueta Suomen vientiin. Esimerkiksi valtaosa Suomen läpi Venäjälle kuljetetuista autoista on kauttakuljetusta, ei Suomen vientiä.
- Viennin arvo tärkeämpi kuin volyymi
- Viennin romahdus vähentää tuotantoa
- Pahempi pudotus kuin edellisessä lamassa
- Devalvoida ei voi
Pahempi pudotus kuin edellisessä lamassa
Oheiset kuviot kertovat, että viennin pudotus on nyt paljon jyrkempi kuin 1990-luvun alussa. Kuvio 1 kertoo tavaraviennin arvon euroissa. Viennin arvo putosi tämän vuoden alussa enemmän kuin mitä viennin koko arvo oli 1990-luvun alussa.
Kuvio 1. Suomen tavaravienti vuosineljänneksittäin, miljoonaa euroa
Kuviossa 2 samat luvut on indeksoitu siten, että vuosien 1989 ja 2007 ensimmäiset neljännekset on merkitty yhtä suuriksi. Tämä kuvio antaa oikeamman kuvan viennin suhteellisista muutoksista. Myös se osoittaa jyrkempää pudotusta kuin 1990-luvulla.
Kuvio 2. Suomen tavaravienti vuosineljänneksittäin, indeksoituna
Tuolloin viennin vähenemiseen vaikuttivat kansainvälinen kasvun hidastuminen, Neuvostoliiton/Venäjän viennin romahdus ja vahvan markan politiikka. Suomen markka kiinnitettiin kesäkuussa 1991 ECU:un liian vahvalla kurssilla, mikä heikensi vientiteollisuuden kilpailukykyä. Vaihtotase oli selvästi alijäämäinen.
Ulospääsy tilanteesta oli lopulta markan devalvointi 14 prosentilla marraskuussa 1991 ja markan kurssin päästäminen kellumaan syyskuussa 1992, minkä seurauksena markka devalvoitui vielä lisää. Suomen vienti lähti kasvuun loppuvuodesta 1992. Sitä seurasi myös tuotannon kääntyminen kasvuun vuotta myöhemmin.
Devalvoida ei voi
Nykyinen tilanne poikkeaa huomattavasti 1990-luvun lamasta. Kansainvälinen talouskriisi on paljon vakavampi kuin tuolloin, minkä takia myös vienti on vähentynyt enemmän. Vaihtotase on ollut viime vuodet positiivinen, mutta näyttää siltä, että ylijäämä on hupenemassa hyvää vauhtia, koska kauppatasekin on enää suurin piirtein tasapainossa.
Oleellisin ero lienee kuitenkin se, että Suomi on nyt eurossa eikä devalvaatiomahdollisuutta ole, vaikka euro sinänsä kelluu suhteessa melkein kaikkiin muihin valuuttoihin. Esimerkiksi Ruotsi jäi euron ulkopuolelle, ja se saa nyt kilpailuetua Suomeen verrattuna kruunun heikennyttyä, myös euroalueella.
Devalvaatiomahdollisuuden puuttuminen tekee viennin kasvun ja kriisistä nousun Suomelle paljon vaikeammaksi kuin 1990-luvulla. Lisäksi nyt voidaan vain toivoa, että viennin kansantuoteosuudessa päästäisiin takaisin kriisiä edeltäneelle korkealle tasolle, siinä missä 90-luvun lamasta nousu pohjautui pitkälti viennin osuuden reippaaseen kasvuun 80-luvun romahduksen jälkeen (Kuvio 3).
Kuvio 3. Tavaroiden ja palveluiden viennin osuus bkt:sta, prosenttia
Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus.
Päivitetty 2.6.2009