Datahuone on toiminut päätöksenteon tukena reilun vuoden ajan. Nyt on hyvä aika tarkastella, miten Datahuone on vaikuttanut Tilastokeskuksen toimintaan ja miten se on muuttanut tutkijapalveluita – ja mitkä ovat sen kautta saavutetut yhteiskunnalliset hyödyt.
Datahuone tuottaa valtioneuvostolle ja eri ministeriöille rekisteritietoja hyödyntäen aikaisempaa tarkempaa ja nopeatempoisempaa analyysiä yhteiskunnallisten ja poliittisten ratkaisuiden vaikutuksista. VATT:n yksikkönä toimiva Datahuone syntyi yhteistyössä Helsinki GSE:n ja Tilastokeskuksen kanssa.
Me Tilastokeskuksessa vastaamme tietoaineistojen suojaamisesta, kokoamisesta ja toimittamisesta etäkäyttöympäristöön Datahuoneen tutkijoiden analysoitavaksi. Näin toimimalla Datahuoneen tutkijat pystyvät tekemään syvällisempiä selvityksiä sellaisista aiheista, joista tilastot ovat vain pintaraapaisu. Näin vahvistetaan tietopohjaista päätöksentekoa ja saadaan kansallinen tietovarantomme aiempaa laajempaan käyttöön.
Lakimuutoksesta lisävauhtia aineistohankintaan
Pilotti sai keväällä lisäpotkua lakimuutoksesta, jossa tutkija- ja aineistopalvelu määritettiin Tilastokeskuksen tehtäväksi. Näin mahdollistetaan Suomen kattavien rekisteriaineistojen – kuten koulutus-, väestö- ja tulorekisterien – hyödyntäminen tutkimuksessa.
Lakimuutos on tuonut tutkijapalvelut ja datahuonetoiminnon tilastotuotannon rinnalle. Teemme nyt aineistohankintaa sekä tilastotarpeet että tutkijat huomioiden. Muutos on mahdollistanut myös uusia aineistolähteitä. Esimerkiksi Ulosottolaitoksen aineistoja saadaan nyt käyttöön aiempaa laajemmin.
Sähkönkulutukseen liittyviä tietoja hankimme Fingridiltä tilastotarkoituksiin, ja Datahuoneen ansiosta niitä saatiin nopeammin päätöksentekijöiden käyttöön.
Uudet tietoaineistot ja tiedon liikkuvuuden lisääntyminen mahdollistavat laadukkaamman tietotuotannon.
Tilastokeskus on poikkeuksellinen yhteiskunnassa syntyvien tietojen solmukohta, koska sen käytössä on omien, itse kerättyjen aineistojen rinnalla Suomen tärkeimmät tietovarannot myös muilta rekisterinpitäjiltä. Tilastotuotannon yhteydessä eri rekisterit kootaan laadukkaiksi tietoaineistoiksi, joita pystytään yhdistämään toisiinsa. Laadukkaat ja monipuoliset tietoaineistot mahdollistavat esimerkiksi Datahuoneen toiminnan.
Tutkijapalvelut tärkeä osa tutkimusta
Tilastokeskuksen tutkijapalvelut ja tietoturvallinen tutkimusaineistojen käsittelyyn tarkoitettu FIONA-etäkäyttöjärjestelmä ovat tärkeä osa kansallista tutkimusinfrastruktuuria. Suuri osa suomalaisesta empiirisestä tutkimuksesta perustuu siihen.
Tilastokeskuksessa laajat tietoaineistot pystytään käsittelemään ja toimittamaan tutkimuskäyttöön tietoturvallisesti ja tietosuoja huomioiden. Aineistoprosessia kehitetään resurssien puitteissa yhdenmukaiseksi tilastoille ja tutkijoille. Prosessien automatisointi nopeuttaisi käyttölupien hankintaa ja aineistojen siirtoa. Se hyödyttäisi muitakin tutkijoita kuin vain Datahuoneen tutkijoita.
Jatkossa Datahuoneelle tehtyjä aineistoja on tarkoitus koota valmisaineistoiksi kaikille tutkijoille. Valmisaineistojen tarjontaa ollaan muutenkin laajentamassa.
Tavoitteenamme on ottaa käyttöön laaja valmisaineistokirjasto, joka lopulta toimisi merkittävänä kilpailuvalttina suomalaiselle rekisteritutkimukselle kansainvälisessä tutkimuskentässä. Valmisaineisto-kirjaston kautta tietovarannot saadaan laajasti ja tehokkaasti kaikkien tutkijoiden käyttöön.
Nykyinen valmisaineistovalikoima löytyy Tilastokeskuksen Taika-katalogista. Siellä on sekä henkilöihin että yrityksiin liittyviä tietoaineistoja, joita käyttöluvan saaneet tutkijat pystyvät yhdistelemään ja analysoimaan FIONA-etäkäyttöjärjestelmässä.
Teemme yhä tiiviimpää yhteistyötä rekisteriviranomaisten ja tutkijoiden kanssa, jotta saisimme tutkijoille entistä enemmän rekisteriaineistoja käyttöön. Tilastotuotantoa ja tutkijoiden tarpeita yhdistämällä opimme koko ajan lisää toisiltamme ja kehitämme palvelua paremmaksi.
Datahuoneen toimintarytmi on huomattavasti nopeampaa kuin perinteinen tilastotuotanto. Se haastaa meitä hyvällä tavalla. Saamme aineistoja entistä nopeammin käyttöön ja löydämme uusia osa-alueita, joita perinteisessä tilastotuotannossa ei ole ollut. Tuotamme yhä enemmän myös kokeellisia tilastoja, joiden tuotantoaikataulu on selvästi perinteisiä tilastoja nopeampi.
Päätöksentekijät ansaitsevat ajantasaista ja laadukasta tietoa päätöksenteon tueksi
Monet hallitusohjelman kirjaukset tukevat nopean ja laadukkaan tietotuotannon kehittämistä. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus hyödyntää yhteiskunnallisia tietovarantoja ja tutkittua tietoa aktiivisesti päätöksenteossaan, jotta rajalliset resurssit voidaan kohdistaa vaikuttaviin toimenpiteisiin.
Hallitusohjelman mukaan Tilastokeskuksen resursseja pyritään vahvistamaan, jotta yhteiskunnalliset tietovarannot saadaan aiempaa nopeammin päätöksenteon ja tutkimuksen käyttöön. Myös Datahuoneen vakinaistamista selvitetään.
Hallitus aikoo ohjelman mukaan toteuttaa kansallisen tietosuojalainsäädännön kokonaisuudistuksen. Hallitus aikoo varmistaa, ettei kansallinen lainsäädäntö tai sen tulkinta ole EU:n asettamia vaatimuksia tiukempaa erityisesti tietosuojaan ja automaattiseen päätöksentekoon liittyen.
Kaikki nämä muutokset luovat toivoa siitä, että tiedontuotantoa kehitetään ja tietoon pohjautuva päätöksenteko helpottuu. Päätöksentekijät ansaitsevat ajantasaista ja laadukasta tietoa päätöksenteon tueksi. Datahuonepilotti tulee avaamaan näkymää siihen potentiaaliin, joka dataan perustuvassa päätöksenteossa on.
Kirjoittaja työskentelee Kumppani- ja ekosysteemisuhteet -palvelualueen ylijohtajana Tilastokeskuksessa.
Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.
