Arkkitehtuurin talous

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Aku Alanen on yliaktuaari Tilastokeskuksen taloudelliset olot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 3/2010.

Arkkitehtuurilla on valtava taloudellinen merkitys yhteiskunnassa verrattuna alan toimistojen kokoon. Itse arkkitehtipalvelujenkin arvonlisäys on kasvanut viime vuosina selvästi muuta taloutta nopeammin.
_________________

Arkkitehtuurin ja talouden välistä suhdetta voi tarkastella ainakin kolmella tasolla. Taloudellisesti merkittävin on yhdyskuntasuunnittelun taso: miten tilankäyttö suunnitellaan asumisen ja työpaikkojen ja muiden tilojen kesken. Jos asuminen, työpaikat ja ostoskeskukset ripotellaan hajalleen kuin varpusparvi, taloudelliset vaikutukset ovat merkittävästi erilaisia verrattuna vaikkapa tiiviiseen keskittämiseen.

Arkkitehtuuriretoriikassa ja sitä tietä myös käytännössä on em. asioissa vallinnut Suomessakin monia ihanteita aina puutarhakaupungista lähtien. Toki arkkitehtuuriretoriikan ja käytännön välinen suhde tuntuu ainakin ulkopuoliselle enemmänkin varjonyrkkeilyltä. Retoriikassa myös talouden rooli jää useimmiten peittoon joko tarkoituksella tai huomaamatta.

Toiseksi tärkein talouden kannalta on rakentamisen sekä teknisiin että esteettisiin valintoihin liittyvä taso: millaisista materiaaleista talot rakennetaan, kuinka korkeita niistä tehdään, miten ekotehokkaita niistä tehdään, miten yhteensopivia jne. Näissä asioissa tehtävissä ratkaisuissa arkkitehtitoimistoilla on omaa kokoaan suurempi taloudellinen rooli, kuten kaikki tietävät ammoisesta tasakattopakkomielteestä alkaen. Tämä on se arkkitehtuurin alue, jolla käydään ehkä suurimmat julkisuuden kiistat, kuten vaikkapa viime aikojen pilvenpiirtäjä- tai Katajanokan hotellisuunnitelmakeskustelut osoittavat.

Kolmas, taloudellisesti vaatimattomin taso on arkkitehtuurin oma talous: arkkitehtipalvelujen kustannusten, koulutuksen ja arkkitehtien sopivan lukumäärän kaltaiset asiat. Tämä artikkeli keskittyy pääosin tähän viimemainittuun tasoon ja siinä lähinnä arkkitehtitoimistojen taloudelliseen rooliin. Arkkitehtuuri osana taidetta ja muotoilukulttuuria jää tämän artikkelin ulkopuolelle.

Arkkitehtipalvelujen arvo on kasvanut hyvin

Kuviossa 1 on esitetty rakennusalan käypähintaisen arvonlisäyksen kehitys vuodesta 1995 lähtien. Arkkitehtipalvelujen arvo on kasvanut voimakkaammin kuin koko kansantalous ja viime vuosina myös hivenen talonrakentamista paremmin.

Vuosituhannen alun pieni taantuma ei oikeastaan koskenut arkkitehtipalveluja toisin kuin edellisen vuosikymmenen lama. Silloinhan arkkitehtipalvelut kävivät todella alhaalla.

Suunnittelupalvelujen hinnat ovat nousseet hieman rakentamisen hintoja nopeammin. Erot rakentamisen suunnittelupalvelujen ja itse rakentamisen hintakehityksessä ovat silti sen verran pienet, että kuvion 1 käypähintaiset käyrät kuvaavat riittävän hyvin myös rakennustuotannon eri osien keskinäisen volyymin kehitystä.

Kuvio 1. Arvonlisäys käyvin hinnoin 1995 - 2008, 1995=100

Lähde: Kansantalouden tilinpito. Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Osa rakennusklusteria

Arkkitehtuuri voidaan nähdä osana rakennusklusteria, joka voi puolestaan olla laaja tai suppea. Laajassa klusterissa olisi mukana rakentamisen lisäksi muutakin kuten kiinteistön hoito sekä rakennusaineteollisuus. Tässä artikkelissa käytetään suppean rakennusklusterin käsitettä (Taulukko 1).

Taulukko 1. Suppean rakennusklusterin Bkt-osuus 2008, % (tol 2002)

Yhdyskuntasuunnittelu 0,12
Maa- ja vesirakentamisen
tekniset palvelut
0,05
Arkkitehtipalvelut 0,15
Rakennustekniset palvelut 0,48
Talonrakentaminen 5,40
Maa- ja vesirakentaminen 1,75
Rakennuspalvelut 0,11
Yhteensä 8,06

Rakentaminen on tunnetusti hyvin suhdannealtista, mutta taulukko 1 antaa kuitenkin yleiskuvan rakentamisen eri elementtien suhteellisesta koosta yleisemminkin. Arkkitehtuurin osuuteen on laskettu mukaan vain erillisten arkkitehtitoimistojen vaikutus ja rakennusteknisiin palveluihin vain talonrakennuksien tekniset palvelut. Viimemainitut koostuvat kaikkiaan neljästä erillisestä toimialasta. Niistä yhteen, rakenneteknisiin palveluihin, sisältyy jonkin verran myös maa- ja vesirakennustoimintaan liittyvien kohteiden kuten siltojen ja tunneleiden suunnittelua. Sitä ei kuitenkaan kyetä saamaan laskelmassa erilleen.

Kuntien harjoittama yhdyskuntasuunnittelu, muun muassa kaupunkisuunnitteluvirastojen toiminta, ei sisälly taulukkoon, vaikka arkkitehdeilla on hyvin olennainen rooli siinä. Kuntien oma yhdyskuntasuunnittelu oli merkitykseltään hieman yritysmuotoista suunnittelua isompi, se vastasi noin 0,19 prosentin osuutta bkt:sta vuonna 2008. Valtion, lähinnä ympäristöhallinnon yhdyskuntasuunnittelun arvo taas oli 0,05 prosenttia bkt:sta, eli sen arvo oli suurin piirtein yrityssektorin maa- ja vesirakennussuunnittelun tasolla.

Jos kaikkien arkkitehtitoimistojen työ kohdistuisi pelkästään talonrakentamiseen, niin arkkitehtuurisuunnittelun osuus talonrakentamisesta olisi viime vuosina vaihdellut 2,5 prosentin molemmin puolin toimialatasolla. Mikäli taas arvioidaan, että osa arkkitehtitoimistojen työstä kohdentuu talonrakentamisen ulkopuoliseen toimintaan, voi arvioida arkkitehtisuunnittelun osuuden olevan hieman vajaat 2,5 prosenttia talonrakennustoiminnasta.

Teknisen suunnittelun osuus talonrakentamisen arvosta on taas ollut viime vuosina hieman vajaa 8 prosenttia, eli noin kolme kertaa arkkitehtisuunnittelua suurempi.

Taulukossa 2 on esitetty Yritysrekisterin tietojen pohjalta vastaavat luvut. Taulukkoja 1 ja 2 ei voi ihan suoraan verrata, koska niissä on käytetty eri käsitteitä ja luokituksia. Yksittäisissä rakennuskohteissa suunnittelun osuus vaihtelee tietysti runsaasti.

Taulukko 2. Talonrakennusalan toiminta 2008

  Yrityksiä
lkm
Henkilöstö
kokoaikainen
Liikevaihto
milj. €
Palkat
milj. €
Arkkitehtipalvelut 1 598 4 050 363 136
Rakennustekniset palvelut 3 482 11 309 1 513 444
Talonrakentaminen 17 232 55 431 12 195 1 754
Erikoistunut rakentaminen 23 038 78 054 11 277 2 326
Yhteensä 45 350 148 844 25 348 4 660
         
  % % % %
Arkkitehtipalvelut 3,5 2,7 1,4 2,9
Rakennustekniset palvelut 7,7 7,6 6,0 9,5
Talonrakentaminen 38,0 37,2 48,1 37,6
Erikoistunut rakentaminen 50,8 52,4 44,5 49,9
Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0

Lähde: Yritysrekisteri. Tilastokeskus. (tol 2008)

Sivun alkuun

Rakennusalan suunnittelupalvelujen henkilöstön määrä kasvussa

Kuviossa 2 on esitetty eri suunnittelupalvelujen kokoaikaiseksi muunnetun henkilöstön kehitys vuosina 1993 - 2007. Yhdyskunta- ja talonrakennusteknisissä suunnittelupalveluissa henkilöstön määrä on kasvanut eniten. Arkkitehtitoimistojen henkilöstö on kasvanut kohtuullisesti 1990-luvun alun pudotuksen jälkeen.

Kuvio 2. Henkilöstön määrän kehitys rakennusalan suunnittelussa 1993=100

Lähde: Yritysrekisteri. Tilastokeskus.

Sen sijaan kansantalouden tilinpidon mukaan laskettujen työllisten määrän kehitys antaa arkkitehtien työllisyydestä hieman heikomman kuvan erityisesti vuosina 2003 - 2005, jolloin työllisyys jopa heikkeni hieman. Ero johtuu siitä, että tilinpidossa työllisiin luetaan kaikki, myös osa-aikaiset, ja arkkitehdeissä on paljon eri syistä osa-aikaisesti työtä tekeviä.

Osa-aikaisten määrä oli suurimmillaan lähes kolmasosa vuonna 2002. Sen jälkeen osuus on pienentynyt, osa-aikaisten osuus oli 17 prosenttia vuonna 2007. Arkkitehtitoimistoissa on siis siirrytty tekemään entistä enemmän kokoaikaista työtä.

____________________

Sivun alkuun

Herkkä ala, korkea kynnys

Yksi mittari alojen uusiutumiskyvylle on se, missä määrin alalle on perustettu uusia yrityksiä ja missä määrin alalta on poistuttu. Arkkitehtipalveluja tarjoavia yrityksiä perustettiin viime vuosikymmenellä kohtuullisesti, keskimäärin toistasataa joka vuosi (Taulukko 1).

Taulukko 1.

 
Arkkitehtipalveluyritysten lukumäärä  
Yrityskanta Aloittaneet/ Lopettaneet/
Aloittaneita Lopettaneita Erotus   yrityskanta yrityskanta
2001 119 115 4 1 837 6,5 6,3
2002 111 89 22 1 833 6,1 4,9
2003 120 107 13 1 862 6,4 5,7
2004 157 117 40 1 913 8,2 6,1
2005 121 93 28 1 917 6,3 4,9
2006 167 96 71 1 994 8,4 4,8
2007 137 91 46 2 039 6,7 4,5
2008 133 147 - 14 2 081 6,4 7,1

Viime vuosikymmenellä alan yrityskanta kasvoi runsaat 6 prosenttia joka vuosi. Alan kasvuluvut ovat kuitenkin aika vaatimattomia verrattuna vaikkapa talonrakennusalan yritysten tai insinööritoimistojen perustamiseen. Aloittaneiden yritysten suhde koko yrityskantaan on viime vuosina ollut talonrakennusalalla noin 15 - 16 prosentin tasolla ja insinööripuolellakin hieman arkkitehtitoimistoja korkeammalla eli 10 prosentin tasolla.

Nähtävästi kynnys uuden toimiston perustamiseen on sittenkin aika korkea arkkitehtialalla ainakin rakennusalan sisäisessä vertailussa.

Valmistuneita (tai opintonsa kesken jättäneitä) arkkitehtejä, jotka voisivat laittaa uuden yrityksen pystyyn, on suhteellisesti aika vähän. Suomessa on vain kolme alan oppilaitosta, joihin otetaan sisään vuosittain runsaat sata opiskelijaa.

Sitä vastoin on lukemattomia oppilaitoksia, joista valmistuu teknisen rakennussuunnittelun osaajia. Pienen rakennusyrityksen perustamisessa työkokemus lienee koulutusta tärkeämpi tekijä.

Taantumasta selvittiin nopeasti

Jos verrataan lopettaneiden yritysten (työnantajamaksujen ja/tai arvonlisäverojen maksu loppunut yritykseltä) määrää aloittaneisiin, saadaan jonkinlainen mittari myös arkkitehtialan suhdanteisiin. Aina vuoden 2008 loppupuolelle saakka toimintansa lopettaneita yrityksiä oli selvästi vähemmän kuin aloittaneitan, mutta loppuvuonna 2008 tahti muuttui.

Talouskriisistä ala selviytyi aika nopeasti, lama koski alaa vain vuoden 2008. Jo vuonna 2009 on uusien toimistojen määrä ollut selvästi suurempi kuin lopettaneiden siltä ajalta, kun tietoja on saatavilla.

Vaikka talonrakennusalan ja insinööritoimistojenkin tilanne kääntyi huonommaksi vuoden 2008 loppupuolella, pysyi koko vuoden saldo vielä niillä kuitenkin selvästi positiivisena. Kun tiedetään lisäksi, että sisustussuunnittelussa ei ole tapahtunut edes laskusuuntaa yritysten aloittamisaktiivisuudessa, voidaan todeta, että arkkitehtipalvelut ovat pelkkien numeroiden perusteella herkkä ala jopa yleisesti hyvin suhdanneherkkänä pidetyn rakennusklusterin sisällä.

_____________________

Sivun alkuun

Toimistot keskimäärin pieniä, keskittymisaste nousussa

Arkkitehtitoimistot ovat kooltaan keskimäärin aika pieniä, suurimman osan liikevaihto on alle 300 000 euroa (Taulukko 1). Sama koskee henkilöstön mukaista jaottelua. Suurimman ryhmän muodostavat yhden tai kahden hengen toimistot (Taulukko 2).

Henkilöstön osalta näyttää tapahtuneen jonkinlaista keskittymistä isompiin toimistoihin 1990-luvun loppua lukuun ottamatta (Taulukko 3). Toimialaluokituksen muutos 2008 on huomioitu ottamalla vuoden 2008 tiedoissa vertailuun mukaan vain vuoden 2002 luokituksen mukaiset arkkitehtiyritykset.

Liikevaihdon keskittymiskehitys on ollut samansuuntaista (Taulukko 4). 1990-luvun loppupuolella ei liikevaihdolla mitattua keskittymistä kuitenkaan tapahtunut kuten henkilöstön kohdalla.

Kaiken kaikkiaan liikevaihdolla mitaten keskittymisaste on ollut viime vuosina henkilöstöllä mitattua keskittymisastetta hieman korkeampaa. Yksittäisten yritysten liikevaihdot voivat vaihdella vuosittain suuresti - samoin se, mitkä yritykset kuuluvat kunakin vuonna suurimpien yritysten joukkoon.

Uudessa 2008 toimialaluokituksessa arkkitehtipalvelujen osalta tapahtui oikeastaan vain yksi muutos: maisema-arkkitehtuuri siirtyi kokonaan yhdyskuntasuunnittelun toimialalta arkkitehtipalvelujen alalle. Näitä toimistoja on kuitenkin aika vähän ja ne ovat yleensä pieniä. Tämä muutos on korjattu kaikissa artikkelin aikasarjavertailussa koskien vuoden 2008 tietoja.

Monia syitä keskittymiseen

Kapitalistisessa taloudessa näyttää olevan yleinen trendi keskittymiseen. Sen nopeus ja muodot riippuvat kylläkin paljon alan luonteesta ja historiasta. Arkkitehtipalvelut on historiallisesti ollut pienten yritysten ala. Onko sitten olemassa joitain erityisiä juuri arkkitehtipalveluille ominaisia keskittymiskehityksen syitä?

Ensimmäisenä tulee mieleen julkisen rakentamisen kilpailuttaminen. Projektit alkavat olla niin suuria, että pienen toimiston resurssit eivät niihin riitä. Toki aina voi hoitaa asioita verkottumalla muutaman pienen toimiston kesken, mutta sekin vaatii jonkun veturin, jolla on sitten taipumus kasvaa. Lisäksi arkkitehtiala ei perinteisesti ole kovin verkottunutta.

Myös yksityisten rakennushankkeiden suunnittelussa projektien kokoluokka on kasvussa.

Referenssivaatimukset ovat osaltaan vaikuttaneet keskittymiseen. Pienellä yrityksellä ei useinkaan ole tarjolla kilpailuhanketta vastaavia kokemuksia aivan viime vuosilta.

Samoin vastuuvakuutusten kustannukset alkavat nousta hankkeiden koon kasvaessa pienten yritysten tavoittamattomiin.

Taulukko 1. Arkkitehtitoimistot liikevaihdon mukaan 2008

Miljoonaa euroa lkm
Yli 5 6
1 - 5 65
0,5 - 1 73
0,3 - 0,5 120
0,1 - 0,3 358
0,05 - 0,1 372
Alle 0,05 604
Yhteensä 1 598

Taulukko 2. Arkkitehtitoimistot henkilöstön mukaan 2008
Kokoaikaiseksi muutettu henkilöstö

Vähintään 50 4
20 - 49 20
10 - 19 50
5 - 9 115
3 - 4 189
1 - 2 886
Alle 1 334
Yhteensä 1 598

Taulukko 3. Arkkitehtipalvelujen keskittymisaste 1995 - 2008
Suurten toimistojen osuus kokoaikaisesta henkilöstöstä

  1995 1998 2001 2005 2008
5 suurinta 6,9 6,3 8,7 10,0 10,1
10 suurinta 10,8 9,9 12,6 13,8 14,3
20 suurinta 16,7 15,2 18,2 19,6 20,5
50 suurinta 28,3 26,0 29,6 31,7 33,3
100 suurinta 40,9 37,7 41,5 44,0 45,5

Taulukko 4. Arkkitehtipalvelujen keskittymisaste 1995 - 2008
Suurten toimistojen osuus liikevaihdosta

  1995 1998 2001 2005 2008
5 suurinta 7,6 8,1 10,8 11,3 10,4
10 suurinta 11,9 13,1 16,2 15,7 15,8
20 suurinta 18,6 20,2 23,1 22,7 22,8
50 suurinta 31,1 32,7 35,3 36,4 37,5
100 suurinta 44,4 45,0 47,2 49,9 51,2

Lähde: Yritysrekisteri, Tilastokeskus


Päivitetty 2.6.2010

Jaa