Internetin käyttö on yleistä ja arkista

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Rauli Kohvakka on erikoistutkija Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2009.

Suomalaiset kuuluvat Euroopan innokkaimpien internetin käyttäjien joukkoon. Netistä ostetaan tavaraa, sen avulla hoidetaan sosiaalisia suhteita ja asioita - netin avulla kansalaiset ovat tottuneet asioimaan myös viranomaisissa. Tutkimusten mukaan eurooppalaisten internetin käyttötavat ovat hyvin samankaltaisia.

Euroopan maiden välillä on hyvin suuria eroja internetin omaksumisen nopeudessa. Eniten netin käyttäjiä on Euroopan pohjoisissa ja läntisissä osissa, ja vähiten idässä ja etelässä. Kärjessä on Islanti, jossa jo 90 prosenttia väestöstä käyttää nettiä. Toisessa ääripäässä ovat Romania, Bulgaria, Kreikka ja Kypros, joissa käyttäjiä on alle 40 prosenttia väestöstä.

Vuonna 2008 Suomi kuului seitsemän Euroopan johtavan internetmaan joukkoon. Tässä artikkelissa Suomea verrataan näihin muihin "netti-intensiivisiin" maihin, Alankomaihin, Islantiin, Luxemburgiin, Norjaan, Ruotsiin ja Tanskaan. Tiedot perustuvat tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimukseen, joka tehdään kaikissa EU:n jäsenmaissa ja eräissä muissa Euroopan maissa (Internetin käytön muutokset 2009). Suomen tiedot ovat vuodelta 2009, Islannin vuodelta 2007 ja muiden maiden tiedot vuodelta 2008. (Ks. oheinen taulukko.)

Intenetin käytön yleisyys, useus ja käyttötarkoitukset. 1)

  Suomi Islanti Norja Ruotsi Alankomaat Tanska Luxemburg
Käyttänyt internetiä viimeisten 3 kk aikana %-osuus 16-74-vuotiaista
  82 90 89 88 87 84 81
 
Käyttää internetiä päivittäin tai lähes päivittäin %-osuus internetiä viimeisten 3 kk aikana käyttäneistä
  82 82 81 78 77 85 81
 
Käyttänyt internetiä seuraaviin tarkoituksiin viimeisten 3 kk aikana %-osuus internetiä viimeisten 3 kk aikana käyttäneistä
Sähköposti 91 89 92 88 95 91 92
Tavaroita ja palveluita koskeva tiedonetsintä 86 90 90 85 88 87 86
Pankkiasiat 87 80 84 73 79 73 60
Matka- ja majoituspalvelujen selailu 68 67 68 53 58 56 62
Verkkolehtien lukeminen 77 75 82 52 49 62 51
Tiedonhaku sairauksista, ravitsemuksesta tai terveydestä 68 49 46 37 53 43 54
Tiedonhaku viranomaisten verkkosivuilta 55 60 62 51 56 49 52
Koulutus- ja kurssitarjonnan etsintä 38 47 36 28 32 31 46
Internetradion kuuntelu tai internettelevision katselu 47 47 47 48 37 44 45
Verkkokaupasta ostaminen 37 36 52 43 50 56 45
Virallisten lomakkeiden lataaminen tietokoneelle 38 37 33 33 36 33 37
Ohjelmien lataaminen omalle tietokoneelle 35 32 47 34 19 35 36
Työn etsiminen tai työpaikkahakemusten lähettäminen 29 18 25 25 19 28 15
Omien tavaroiden, tuotteiden ja palvelujen myynti internetin tavarapörsseissä 16 13 13 17 29 23 15
Verkko-opiskelu 16 14 7 3 4 4 6

1) Suomen tiedot vuodelta 2009, Islannin vuodelta 2007 ja muiden maiden tiedot vuodelta 2008.

Lähteet:
Tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2009. Tilastokeskus.
New Cronos -tietokanta. Eurostat.

Suomi kuuluu Euroopan kärkimaihin

Peräti 82 prosenttia 16-74-vuotiaista suomalaisista oli käyttänyt internetiä viimeisten kolmen kuukauden aikana vuonna 2009 tehdyn tutkimuksen mukaan. Käytön yleistyminen näyttää kuitenkin pysähtyneen ainakin toistaiseksi. Vuosi 2009 oli ensimmäinen, jolloin nettiä käyttäneiden osuus ei enää kasvanut. Luvut sisältävät kaikenlaisen netin käytön niin vapaa-aikana, töissä kuin opiskelussakin.

Internet-yhteys on 78 prosentilla kotitalouksista; osuus kasvoi peräti 6 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta.

Euroopan maista nettiä käytetään eniten Islannissa, jossa peräti 90 prosenttia 16-74- vuotiaista on käyttäjiä. Myös Norjassa (89 %), Ruotsissa (88 %), Alankomaissa (87 %) ja Tanskassa (84 %) netin käyttö on yleisempää kuin Suomessa. Euroopan maista myös Luxemburgissa neljä viidestä oli käyttänyt nettiä viimeisten kolmen kuukauden aikana.

Sivun alkuun

Internetin käyttö on jokapäiväistä

Jos nettiä ylipäätään käytetään, sitä käytetään yleensä runsaasti: 82 prosenttia suomalaisista internetin käyttäjistä käyttää sitä päivittäin tai lähes päivittäin; viikoittaisiakin käyttäjiä on 14 prosenttia. Internetiä päivittäin käyttävien osuus on lisääntynyt joka vuosi pari prosenttiyksikköä; uusimpien tietojen mukaan kasvua oli saman verran myös vuonna 2009.

Myös muissa Euroopan nettimaissa käyttö on yhtä jokapäiväistä ja arkista kuin Suomessa. Innokkaimpia ovat tanskalaiset: netissä käy päivittäin tai lähes päivittäin 85 prosenttia käyttäjistä.

Jokapäiväisyys on tyypillistä internetin käytölle myös muissa kuin netti-intensiivisissä maissa. Esimerkiksi Italiassa nettiä päivittäin käyttävien osuus on suuri (84 % internetin käyttäjistä), vaikka netin käyttäjiä on vain 42 prosenttia väestöstä. Vastaavasti Romaniassa käyttäjiä on vain 29 prosenttia väestöstä, mutta 54 prosenttia heistä käy netissä päivittäin tai lähes päivittäin.

Sivun alkuun

Sähköposti kulkee

Suomessa nettiä käytetään eniten viestintään, asioiden hoitoon ja tiedonhakuun. Sähköposti on yleisin netin käyttötapa: postia lähetti tai vastaanotti 91 prosenttia netin käyttäjistä vuonna 2009. Peräti 68 prosenttia kertoi käyttävänsä sähköpostia päivittäin tai lähes päivittäin.

Tavaroista ja palveluista oli hakenut tietoa 86 prosenttia, matkailu- ja majoituspalveluista 70 prosenttia ja pankkiasioita oli hoitanut 87 prosenttia netin käyttäjistä. Sähköpostia käytetään sosiaalisten suhteiden hoidon lisäksi myös asioimisvälineenä. Suomalaiset asioivat yleisesti viranomaisten kanssa netin avulla: 55 prosenttia oli hakenut tietoa viranomaisten sivuilta ja 38 prosenttia oli ladannut viranomaissivuilta lomakkeita.

Useissa palveluissa internetistä on tullut vallitseva tapa asioida, mikä on muuttanut sekä alan yritysten että kuluttajien toimintatapoja. Netissä esimerkiksi maksetaan jo rutiinimaisesti laskuja, hankitaan pääsylippuja tai matkailupalveluja - monien mielestä pankissa tai matkatoimistossa käyminen on tarpeetonta ja vanhanaikaista. Myös asunnon ostaja hakee ja löytää parhaiten tietoa netistä. Tämänkaltaisten palvelujen tarjoajat ovat siirtäneet suuren osan toiminnastaan nettiin ja luoneet sinne riittävät palvelujärjestelmät.

Myös lehtiä luetaan nykyisin netissä. Peräti 77 prosenttia netin käyttäjistä oli lukenut verkkolehtiä edellisen kolmen kuukauden aikana. Suosituimmat verkkolehdet ovat päivälehtien ja iltapäivälehtien verkkoversioita.

Sivun alkuun

Internetkulttuuri on yhtenäinen

Muissa Euroopan nettimaissa internetiä käytetään samalla tavalla kuin meillä: netin tavanomaisimpia käyttötapoja ovat viestintä, tiedon etsintä ja asioiden hoito. Maiden välillä on myös eroja.

Nettipankin käyttö on yleisintä Suomessa (87 % netin käyttäjistä), kun taas esimerkiksi pankkimaana tunnetussa Luxemburgissa se on yllättävän harvinaista (60 %). Myös Ruotsi ja Norja jäävät Suomesta jälkeen: nettipankin käyttäjiä on 73 prosenttia.

Maiden välillä on eroja myös tiedonhaussa. Suomalaiset hakevat tietoa matkailupalveluista, sairauksista, ravitsemuksesta ja terveydestä jonkin verran useammin kuin muiden nettimaiden käyttäjät. Viranomaisten kanssa asioinnissa sen sijaan ei ole kovin paljon eroja maiden välillä.

Verkkolehtiä luetaan eniten Norjassa, jossa peräti 82 prosenttia netin käyttäjistä oli lukenut nettilehtiä. Sen sijaan Ruotsissa, jossa myös on pohjoismaisen vahva sanomalehtien lukemisen perinne, vain joka toinen luki verkkolehtiä.

Verkkokaupasta suomalaiset netin käyttäjät ostavat harvemmin kuin muiden nettimaiden internetin käyttäjät. Suomessa 40 prosenttia oli ostanut jotain netistä, kun taas Tanskassa ja Norjassa ostoksia oli tehnyt useampi kuin joka toinen.

Sivun alkuun

Nettimaiden kasvu hiipumassa

Internetin käyttö yleistyy edelleen kaikissa Euroopan maissa, vaikka muissakin netti-intensiivisissä maissa kuin Suomessa on jo kasvun hiipumisen merkkejä. Erot maiden välillä pienenevät, sillä kasvu on runsainta Euroopan etelä- ja itäosissa. Esimerkiksi Slovakiassa nettiä käyttäneiden osuus kasvoi vuonna 2008 peräti kymmenen prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Kokonaan erot Euroopan maiden välillä eivät ole katoamassa, sillä netti ei yleisty kaikissa maissa samaan tahtiin.

Euroopan nettimaissa käyttö on melko samankaltaista: verkkoa käytetään arjessa taajaan toistuvien asioiden tekemiseen. Esimerkiksi sähköpostin käyttö ja palveluja ja tavaroita koskevan tiedon etsintä ovat tavanomaisia käyttötapoja kaikkialla Euroopassa. Sen sijaan esimerkiksi pankkiasioiden hoito ja viranomaisten kanssa asioiminen ovat hyvin harvinaisia niissä maissa, joissa nettiä käytetään vähemmän kuin Suomessa.

Lähteet:

Internetin käytön muutokset. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2008 - tutkimuksen tuloksia. Toim. Timo Sirkiä - Rauli Kohvakka. Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta. Katsauksia 2009/1. Tilastokeskus.
New Cronos -tietokanta 22.2.2009. Eurostat.

__________

EU-maissa tutkitaan aktiivisesti tieto- ja viestintätekniikan käyttöä

Väestön ja kotitalouksien tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksella kerätään tietoa väestön internetin käytön yleisyydestä, useudesta ja käyttötavoista sekä kotitalouksien tietokoneista ja internetyhteyksistä.

Tutkimus tehdään vuosittain kaikissa EU:n jäsenmaissa ja eräissä muissa Euroopan maissa. Tutkimus koostuu EU-maiden yhteisistä ja kunkin jäsenmaan omista kysymyksistä.

Tiedot kerätään keväisin puhelinhaastatteluina. Suomessa tehdyn tutkimuksen otos on 4 300, ja vuoden 2008 tutkimuksen vastauskato oli 33 prosenttia.

Internetin käyttötapoja koskevat asiat on kysytty pääosin vain käyttäjiltä. Oheisessa artikkelissa internetin käyttäjinä pidetään niitä, jotka ovat käyttäneet nettiä viimeisten kolmen kuukauden aikana. Edellisen kolmen kuukauden aikana nettiä käyttäneet ovat 97 prosenttia nettiä joskus käyttäneistä.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Päivitetty 14.12.2009