Koko dokumentti yhdellä sivulla
Maamme elinkeinorakenne on muuttunut niin, että vasemmiston perinteinen kannatuspohja, teollisuus- ja rakennustyöläiset, on pienentynyt 1970-luvulta tähän päivään (Kuvio 2). Yksioikoisia vaikutussuhteita elinkeinorakenteen ja puolueiden kannatuslukujen välille ei kuitenkaan voi vetää. Elinkeinorakenne kertoo työvoimasta, äänestäjäkunta on laajempi ja entistä eläkeläisvoittoisempi. Eläkeläisten parissa aiempikin elinkeinorakenne elää parisenkymmentä vuotta.
Kuvio 2. Väestö päätoiminnan mukaan 1950–2008, työlliset eriteltynä elinkeinon mukaan

Lähde: Väestölaskennat. Tilastokeskus
Oheiseen kuvioon onkin sisällytetty myös eläkeläiset ja opiskelijat, joiden määrä on räjähtänyt vuodesta 1950. Silloin toimitettiin ensimmäinen suoraan tiedonkeruuseen perustuva väestölaskenta, jossa jokaiselta maassa-asuvalta kysyttiin pääasiallista toimintaa. Vuonna 1950 yli 70 prosenttia 15–24-vuotiaista nuorista oli työelämässä, nyt valta-osa opiskelee. Eläkeläisiä on pian lähes yhtä paljon kuin työllisiä – vuonna 1950 eläkeläisiä ei edes laskettu, kuten ei opiskelijoitakaan (kuviossa 2 Opiskelijat, kotityö -väestöryhmä koostui vuonna 1950 pääasiassa kotityön tekijöistä, vuonna 2008 taas pääasiassa opiskelijoista).
Työllisistä taas nykyään yli kaksi kolmesta saa elantonsa palveluista, ja niiden haitari yltää minimipalkkaisista apulaisista huippupalkkaisiin ammattilaisiin. Palvelualojen työntekijöiden puoluekartta lieneekin yhtä liikkuva ja sirpaleinen kuin puoluekartta ylipäätään.
Erityisesti palveluista ovat kasvaneet kaupan ja liikenteen alat yksityisellä sektorilla ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutuksen alat julkisella puolella. Vuoden 1950 jälkeen kuntasektorin työllisten määrä on nelinkertaistunut. Esimerkiksi opetussektorin työpaikkamäärä on lähes viisinkertaistunut 36 000 kansankynttilästä vuonna 1950.
Päivitetty 5.4.2011
Tilastokeskus
Vaihde 09 17 341
Yhteystiedot
Tekijänoikeudet ja käyttöehdot
Palaute |