Kenen ääni kuuluu kuntien valtuustoissa?

  1. Äänestäjäkunta on toimihenkilöistynyt
  2. Valtuutetut ja äänestäjät eri puusta veistettyjä
  3. Valtuutettujen keskitulot selvästi äänestäjää suuremmat
  4. Kunnanvaltuustot ovat miesten valtakuntia
  5. Keskustan maatalousyrittäjät ovat suurin valtuutettujen ryhmä
  6. Kaikkien puolueiden valtuutettujen keskitulo on suurempi kuin äänestäjäkunnan
  7. Vihreät on ainoa naisvaltainen puolue
  8. Perinteiset jaot näkyvät edelleen kuntien valtuustoissa

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Pekka Myrskylä on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen Henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/2009.

Kunnanvaltuutetut ovat enimmäkseen miehiä, ja valtuutettujen tulot ovat keskimäärin 70 prosenttia suuremmat kuin äänioikeutetuilla. Ylemmät toimihenkilöt on suurin "valtuustoryhmä".

Puolueet ovat perinteisesti profiloituneet tiettyjen väestöryhmien etujen ajajiksi. Pitääkö se edelleen paikkansa? Puolueet ovat yrittäneet itsekin murtaa näitä käsityksiä. Kansallinen Kokoomus on julistautunut työväen puolueeksi, ja Suomen Keskusta on hakenut kannatusta kaupunkilaisten toimihenkilöiden keskuudessa. Ruotsalainen kansanpuolue yrittää laajentua kielipuolueesta porvarilliseksi liberaalipuolueeksi. Työväenpuolueet - Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Vasemmistoliitto - eivät kuitenkaan ole ainakaan näkyvästi yrittäneet johtajien ja maatalousyrittäjien alueelle. Kannatustaan kasvattava Perussuomalaiset kohdistaa kampanjansa tyytymättömiin, yleensä pienituloisiin äänestäjiin. Eläkeläisistä ja lapsiperheistä tuntuvat kaikki olevan huolissaan, samoin syrjäytyneistä nuorista.

Seuraavassa tutkitaan viime vuoden kunnallisvaaleissa äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen sosioekonomista asemaa ja tulotasoa. Lisäksi verrataan valtuutettuja puolueiden mukaan. Tarkoitus on selvittää, kuinka hyvin kuntien valtuustot edustavat äänestäjäkuntaa ja keitä puolueet valtuutettujensa perusteella näyttäisivät edustavan.

Äänioikeutettuja oli vuoden 2008 kuntavaaleissa 4,2 miljoonaa, ehdokkaita 38 500 ja valittujakin 10 400. Ehdokkaat ja valitut muodostavat siksi hyvän ja laajan tutkimusaineiston. Lisäksi valtuustoihin valituista suuri osa hoitaa edelleen normaalia ansiotyötään, jolloin myös heidän sosioekonominen asemansa määräytyy tämän työn perusteella. Eduskuntavaaleissa suurin osa valituista on ennestään kansanedustajia, ja kansanedustajina he kuuluvat ylempiin toimihenkilöihin. Sosioekonomisella asemalla heitä ei voi erotella kuten kunnanvaltuutettuja. Saadaanko tilastoista näyttöä puolueiden profiloitumisesta?

Äänestäjäkunta on toimihenkilöistynyt

Yhteiskuntarakenteen muutos on pakottanut puolueet mukautumaan kehitykseen. Maatalousväestö puolittuu nykyisin noin kymmenen vuoden välein, ja ruotsinkielisten osuus on tasaisesti pienentynyt. Työelämän muuttuminen on johtanut yhteiskunnan toimihenkilöistymiseen. Tuotantotyö teollisuudessa on vähentynyt, eikä korvaavaa kasvua ole ollut myöskään rakennustoiminnassa tai liikenteessä. (Taulukko 1.)

Taulukko 1. 18 vuotta täyttänyt äänioikeutettu väestö sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 1970 ja 2008. Prosenttia.

  1970 2008
Kaikki 100 100
   Maa- ja metsätalousyrittäjät 12 2
   Yrittäjät 4 4
   Ylemmät toimihenkilöt 6 11
   Alemmat toimihenkilöt 18 19
   Työntekijät 34 19
   Opiskelijat 21 9
   Eläkeläiset 5 26
   Muut 0 10

Lähde: Kunnallisvaalit 2008 ja työssäkäyntitilasto. Tilastokeskus.

Palvelualoilla on tapahtunut nopea muutos työntekijöistä toimihenkilöiksi. Sairaaloista, sosiaalipalveluista, opetuksesta ja kaupasta ovat työtekijänimikkeet lähes kadonneet, ja tilalle on tullut ylempiä ja alempia toimihenkilöitä. Ylempien toimihenkilöiden osuuden kaksinkertaistuminen vuodesta 1970 kertoo koulutustason nousun lisäksi siitä, että työelämässä on entistä enemmän johto-, suunnittelu-, kehittämis- ja markkinointitehtäviä ja entistä vähemmän suorittavia tehtäviä.

Opiskelijoiden osuus aikuisväestöstä on pudonnut selvästi, ja siihen on ainakin kaksi syytä. Vuonna 1970 suuret ikäluokat olivat opiskeluvaiheessa, mutta tuolloin opiskelijat eivät yleensä olleet töissä lukukausien aikana. Vuonna 2008 opiskelijoita on ehkä sama määrä, mutta esimerkiksi korkeakouluopiskelijoista selvä enemmistö on työssä myös lukukausien aikana, jolloin heidän sosioekonominen asemansa muodostuu työsuhteen mukaan eikä enää opiskelun perusteella.

Eläkeläisten osuus on vuodesta 1970 viisinkertaistunut. Se johtuu ikärakenteen muutoksesta ja eläkkeelle menon aikaistumisesta. Nykyisin joka neljäs äänioikeutettu on eläkeläinen, kun vuonna 1970 vain joka kahdeskymmenes oli eläkkeellä. Eläkeläiset eivät ole järjestäytyneet merkittävässä määrin omaksi puolueekseen, vaan he hakevat poliittisen kotinsa vanhojen tottumustensa perusteella. Maatalousyrittäjät ovat miltei kadonneet äänestäjäkunnasta, mutta eivät poliittisesta elämästä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 8.6.2009

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Artikkelit > Kenen ääni kuuluu kuntien valtuustoissa?

Navigointi

Artikkelit

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 09 17 341 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute