Puhelimen ja netin yhteiskäyttö tiedonkeruussa sopii parhaiten hyvin koulutetuille

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Pertti Taskinen on yliaktuaari Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 4/2011.

Tilastokeskus on kerännyt Kuluttajabarometrin tiedot puhelinhaastatteluna vuodesta 1987 alkaen. Vuoden 2011 maaliskuussa tehtiin kokeilu, jossa tietoja kerättiin myös nettilomakkeella. Puhelimen ja netin yhdistelmällä ei saatu enemmän vastaajia kuin pelkällä puhelimella. Vastausosuudet vaihtelivat muun muassa koulutustason mukaan.

Useiden menetelmien käyttö surveytiedonkeruussa on herättänyt keskustelua viime vuosina. Erilaisia tiedonkeruutapoja voidaan käyttää joko yhtä aikaa (concurrent), peräkkäisesti (sequential) tai erilaisina yhdistelminä (mixed mode).

Tilastokeskus kokeili Kuluttajabarometrin tiedonkeruussa yhdistelmäkeruuta vuoden 2011 maaliskuussa. Keruu alkoi nettitutkimuksena, mutta myöhemmin otettiin käyttöön puhelinkeruu niiden osalta, jotka eivät vastanneet netissä. Tarkastelen artikkelissani sitä, kuinka suuria vastausosuuksia nämä keruutavat tuottivat. Menetelmien vaikutusta vastaustuloksiin käsitellään toisessa ensi vuonna ilmestyvässä artikkelissa (Simpanen 2012).

Millarin ja Dillmanin (2011) tutkimuksessa pelkkä nettivastaaminen tuotti heikomman tuloksen kuin yhdistelmätiedonkeruu. Suurin vastausosuus saatiin internetkeruussa, jossa vastaajat saivat sähköpostitse kutsun osallistua tutkimukseen. Tämänkaltaisen tutkimuskutsun käytön edellytys on sellainen tutkimuksen perusjoukko, johon kuuluvien kohdehenkilöiden meiliosoitteet ovat saatavilla (esim. opiskelijarekisteri).

Paneelitutkimuksissa sähköpostikutsua voidaan hyödyntää siten, että vastaajalta pyydetään ensimmäisellä haastattelukerralla sähköpostiosoite. Koska Kuluttajabarometrissä on kuukausittain vaihtuva otos, ei sähköpostikutsun lähettäminen ole mahdollista. – Sähköpostikutsuun perustuvan metodin soveltaminen koko väestöä edustavaan ei-paneelityyppiseen otokseen ei todennäköisesti ole vielä pitkään aikaan mahdollista.

Hollannissa tehdyssä European Social Survey -tutkimuksen yhdistelmäkeruukokeilussa rinnakkaisen ja peräkkäisen keruutavan välillä ei ollut kovin suurta eroa koko otoksen vastausosuuksissa. Sen sijaan iän ja sukupuolen suhteen vastaamistavat tuottivat tilastollisesti merkitseviä eroja. (Revilla 2010.)

Yksivaiheisen nettitiedonkeruun vastausosuus 18 prosenttia

Kuluttajabarometrin kokeilututkimuksen otos oli 4 000, ja se jaettiin kahteen osaan: 2 630 sai vain nettivastaamismahdollisuuden ja 1 370 sai mahdollisuuden vastata myös puhelimitse. Viimeksi mainitussa ryhmässä oli vain sellaisia, joille löytyi puhelinnumero helposti. Otoshenkilöille lähetettiin tutkimuksesta kertova kirje, ja tässä tapauksessa se sisälsi kirjautumistunnukset nettilomaketta varten.

Tiedonkeruukokeilun nettivastaajien osuus brutto-otoksesta oli ennakko-odotusten mukaisesti alhainen eli noin 18 prosenttia. Muistutuskirje vaikutti tuloksiin: Vastausosuus oli 22 prosenttiyksikköä niiden joukossa, jotka saivat muistutuskirjeen. Vain peruskirjeen saaneiden vastausosuus oli 15 prosenttia. Nämä luvut koskevat niitä otoshenkilöitä, joihin puhelinhaastattelija ei ottanut yhteyttä.

Suurin osa nettivastauksista saatiin nopeasti. Kun tutkimuksen saatekirje oli tullut perille, vastauksia saatiin ensimmäisenä keruupäivänä netissä noin 150. Sitten määrä alkoi vähentyä jyrkästi, ja neljäntenä tiedonkeruupäivänä lomakkeen täytti enää noin 30. Muistutuskirjeen saapuessa yhden päivän tulos oli 90, mutta sen jälkeen vastaajien määrä ensin romahti ja väheni sitten hitaasti nettilomakkeen sulkemiseen saakka.

Nettilomakkeen täyttämisen aloittaneista 3,7 prosenttia keskeytti täyttämisen. Keskeyttäneitä ei pyydetty kertomaan keskeyttämisen syitä, mutta lomakkeen kokonaan täyttäneillä oli mahdollisuus kirjoittaa vapaamuotoinen palaute. Suurin osa palautteesta oli myönteistä. Palautteen mukaan parantamisen varaa on niin tutkimuksen toteutuksessa kuin sisällössäkin; vastaajat eivät kuitenkaan kertoneet lomakkeen täyttöön liittyvistä teknisistä ongelmista.

Sivun alkuun

Yhdistelmäkeruussa vain neljännes vastasi netissä

Kaiken kaikkiaan netissä vastanneiden osuus otoksesta jäi yhdistelmäkeruussa alle neljännekseen (taulukko 1). Osa tästä joukosta vastasi nettilomakkeella saatekirjeen saatuaan, osa vasta haastattelijan yhteydenoton jälkeen. Haastattelija pyrki saamaan haastattelun soiton yhteydessä, mutta otoshenkilö sai halutessaan vastata myös netissä.

Taulukko 1. Haastateltujen osuus puhelinhaastattelussa ja puhelin- ja nettikeruun yhdistelmässä keruutavan mukaan vuoden 2011 maaliskuussa. Prosenttia puhelinnumerollisista kohdehenkilöistä.

Tiedonkeruutapa Puhelin Netti Yhteensä
%
Pelkkä puhelinhaastattelu 76 . . 76
Tiedonkeruukokeilu
(puhelin ja netti)
47 24 71

Lähde: Puhelinhaastattelukeskus. Tilastokeskus.

Esitutkimuksen suurimpien haasteiden ajateltiin liittyvän nettikeruuseen, kun taas puhelinkeruun ajateltiin sujuvan rutiinilla entiseen tapaan. Haastattelijoilta kerätystä palautteesta ilmenee, että kahden tiedonkeruutavan yhdistäminen vaikutti puhelinkontakteihin osaksi ennakoimattomilla tavoilla.

Haastattelijat raportoivat, että monella vastaajalla oli ongelmia nettilomakkeelle kirjautumisessa. Turhautuminen tietokoneen äärellä tutkimuksen alkuvaiheessa ei ole hyvä alku tiedonkeruulle. Varmaa tietoa ei kuitenkaan ole siitä, kuinka paljon kirjautumisongelmat lisäsivät kokonaiskatoa.

Haastattelijoiden mukaan kieltäytyjät olivat ehdottomampia kuin normaalissa puhelintiedonkeruussa. Jäljet johtavat saatekirjeeseen, jossa yleensä ei ole muuta vastaanottajaan viittaavaa tietoa kuin nimi ja osoite kirjekuoressa. Tässä kokeilututkimuksessa vastaajalle annettiin kirjautumistunnukset. Sen vuoksi kohdehenkilö saattoi arvata, että tiedonkerääjä tietää hänen asemansa tutkimuksessa: haastattelijat soittivat vain niille, jotka eivät olleet vastanneet netissä. Tämä herätti jonkin verran huolta yksityisyyden suojasta, mikä puolestaan saattoi lisätä kieltäytyjien määrää.

Haastattelijat pitivät yhdistelmätiedonkeruuta normaalia vaativampana. Monet haastateltavista ilmoittivat puhelinyhteydenotossa aikovansa täyttää lomakkeen netissä, mutta eivät kuitenkaan tehneet niin. Tutkimuksesta pakoilu saattaa olla houkuttelevaa, kun käytettävissä on vaihtoehtoisia vastaamistapoja. Eräs haastattelija kuvasi tilannetta näin: "Nettivastausvaihtoehto herätti ihmisissä lusmuiluhalua."

Sivun alkuun

Puhelin- ja nettikeruun yhdistelmässä suurempi kato kuin puhelinkeruussa

Puhelinhaastatteluissa kohdehenkilöiden tavoittaminen on nykyisin jopa suurempi ongelma kuin tutkimuksesta kieltäytyminen. Tässä tapauksessa tavoittamattomiksi jääneillä tarkoitetaan niitä otokseen poimittuja, joille ei löydetä mitään puhelinnumeroa, jotka eivät vastaa puhelimeen tai heidän kanssaan ei saada sovituksi haastatteluaikaa. Moni tavoittamattomaksi luokiteltu on luultavasti passiivinen kieltäytyjä.

Kuluttajabarometriä tehtäessä on havaittu, että nuorimmat vastaavat hyvin ja kato alkaa lisääntyä 30 ikävuoden tienoilla (Kangassalo—Notkola 2000). Vuoden 2011 maaliskuun keruissa huomio kiinnittyy siihen, että vanhimmat tavoitettiin hyvin ja 65–74-vuotiaiden ryhmä lähes kokonaan (kuvio 1).

Tiedonkeruutapojen tavoittamattomuuserot eivät ole suuria, ja erot voivat hyvinkin johtua otoksissa olevista eroista. Joka tapauksessa nettivaihtoehto ei tässä kokeilussa kovin paljon parantanut tavoitettavuutta, mutta kieltäytymisiä se lisäsi (kuvio 2). Yhdistelmätiedonkeruussa tavoitetut kieltäytyivät useammin kuin normaalikeruussa on tapana. Vastaamisesta kieltäytyminen saattoi olla suorasanaista, ja myös jatkuva puhelun katkaiseminen voitiin tulkita kieltäytymiseksi.

Kuvio 1. Tavoittamattomien osuus puhelinhaastattelussa ja puhelin- ja nettikeruun yhdistelmässä iän mukaan vuoden 2011 maaliskuussa. Prosenttia brutto-otoksesta.

Lähde: Puhelinhaastattelukeskus. Tilastokeskus.

 

Kuvio 2. Kieltäytyneiden osuus puhelinhaastattelussa ja puhelin- ja nettikeruun yhdistelmässä iän mukaan vuoden 2011 maaliskuussa. Prosenttia brutto-otoksesta.

Lähde: Puhelinhaastattelukeskus. Tilastokeskus.

Tässä kokeilututkimuksessa kieltäytyneitä oli eniten 35–44-vuotiaiden joukossa. Yhdistelmäkokeilun kieltäytyjien puhelinkeruuta suurempi osuus on tilastollisesti merkitsevä. Yhdistelmäkeruussa kieltäytyneiden määrän kasvu viittaa keruutapaan ja sen käytännön toteutukseen.

Väestöstä poimitussa otannassa on aina sellaisia, joille ei löydetä puhelinnumeroa tai löydetty numero osoittautuu vääräksi. Tähän asti näille numerottomille on voitu tarjota vain mahdollisuutta ottaa yhteyttä tiedonkerääjään. Jos puhelinnumerottomille annetaan tilaisuus vastata myös netissä, on mahdollista saada jonkin verran lisää vastaajia.

Internetkeruussa ne, joille löytyi puhelinnumero, vastasivat hiukan paremmin (19,3 %) kuin ne, joille ei löytynyt puhelinnumeroa (17,0 %). Ilmeisesti henkilöt, joille ei ole saatavissa puhelinnumeroa, laistavat tutkimuksista muutenkin helpommin.

Sivun alkuun

Hyvä koulutus lisää vastaamishalua

Eräs suurimmista osallistumistapojen eroista liittyy koulutukseen. Niin Kuluttajabarometrin normaalikeruussa (puhelinhaastattelu) kuin yhdistelmäkokeilussa (puhelin ja netti) parhaiten vastasivat korkeimmin koulutetut (taulukko 2). Varsinkin keskiasteen koulutuksen suorittaneiden osallistuminen on yhdistelmäkeruussa selvästi vähäisempää kuin puhelinhaastattelussa.

Pelkän perusasteen suorittaneiden ryhmä vastasi netissä heikosti, mutta sen kokonaisvastausosuus ei laskenut kovin paljon – siitä kiitos puhelinhaastattelijoille. Korkea-asteen suorittaneiden nettilomakevastaajien määrä läheni jo puhelinvastaamista, mutta kokonaisuudessaan heidän vastausasteensa pieneni.

Taulukko 2. Haastateltujen osuus puhelinhaastattelussa ja puhelin- ja nettikeruun yhdistelmässä koulutusasteen mukaan vuoden 2011 maaliskuussa. Prosenttia puhelinnumerollisista kohdehenkilöistä.

Tiedonkeruutapa Perusaste Keskiaste Korkea-aste
%
Pelkkä puhelinhaastattelu 70 76 80
Tiedonkeruukokeilun nettisosuus 16 23 35
Tiedonkeruukokeilun puhelinosuus 52 47 39
Tiedonkeruukokeilu yhteensä 68 70 74

Lähde: Puhelinhaastattelukeskus. Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Tulokset avaavat tietä uusille tiedonkeruutavoille

Tiedonkeruukokeilun nettivastaajien alhainen osuus (alle 20 %) oli odotusten mukainen. Vastausosuutta olisi todennäköisesti voitu hiukan parantaa lähettämällä useampia muistutuskirjeitä. Puhelin- ja nettihaastattelun yhdistelmällä saatu vastausosuus puhelinnumerollisista otoshenkilöistä oli alempi (71 %) kuin vertailuryhmän pelkässä puhelinhaastattelussa (76 %). Yhdistelmätiedonkeruussa ja puhelinhaastattelussa vastaajat tavoitettiin lähes yhtä hyvin, mutta yhdistelmähaastattelujen vastausosuutta pienensi kieltäytyneiden suurempi määrä.

Rohkaisevamman kuvan nettilomakkeen käyttömahdollisuuksista antaa se, että yhdistelmätiedonkeruussa noin joka kolmas täytetty lomake oli nettilomake. Jotta kolmanneksen nettiosuuteen päästiin, tarvittiin siis yhdistelmäkeruu puhelinhaastattelijoineen.

Tutkimuksesta kieltäytymistä ei voinut ilmoittaa netissä, vaan se piti ilmoittaa puhelinhaastattelijalle tai haastattelija päätteli sen puhelinkontaktin jatkuvasta katkaisemisesta. Kokeilun johtopäätöksenä todettiin, että eräät nettitutkimuksen yksityiskohdat ovat ärsyttäneet joitakin vastaajia. Toisaalta nettilomakkeella kerätyssä palautteessa tuli kiitosta toteuttamistavasta, vaikka lomakkeen ulkoasua kritisoitiinkin.

Koetutkimuksella hankittu arvokas kokemus osoittaa, että tiedonkeruutapojen yhdistäminen kotitaloustutkimuksissa on vaativampaa kuin etukäteen voisi ajatella. Vaativuus koskee erityisesti sellaisia tiedonkeruita, joissa yhdistellään puhelinta ja internetiä.

Lähteet:

Kangassalo, P. – Notkola, V. 2000. Centralised CATI Method in the Finnish Consumer Survey. Testing the Effects of Nonresponse. Julkaisematon. Tilastokeskus, Helsinki.
Millar, M. – Dillman, D. 2011. Improving Response to Web and Mixed Mode Surveys. Public Opinion Quarterly 2/2011.
Revilla, M. 2010. Quality in Unimode and Mixed-Mode designs. A Multitrait-Multimethod approach. Survey Research Methods 3/2010.
Simpanen, M. 2012 (ilmestyy). Artikkelin työnimi: Netti vastaan puhelin. Hyvinvoinkatsaus 1/2012.

_______

Kuluttajabarometri mittaa kuluttajien talousodotuksia

Kuluttajabarometri mittaa suomalaisten kuluttajien mielikuvia sekä arvioita ja odotuksia oman kotitaloutensa ja koko Suomen taloudellisesta kehityksestä. Barometrilla tutkitaan myös muun muassa kotitalouksien aikomuksia tehdä suuria hankintoja, säästää, sijoittaa ja ottaa lainaa.

Barometrin tietojen avulla pystytään ennakoimaan kuluttajien käyttäytymistä ja talouden kehitystä. Kuluttajien luottamusindikaattori korreloi hyvin yksityisen kulutuksen ja bruttokansantuotteen muutosten kanssa. Myös osto-, säästämis- ja lainanottoaikomuksia koskevat tiedot ennakoivat hyvin kotitalouksien päätösten toteutumista. Lisäksi kuluttajien työttömyys- ja inflaatio-odotukset ovat osuneet oikeaan.

Kuluttajabarometrissa on kuukausittain kokonaan vaihtuva henkilöotos. Haastateltujen määrä on runsaat 1 400 kuukaudessa, ja vastaajat edustavat Suomen 15–74-vuotiasta väestöä.

Ensimmäinen kuluttajabarometri tehtiin vuoden 1987 marraskuussa. Vuoden 1995 lokakuusta alkaen barometrin tiedot on kerätty EU:n komission toimeksiannosta joka kuukausi.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.


Päivitetty 12.3.2012

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Artikkelit > Puhelimen ja netin yhteiskäyttö tiedonkeruussa sopii parhaiten hyvin koulutetuille

Navigointi

Artikkelit

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 029 551 1000 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute