Neljäkymmentä vuotta kielivähemmistöjen elinolotutkimuksesta

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Seppo Paananen on Hyvinvointikatsauksen toimittaja. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2009.

Tilastokeskus tutki ruotsinkielisten, saamelaisten ja romanien elinoloja vuoden 1970 väestölaskennan yhteydessä. Sen jälkeen näistä vähemmistöryhmistä ei ole tehty tilastollisia elinoloselvityksiä.

Kolmas yleinen väestölaskenta tehtiin 31.12.1970. Henkilötunnukset olivat ensimmäistä kertaa käytössä tässä laskennassa, ja niiden avulla lomaketietoihin saatettiin liittää joitakin rekisteritietoja. Tilastokeskus teki väestölaskennan yhteydessä ruotsinkielisiä, saamelaisia ja romaneja koskevat erilliset selvitykset. Samankaltaisia tutkimuksia ei ole sen jälkeen tehty.

Tärkein syy liittyy siihen, että rekisteritutkimuksen tekeminen vaatii erillistä saamelaisten ja romanien henkilötunnusten kokoamista. Tällöin tutkimuksen haasteena on tietosuojan turvaaminen: arkaluontoiseksi arvioidun henkilörekisterin muodostaminen on lain mukaan kiellettyä. Toinen syy on se, että maahanmuuton lisääntyminen on ohjannut kiinnostuksen niin sanottuun monikulttuurisuuteen, jona usein pidetään vain maahanmuuton synnyttämää moninaisuutta. Kiinnostuksen kohteet ilmenevät myös tilastotuotannossa: maahanmuuttajista on saatavissa huomattavasti enemmän tilastotietoa kuin vanhoista suomalaisista vähemmistöistä.

Esittelen artikkelissani vuoden 1970 väestölaskennan vähemmistötutkimusten tiedonkeruutapaa ja tuloksia kolmen erillisraportin pohjalta (Ruotsinkielinen väestö; Mustalaiset; Saamelaiset). Lisäksi pohdin sitä, miksi tämänkaltaisten tutkimusten tekeminen saattaisi edelleen olla tarpeellista.

Kansalliskieli ruotsi

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Nykyisin saamelaisten ja romanien kielelliset ja kulttuuriset oikeudet on myös mainittu perustuslaissa. Lisäksi vuodesta 1999 alkaen koulun opetuskielenä voi olla myös saame tai romani (Granqvist 2006).

Virallisia tietoja ruotsinkielisten määrästä on saatavissa vuodesta 1880 lähtien. Ruotsinkielisten suhteellinen osuus on kaiken aikaa pienentynyt: vuonna 1880 väestöosuus oli 14,3, mutta vuonna 1970 enää 6,6 prosenttia. Nykyisin ruotsinkielisiä on runsaat 288 000 henkeä eli 5,4 prosenttia väestöstä.

Ruotsinkielisen väestön suhteellisen osuuden jatkuva pieneneminen johtuu ennen kaikkea suomenkielisen väestön kasvusta. Sadan vuoden aikana suomenkielinen väestö on lähes kaksinkertaistunut, mutta ruotsinkielisten määrä on hieman pienentynyt. (Mirja Saari 2005, 318.)

Kielilaki takaa ruotsinkielisille samat kielelliset oikeudet kuin suomenkielisille; valtion viranomaisilta vaaditaan molempien kielten käyttöä koko maassa. Heikkilän (2008) mukaan ruotsinkielisyyden määrittely tilastoissa on kuitenkin ristiriitainen asia, koska suomenruotsalaiset ovat aina olleet jossakin määrin kaksikielisiä. Lisäksi hajanaisen kieliryhmän yhtenäisyyttä murentavat monet alueelliset ja poliittiset tekijät.

Sivun alkuun

Saamelaisten tilastomäärittely pohjautuu kieleen

Vuoden 1970 väestölaskennan saamelaisia koskevat tiedot kerättiin saamelaisalueen asukkaista. Saamelaisalueeksi määriteltiin Enontekiö, Inari, Utsjoki ja Sodankylän pohjoisimmat osat. Tutkimusta varten laadittiin niin sanottu saamelaisluettelo; luettelon pohjana olevat tiedot oli alun perin kerätty vuonna 1962 (Nickul 1968). Luettelossa oli 3 843 saamelaisuuden kriteerit täyttävää henkilöä.

Laskennassa saamelaisuuden keskeinen kriteeri oli se, että henkilöllä oli saamenkieli ensimmäisenä opittuna kielenä. Saamelaisiksi luettiin myös ne, joiden vanhemmista tai isovanhemmista jollakin "on tai on ollut saamenkieli ensimmäisenä kielenään". Lisäksi tutkimuksessa hyväksyttiin saamelaisiksi joitakin "yleisen käsityksen mukaan saamelaisia henkilöitä", vaikka yksikään vanhemmista tai isovanhemmista ei ollut äidinkieleltään saamenkielinen.

Näillä periaatteilla tutkimusta varten saatiin 3 936 saamelaisen tiedot. - Nykyisin saamenkielisiä on väestötilaston mukaan 1 769 henkeä.

Sivun alkuun

Sosiaalihallitus kokosi romanien henkilötunnukset

Romaneja on syrjitty kaikkialla Euroopassa, ja romanit kokevat edelleen syrjintää jokapäiväisessä elämässään (Hirvilammi - Laatu 2008; Suonoja - Lindberg 1999, 110-133). Myös romanien elinoloissa oli sotien jälkeen suuria puutteita; yhtenä vuoden 1970 vähemmistötutkimuksen taustatekijänä olivat romanien heikot asuinolot.

Sosiaalihallitus sai tehtäväkseen koota romanien henkilötunnukset tutkimusta varten. Se onnistui kokoamaan 5 880 romanin tiedot, ja 86,7 prosenttia tunnuksista löytyi myös väestölaskennan aineistosta.

Kato johtui pääosin siitä, että ennen laskentaa osa romaneista oli kuollut tai ehtinyt muuttaa maasta. Osa kadosta johtui siitä, että kaikilla romaneilla ei ollut henkilötunnusta tai henkilön tietoja ei löytynyt laskennan perusaineistosta. Väestölaskennan romaneja koskevassa julkaisussa on tietoja 5 097 romanista. - Romanien nykyisestä määrästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta Suomessa arvellaan olevan 10 000-12 000 romania (Syrjä 2008, 45).

Sivun alkuun

Suuret erot vähemmistöjen elinoloissa vuonna 1970

Vuoden 1970 väestölaskennan yhteydessä tehtyjen tutkimusten tulosten mukaan vähemmistöryhmien elinoloissa oli suuria eroja (ks. taulukko). Ruotsinkielisten elinolot olivat huomattavasti paremmat kuin saamelaisilla ja romaneilla niin koulutuksen, sosiaaliaseman kuin asuinolojenkin osalta; ruotsinkielisten elinolot olivat myös kauttaaltaan paremmat kuin väestöllä keskimäärin. Ruotsinkielisillä oli muun muassa parhaat asuinolot, ja heidän joukossaan oli keskikoulun käyneitä 5 ja ylioppilaita 4 prosenttiyksikköä keskimääräistä enemmän.

Eräitä saamelaisväestön ja koko väestön elinoloja kuvaavia tietoja vuonna 1970. Prosenttia.

  Koko
väestö
Ruotsinkielinen
väestö
Saamelais-
väestö
Romani-
väestö
Koulutus
Keskikoulukurssi 12 17 4 1
Ylioppilastutkinto 7 11 1 0
Sosiaaliasema 1)
Sosiaaliasema I 8 14 1 0
Sosiaaliasema II 25 32 10 25
Sosiaaliasema III 50 40 30 22
Sosiaaliasema IV 14 9 28 33
Tuntematon 3 6 30 21
Asuinolot
Huonosti varustettuja huoneistoja 2) 25 16 64 66
Ahtaasti asuttuja huoneistoja 3) 5 2 26 42
Sähkövalo 96 99 57 90

1)  
Sosiaaliasema:
  I: Liikeyritysten johtajat ja muut ylemmät toimihenkilöt sekä maanviljelijät,
      joilla on vähintään 50 hehtaaria viljeltyä maata.
  II: Alemmat toimihenkilöt ja maanviljelijät,
      joilla on 15-49,9 hehtaaria viljeltyä maata.
  III: Ammattitaitoiset työntekijät ja maanviljelijät,
      joilla on 5-14,9 hehtaaria viljeltyä maata.
  IV: Ammattitaidottomat työntekijät, maa- ja metsätaloustyöntekijät,
      laitoshoidokit, pienviljelijät (peltoala alle 5 ha) ja eläkeläiset,
      joiden entinen ammatti on tuntematon.
2)  Ei viemäriä, vesijohtoa, keskuslämmitystä, lämmintä vettä eikä kylpyhuonetta.
3)  Enemmän kuin kaksi henkilöä huonetta kohden.

Lähteet: Vuoden 1970 väestölaskennan julkaisut:
Osa XVII A: Ruotsinkielinen väestö.
Osa XVII B: Mustalaiset.
Osa XVII C: Saamelaiset.

Saamelaisten sosiaalinen asema, koulutustaso ja asuinolot olivat keskimääräistä huonommat. Peräti 64 prosenttia saamelaisten asunnoista oli huonosti varustettuja; sähkövalokin oli vain alle 60 prosentilla saamelaistalouksista.

Romanien asuinolot poikkesivat huomattavasti väestön keskitasosta: peräti 42 prosenttia romanien asunnoista oli ahtaita senaikaisten normien mukaan eli niissä oli enemmän kuin kaksi henkilöä huonetta kohden. Romaniasunnoissa oli vain 8 neliötä henkeä kohden, kun koko väestöllä neliöitä oli keskimäärin 19 asukasta kohden. Ruotsinkielisen väestön asuntojen pinta-ala asukasta kohden oli 25 ja saamelaisten 11 neliömetriä.

1970- ja 1980-luvuilla romanien sosiaalista syrjäytymistä pyrittiin torjumaan asuinoloja, työllisyyttä ja koulutusta parantamalla (Nordberg 2005, 161). Romanien heikot asuinolot olivat yleisesti tiedossa jo ennen Tilastokeskuksen tutkimusta, mutta tutkimus lienee antanut pontta parantamisvaatimuksille.

Sivun alkuun

Keskustelu on ennakkoluulojen varassa

Vuoden 1970 väestölaskennan jälkeen kielivähemmistöistä ei ole tehty tilastotutkimusta - ruotsinkielisestä väestöstä tosin julkaistaan vuosittain keskeiset väestörakennetta ja väestönmuutoksia koskevat tiedot. Ruotsin- ja saamenkielisistä on mahdollista tuottaa rekistereihin pohjautuvia tietoa väestötilaston kielitietojen pohjalta. Romaneista rekisteritietoa sen sijaan ei ole mahdollista saada, koska romanikieltä ei rekisteröidä.

Henkilötietolain mukaan arkaluonteisina tietoina pidetään muun muassa sellaisia henkilötietoja, jotka "kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan" rotua tai etnistä alkuperää. Etnistä ryhmää koskevien tietojen arkaluoteisuuden vuoksi saatetaan päätyä erikoislaatuisiin tiedonkeruuratkaisuihin: tuoreessa romanityönhakijoita koskevassa tutkimuksessa kohdehenkilöt poimittiin "tiedossa oleviin romanisukunimiin" perustuen työhallinnon rekisteristä (Syrjä - Valtakari 2008). Sen jälkeen henkilöihin liitettiin asiakastunnusten avulla tietoja työhallinnon asiakastietojärjestelmästä.1 - Tutkimuksen päätelmät ovat tuttuja: romanien työllistymisen suurimpia esteitä ovat työnantajien syrjintä, työ- ja sosiaaliviranomaisten puutteellinen kulttuuritietämys ja ylipäätään lukuisat "kulttuuriset tekijät".

Maahanmuuttajaryhmistä julkaistaan vuosittain perinteisten väestömuuttujien - kansalaisuuden, syntymämaan ja äidinkielen - lisäksi työllisyys- ja työttömyystietoja. Nykyisin maahanmuuttajista on saatavissa enemmän tilastotietoa kuin perinteisistä suomalaisista vähemmistöistä.

Tietojen puuttuessa vähemmistöjen elinoloja tarkastellaan kulttuurisina, vaikka taustalla on ilmeisiä elinoloasioita. Keskustelua joudutaan käymään olettamusten ja ennakkoluulojen varassa. Vähemmistöt ovat avainasemassa: ilman niiden aloitetta ja aktiivisuutta tilastotutkimusta ei ole mahdollista tehdä.

________

1  Tutkimusta varten kerättiin tietoa myös lomakkeilla ja haastattelemalla. Työvoimatoimistoissa tehtyyn kyselyyn
  vastasi 152 romanityönhakijaa. Vastaajien määräksi arvioidaan noin 10 prosenttia työnhakijoista. (Syrjä - Valtakari 2008.)

Lähteet:

Granqvist, K. 2006. Selvitys Suomen romanikielen nykytilasta sekä kielentutkimuksen ja -huollon tarpeista. Saatavissa: www.kotus.fi.
Heikkilä, R. 2008. Bättre fölk, bättre smak? Suomenruotsalainen itseidentifikaatio haastatteluaineiston valossa. Yhteiskuntapolitiikka 5/2008.
Hirvilammi, T. - Laatu, M. 2008. Epäoikeudenmukainen kohtelu on romaniasiakkaiden arkea. Teoksessa: Toinen vääryyskirja. Toim. Tuuli Hirvilammi - Markku Laatu. Kela, Helsinki.
Mustalaiset 1974. Väestölaskenta 1970. Osa XVII B. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsinki.
Nickul, E. 1968. Suomen saamelaiset vuonna 1962. Tilastokatsauksia 7/1968. Tilastollinen päätoimisto.
Nordberg, C. 2005.Integrating a Traditional Minority into a Nordic Society. Elite Discourse on the Finnish Roma. Social Work & Society 2/2005.
Ruotsinkielinen väestö 1974.Väestölaskenta 1970. Osa XVII A. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsinki.
Saamelaiset 1974. Väestölaskenta 1970. Osa XVII C. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsinki.
Saari, M. 2005. Ruotsin kieli Suomessa. Teoksessa: Monikielinen Eurooppa. Kielipolitiikkaa ja käytäntöä. Toim. Marjut Johansson - Riitta Pyykkö. Gaudeamus, Helsinki.
Suonoja, K. - Lindberg, V. 1999. Romanipolitiikan strategiat. Selvityksiä 1999:9. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki.
Syrjä, H. 2008. Romanien työllistyminen tutkimuksellisena haasteena. Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2008.
Syrjä, H. - Valtakari, M. 2008.Romanien pitkä matka työn markkinoille. Tutkimus romanien työmarkkinoille sijoittumisen edistämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 22/2008.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.


Päivitetty 14.12.2009

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Artikkelit > Neljäkymmentä vuotta kielivähemmistöjen elinolotutkimuksesta

Navigointi

Artikkelit

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 029 551 1000 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute