Stressi haittaa korkeakouluopiskelijan opintoja
- Kolmanneksella opiskelijoista opinnot viivästyneet
- Työssäkäynti hidastaa opiskelua
- Puolella opiskelijoista opintoja haittaavia terveydellisiä ongelmia
Koko dokumentti sivutettuna
Kirjoittajat: Kaisa Saarenmaa työskentelee projektitutkijana ja Vesa Virtanen kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/2011.
Tilastokeskus toteutti syksyllä 2009 Opiskelijatutkimus 2010 -kyselyn, jossa selvitettiin suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloon, opiskeluun ja tulevaisuuden näkymiin liittyviä kysymyksiä. Tutkimus on opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama ja liittyy yhteiseurooppalaiseen EUROSTUDENT-tutkimushankkeeseen, jossa vertaillaan korkeakouluopiskelijoiden elinoloja Euroopan maissa. Kyselyn perusteella stressi, työssäkäynti ja opiskelijan elämäntilanteeseen liittyvät seikat ovat yleisimpiä suomalaisopiskelijoiden opintoja hidastavia tekijöitä.
Korkeakouluopiskelijoiden tilanteesta ja korkeakoulutuksen tulevaisuudesta on käyty vilkasta keskustelua viime vuosina ja monia korkeakouluopiskelua koskevia uudistuksia on toteutettu. Toimenpiteillä pyritään tehostamaan opintoja ja lyhentämään opiskeluaikoja: opiskelijat halutaan opintoputkesta työelämään entistä nopeammin ja nuorempina (vrt. Koulutus ja tutkimus ...2008).
Opiskelijatutkimus 2010 -kyselyllä pyrittiin keräämään ajankohtaista yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksentekoa tukevaa tietoa opiskelijoiden elinoloista ja näkemyksistä sekä selvittämään, millaiset opiskelun edellytykset suomalaisopiskelijoilla on. Tutkimusaineisto kerättiin verkkokyselyllä, joka osoitettiin 8 400:lle suomalaisessa korkeakoulussa perustutkintoa (ISCED 5A) suorittavalle suomalaisopiskelijalle. Tutkimuksen vastausosuus oli 45 prosenttia. Kyselyaineiston tilastollisen käsittelyn ja painotuksen myötä opiskelijoiden vastaukset voitiin yleistää koskemaan 248 000 korkeakouluopiskelijaa.
Seuraavassa esitämme Opiskelijatutkimus-kyselyn tutkimustuloksia erityisesti opintojen etenemiseen liittyvien kysymysten osalta. Mikä hidastaa suomalaisopiskelijoiden opintoja?
Kolmanneksella opiskelijoista opinnot viivästyneet
Tutkimukseen osallistuneista opiskelijoista runsas kolmannes vastasi, että opinnot olivat edenneet omia tavoitteita hitaammin. Noin 60 prosenttia vastasi opiskelleensa tavoitteidensa mukaisesti ja pieni osuus oli pystynyt etenemään tavoitteitaan nopeammin. Vastauksissa on melko paljon eroja yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden välillä. Yliopisto-opiskelijoista 42 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 25 prosenttia ilmoitti opiskelleensa tavoitteitaan hitaammin. Eroja ilmeni myös sukupuolten välillä. Miehistä 41 prosenttia ja naisista 29 prosenttia oli opiskellut tavoitteitaan hitaammin. On todennäköistä, että eroja on myös koulutusalan ja oppilaitosten välillä. Tämä voisi olla yksi jatkoselvityksen aihe.
Kuvio 1. Korkeakouluopiskelijoiden eteneminen opinnoissaan vuonna 2009.
"Ovatko opintosi edenneet omien tavoitteidesi mukaisesti?"
Lähde: Opiskelijatutkimus 2010. Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja opiskelu.
Työssäkäynti hidastaa opiskelua
Opiskelijoilta, joiden opinnot olivat edenneet omia tavoitteita hitaammin, kysyttiin mitkä olivat kolme keskeisintä syytä opintojen viivästymiseen. Vastaukset eroavat jonkin verran ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden välillä.
