Suomi on kirjastojen käytön kärkimaa
Kuinka kauan vielä?

  1. Käänne laskuun monilla mittareilla
  2. Suunta alas myös tieteellisissä kirjastoissa
  3. Nettikäynnit lisääntyneet
  4. Työllisyyskehitys vaatimatonta
  5. Menot kasvaneet hitaammin kuin bkt

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Työllisyyskehitys vaatimatonta

Kirjastojen työllisyyskehitys on ollut suhteellisen vakaata mutta kuitenkin hieman laskevaa viime vuosina. Tämä on huomionarvoista, koska kulttuurialoilla työllisten määrä on keskimäärin ollut kasvussa.

Julkisissa kirjastoissa työskenteli vuosituhannen vaihteessa noin 4 770 kokoaikaiseksi muunnettua työntekijää. Kuntien kirjastoissa työskennellään pääsääntöisesti kokoaikaisina. Määrä kasvoi noin sadalla vuoteen 2004 saakka, jonka jälkeen se on laskenut tasaisesti. Viime vuonna oltiin jo takaisin vuosituhannen vaihteen tasolla.

Tieteellisten kirjastojen henkilöstömäärän kehitys näyttää seuranneen samaa kaavaa. Kokoaikaiseksi muunnettu työllisten määrä kasvoi vuoteen 2004 saakka, jonka jälkeen se on laskenut vuoden 2010 lopussa aiemmalle, vajaan 1 800 hengen tasolle. Tieteellisissä kirjastoissa on myös jonkin verran osa-aikaisia työntekijöitä, ja sektorin kaikkien työllisten määrä on hieman suurempi. Kuitenkin myös osa-aikaisten määrä oli laskussa vuonna 2010.

Kirjastojen työllisyyskehitys on siis ollut aika lailla samansuuntaista kirjastojen käytön kehityksen kanssa.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 30.6.2011

Jaa