Merkittävimpiä korkeakouluopiskelijoiden opintoja hidastavia syitä olivat työssäkäynti ja tämän ohella elämäntilanne tai erilaiset henkilökohtaiset syyt. Niistä yliopisto-opiskelijoista, jotka olivat edenneet opinnoissaan omia tavoitteitaan hitaammin, vastasi yli puolet, että syy oli työssäkäynnissä. Opiskelijatutkimuksesta ilmeni, että suomalaiset korkeakouluopiskelijat siirtyvät työelämään jo opintoaikana. Korkeakouluopiskelijoista 60 prosenttia käy ansiotyössä lukukauden aikana. Heistä puolet työskentelee säännöllisesti ja puolet epäsäännöllisesti.
Yliopisto-opiskelijoilla on ammattikorkeakouluopiskelijoita useammin säännöllinen ansiotyö lukukauden aikana. Yliopisto-opiskelijoista 36 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 22 prosenttia työskentelee säännöllisesti lukukauden aikana. Osaltaan eroa työssäkäynnissä korkeakoulusektorien välillä selittää se, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden opintoaika on rajattu ja heiltä edellytetään yliopisto-opiskelijoita useammin läsnäoloa opinnoissa. Opiskelijatutkimuksessa kysyttiin myös, kuinka tyytyväinen opiskelija on työmääräänsä. Tyytymättömimpiä työmääräänsä olivat paljon työssä käyvät opiskelijat, tyytyväisimpiä päivän tai kaksi viikossa työskentelevät.
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa työssäkäynnin lisäksi merkittävä opintoja hidastanut seikka on heikko opiskelumotivaatio tai kokemus väärällä alalla opiskelusta. Peräti 40 prosenttia tavoitteitaan hitaammin opiskelleista ammattikorkeakouluopiskelijoista mainitsi tämän tekijän. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden opinnot olivat edenneet tavoitteiden mukaan useammin kuin yliopisto-opiskelijoiden opinnot.
Muita merkittäviä korkeakouluopiskelijoiden opintoja hidastavia tekijöitä olivat opintojen työläys, puutteellinen opintojen ohjaus ja opiskelijan toimeentulovaikeudet. Taloudellisista vaikeuksista kärsiviä opiskelijoita oli suhteellisesti enemmän ammattikorkeakouluopiskelijoiden kuin yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Kymmenen prosenttia hitaasti edenneistä eli lähes 9 000 opiskelijaa vastasi, että opintojen hidas eteneminen oli johtunut sairaudesta. Puutteelliset opiskeluvalmiudet tai -taidot olivat haitanneet 11 prosenttia hitaasti edenneistä opiskelijoista. Pienen osan opintoja oli hidastanut opiskelumateriaalien tai -välineiden heikko saatavuus, aikaa vievä harrastus tai aktiivisuus opiskelijajärjestössä tai vastaavassa toiminnassa.
Neljätoista prosenttia hitaasti edenneistä opiskelijoista vastasi, että opintojen viivästyminen johtui lomakkeella mainitsemattomista seikoista: oppilaitoksesta johtuvia syitä olivat muiden muassa se että kursseilla ei ollut tilaa, lukujärjestys oli liian löysä ja tenttimismahdollisuus oli vain kerran kuussa. Näin opiskelijat arvioivat opintojaan:
"Mielestäni yliopisto-opinnot etenevät hitaasti, koska perjantaisin ei ole opetusta, kesäloma on 4 kuukautta, joululoma 1 kuukautta, tenttejä voi suorittaa vain kerran kuussa. Opintojen ohjaus on heikkoa."
"Kurssien lähiopetusta on supistettu aivan minimiin oppilaitoksessa, jossa itse opiskelen, vaatien että samat asiat opiskellaan itsenäisesti kotona. Täysin järjetöntä kuvitella, ettei moinen vaikuttaisi opiskelijoiden kykyihin/taitoon."
Opinnäytetyön laatiminen tai siihen ryhtyminen tuotti useille vastaajille päänvaivaa. Opintoja oli hidastanut myös asevelvollisuuden suorittaminen, vaihto-oppilasvuosi ja lapsen saaminen tai hoitaminen. Toisaalta jotkut opiskelijat ilmoittivat, että hidas eteneminen oli osaksi oma valinta ja siihen liittyi hyviäkin puolia. Hitaampi tahti on mahdollistanut syvällisemmän oppimisen, kirjoitti eräs opiskelija. Toisen opiskelijan tavoitteena oli kiireetön, stressivapaa oleminen.
Taulukko 1. Korkeakouluopiskelijoiden opintoja hidastavat tekijät vuonna 2009*.
| Jos opintosi ovat edenneet tavoitteitasi hitaammin,mitkä ovat keskeisimmät syyt tähän? | |||
| Tavoitteita hitaammin edenneet opiskelijat | |||
| Kaikki | Ammattikorkeakoulu- opiskelijat |
Yliopisto- opiskelijat |
|
| Opintoja hidastava tekijä | % | % | % |
| Oppilaitokseen liittyvät tekijät |
|||
| Opintojen työläys | 29 | 30 | 28 |
| Puutteellinen opintojen ohjaus | 25 | 28 | 23 |
| Opiskelumateriaalien tai -välineidenheikko saatavuus | 6 | 7 | 6 |
| Opiskelijan ajankäyttöön liittyvät tekijät |
|||
| Työssäkäynti | 48 | 39 | 52 |
| Aikaa vievä harrastus | 8 | 5 | 9 |
| Aktiivisuus opiskelijajärjestössä tms. | 7 | 2 | 10 |
| Henkilökohtaiset syyt |
|||
| Sairaus | 10 | 13 | 9 |
| Elämäntilanne, henkilökohtaiset syyt | 42 | 38 | 43 |
| Taloudelliset syyt |
|||
| Toimeentulovaikeudet | 21 | 26 | 19 |
| Tiedolliset ja taidolliset syyt |
|||
| Heikko opiskelumotivaatio tai kokemus väärällä alalla opiskelemisesta | 36 | 40 | 34 |
| Puutteelliset opiskeluvalmiudet tai -taidot | 11 | 10 | 12 |
| Muut syyt |
14 | 16 | 13 |
| Kaikki opiskelijat, joiden opinnot ovat edenneet tavoitteita hitaammin |
35 | 25 | 42 |
| * Opiskelija sai mainita monta syytä opintojen hitaaseen etenemiseen. | |||
Lähde: Opiskelijatutkimus 2010. Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja opiskelu.
Puolella opiskelijoista opintoja haittaavia terveydellisiä ongelmia
Opiskelijatutkimuksessa kysyttiin, vaikuttaako jokin opiskelijoiden terveyteen liittyvä seikka opintojen kulkuun heikentävästi. Terveydelliset syyt oli tässä määritelty laaja-alaisesti ja opiskelijoilta kysyttiin muun muassa keskittymisvaikeuksien ja jännittämisen kokemisesta. Opiskelijatutkimuksen vastauksista ilmeni, että 53 prosenttia suomalaisista korkeakouluopiskelijoista potee terveydellisiä ongelmia, joista on haittaa opintojen edistymiselle. Tämä merkitsee yli sataatuhatta opiskelijaa.
Taulukko 2. Korkeakouluopintoihin heikentävästi vaikuttavat terveydelliset ja psykososiaaliset tekijät vuonna 2009*. Luvut korotettu perusjoukon tasolle.
| Vaikuttaako jokin alla olevista syistä opintojesi kulkuun heikentävästi? |
||||||
| Kaikki | Ammattikorkeakoulu- opiskelijat |
Yliopisto- opiskelijat |
||||
| Haittatekijä | Lkm | % | Lkm | % | Lkm | % |
| Ei opintoja haittaavia terveyteen liittyviä tekijöitä | 91 000 | 47 | 40 000 | 48 | 51 000 | 46 |
| Opintoja haittaavia terveyteen liittyviä tekijöitä | 101 000 | 53 | 42 000 | 52 | 59 000 | 54 |
| Kysymykseen vastanneita yhteensä | 192 000 | 82 000 | 110 000 | |||
| Ei tietoa | 56 000 | 26 000 | 30 000 | |||
| Yhteensä opiskelijoita | 248 000 | 100 | 108 000 | 100 | 140 000 | 100 |
| Krooninen sairaus ja/tai fyysinen vamma | 11 000 | 6 | 5 000 | 6 | 6 000 | 5 |
| Psyykkinen oireilu | 22 000 | 11 | 8 000 | 10 | 14 000 | 13 |
| Keskittymisvaikeuksia ja/tai jännittämistä | 41 000 | 21 | 18 000 | 22 | 23 000 | 21 |
| Stressiä opintojen edistymisestä | 66 000 | 34 | 28 000 | 34 | 38 000 | 34 |
| Muita sosiaalisia vaikeuksia | 18 000 | 10 | 8 000 | 10 | 10 000 | 9 |
| Oppimisvaikeuksia ja muita opiskelukykyä heikentäviä tekijöitä |
8 000 | 4 | 5 000 | 6 | 3 000 | 3 |
| Muu terveyteen liittyvä haittatekijä | 21 000 | 11 | 8 000 | 10 | 13 000 | 12 |
| * Opiskelija voi kärsiä useammista terveyteen liittyvistä haittatekijöistä, prosentit laskettu kysymykseen vastanneista. | ||||||
Lähde: Opiskelijatutkimus 2010. Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja opiskelu.
Yleisin opiskelijoiden kokema terveyshaitta on stressi opintojen edistymisestä, mistä kärsii 34 prosenttia opiskelijoista. Toiseksi yleisintä ovat keskittymisvaikeudet tai jännittäminen, mistä kärsii 21 prosenttia. Lisäksi opiskelijoilla on oppimisvaikeuksia, muita opiskelukykyä heikentäviä ongelmia ja sosiaalisia vaikeuksia. Psyykkisestä oireilusta kärsii 11 prosenttia opiskelijoista. Krooniset sairaudet tai fyysiset vammat vaikeuttavat kuuden prosentin opintoja. Tuloksia tarkasteltaessa kannattaa ottaa huomioon, että ne perustuvat opiskelijan omaan arvioon tilanteestaan ja että suuri joukko opiskelijoita ei vastannut kysymykseen.
Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden välillä on pieniä eroja terveyden ja psykososiaalisen hyvinvoinnin kokemisen suhteen. Yliopisto-opiskelijoista 13 prosenttia eli useampi kuin ammattikorkeakouluopiskelijoista kärsii psyykkisestä oireilusta. Ammattikorkeakouluopiskelijat puolestaan kärsivät yliopisto-opiskelijoita useammin oppimisvaikeuksista ja muista opiskelukykyä heikentävistä asioista.
Opiskelijoilta kysyttiin myös, otettiinko opintoja hidastavat seikat huomioon opiskelijan opinnoissa. Erittäin hyvin tai melko hyvin huomioitiin 9 prosentin tilanne, erittäin huonosti tai melko huonosti 62 prosentin tilanne.
Opiskelijoiden runsas stressin kokeminen on tullut ilmi myös Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön tutkimuksissa (Kunttu—Huttunen 2009). Tutkimuksissa on ilmennyt, että naiset kärsivät stressistä hiukan miehiä useammin. Useimmiten stressin taustalla on ollut vaikeuksia esiintymisessä ja kokemus siitä, että otteen saaminen opiskelusta on ongelma.
Monet tutkimukseen vastanneet opiskelijat toivoivat, että yhteiskunta ja oppilaitokset kiinnittäisivät enemmän huomiota opiskelijoiden jaksamiseen eikä opiskelijoille kasattaisi liikaa suorituspaineita. Esimerkiksi eräs Opiskelijatutkimukseen vastannut muotoili huolensa näin:
"Oma toiveeni on, että opiskelijoiden jaksaminen ja mielenterveyden ongelmat otettaisiin huomioon paremmin. Nykyään ainakin mediassa mietitään vain kuinka opiskelijat saadaan nopeasti valmistumaan, samaa tekevät koulut – yrittävät saada oppilaat nopeasti ulos ja uudet sisään. – – Haluaisin myös byrokratian tulevan tässä opiskelijoita vastaan, ettei kukaan menetä mielenterveyttään sen takia ettei etene siinä tahdissa kuin normaalit opiskelijat."
Eurooppalainen vertailututkimus korkeakouluopiskelijoiden elinolosuhteista valmistuu myöhemmin tänä vuonna. On mielenkiintoista nähdä, miten suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden kokema hyvinvointi näyttäytyy suhteessa muiden maiden opiskelijoihin.
Lähteet:
EUROSTUDENT. http://www.eurostudent.eu.
Koulutus ja tutkimus 2007–2012. Kehittämissuunnitelma (2008). Opetusministeriön julkaisuja 2008:9. Opetusministeriö.
Kunttu, K. – Huttunen, T. 2009. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön tutkimuksia 45. Helsinki.
Saarenmaa, K. – Saari, K. – Virtanen, V. 2010. Opiskelijatutkimus 2010. Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja opiskelu. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:18. Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.
Päivitetty 26.9.2011