Julkaistu: 11.12.2014

Kanta-Hämeen talous kasvoi parhaiten vuonna 2012 – entiset kärkialueet säilyivät tasoltaan edellä

Kanta-Häme, Ahvenanmaa ja Lappi ovat kasvattaneet eniten alueellista tuotantoaan vuonna 2012. Maakunnista heikoiten tuotanto kehittyi Keski-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla, joissa se laski selvästi. Bruttokansantuotteen asukaskohtainen taso on edelleen korkein Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen aluetilinpidon uusiin tietoihin vuosilta 2000–2012.

BKT asukasta kohden 2012 (Suomi=100)

BKT asukasta kohden 2012 (Suomi=100)

Maakuntien asukaskohtaisen reaalisen bruttokansantuotteen kasvussa oli vuonna 2012 selvä kolmen kärki, joilla kasvu oli yli 5 prosenttia. Kanta-Häme on kasvanut eniten ja aivan sen kannassa olivat Ahvenanmaa ja Lappi. Kanta-Hämeen kehitys johtui ennen kaikkea alueen tuotannon kasvusta, kun sen asukasluku on kasvanut koko maan tahdissa. Ahvenanmaan väkiluku on kasvanut selvästi maan keskitasoa enemmän kun taas Lapissa väen vähentyminen on osaltaan nostanut suhdeluvun arvoa.

Heikoiten on kiinteähintainen asukaskohtainen bruttokansantuote kehittynyt vuonna 2012 Keski-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Kahdella jälkimmäisellä alueella väkiluvun kasvu selittää paljon suhdeluvun laskua.

Liitetaulukossa 1 on esitetty asukaskohtaisen bruttokansantuotteen volyymin muutos maakunnittain vuosien 2011–2012 välillä.

Kuva alueiden talouden tilanteesta muuttuu melkoisesti, jos tarkastellaan bruttokansantuotteen asukaskohtaista tasoa, joka on useiden aluetarkastelujen lähtökohta. Silloin selvässä kärjessä ovat edelleen Uusimaa ja Ahvenanmaa, joiden suhteellinen taso on yli 120, kun koko maan taso on 100. Näiden lisäksi ainoan koko maata korkeamman tason saavuttaa Pohjanmaa. Mikäli tarkastelussa käytetään vertailutasona EU:n vanhojen jäsenmaiden (EU15) ostovoimakorjattua keskitasoa, edellisten kolmen lisäksi EU:n asukaskohtaisen keskitason ylittivät Pirkanmaa ja Etelä-Karjala.

Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla suurimmat kotitalouksien käytettävissä olevat tulot asukasta kohden

Suomen maakunnista asukasta kohden laskettujen kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kärjessä ovat edelleen Ahvenanmaa ja Uusimaa vuonna 2012. Kolmanneksi sijoittunut Varsinais-Suomi on muiden maakuntien tavoin melko kaukana kärkikaksikosta. Vain Ahvenanmaan ja Uudenmaan käytettävissä olevat tulot asukasta kohden ovat koko maata suurempia.

Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot asukasta kohden vuonna 2012, euroa

Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot asukasta kohden vuonna 2012, euroa

Käytettävissä olevat tulot saadaan, kun kotitalouksien saamista palkoista ja muista palkansaajakorvauksista, omaisuus- ja muista tuloista sekä sosiaalietuuksista vähennetään maksetut tuloverot, sosiaaliturvamaksut ja muut maksetut tulonsiirrot. Manner-Suomen maakunnissa asuvan kulutukseen ja säästämiseen jäävät tulot olivat enimmillään uusimaalaisilla, 22 484 euroa asukasta kohti. Keskimääräisen suomalaisen käytettävissä olevat tulot olivat noin 19 771 euroa.

Liitetaulukossa 2 on esitetty kotitalouksien käytettävissä olevat tulot asukasta kohden maakunnittain vuonna 2012.

Aluetilinpidossa käyttöön EKT 2010 –järjestelmä

Aluetilinpidon tiedot julkaistaan koko aikasarjalle uusimman tilastovuoden mukaisella kuntajaolla. Julkistus sisältää tuotannon ja työllisyyden aluetilit sekä kotitalouksien aluetilit.

Alueelliset tuotannon ja työllisyyden aikasarjat vuosilta 2000–2012 noudattavat kansantalouden tilinpidon käyttämää TOL2008-toimialaluokitusta.

Uudet sarjat eroavat monilta osin aiemmista. Aluetilinpito siirtyy aikasarjoista 2000–2012 lähtien noudattamaan muiden kansantalouden tilinpidon tilastojen tavoin Euroopan unionin tänä syksynä käyttöönottamaa uutta kansantalouden tilinpitojärjestelmää (EKT 2010, englanniksi ESA 2010). Tärkein muutos koskee tutkimus- ja kehittämismenojen käsittelemistä EKT 2010-järjestelmässä pääoman muodostuksena eli investointina eikä enää juoksevana kuluna. Se on nostanut koko maan bruttokansantuotteen tasoa vajaat neljä prosenttia koko aikasarjassa vanhaan sarjaan verrattuna. Alueellisesti suurin arvonlisää nostava vaikutus T&K-menojen uudella käsittelytavalla on Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa sekä Uudellamaalla.

Laskelmissa on käytetty syyskuussa 2014 tarkistettuja kansantalouden tilinpidon lukuja. Tietokantataulukoissa uusimmat vertailukelpoiset luvut ovat aikasarjoissa vuosille 2000–2012.

Tietokantataulukoissa on edelleen tarjolla pidempi aikasarja vuosilta 1975–2008, joka on tehty vuoden 2008 aluejaolla ja vanhalla toimialaluokituksella (TOL2002).

Vuoden 2014 alusta seutukunnat lakkautettiin virallisena aluejakona, mutta Tilastokeskus ylläpitää sitä edelleen tilastollisena aluejakona.


Lähde: Aluetilinpito 2012, Tilastokeskus

Lisätietoja: Aku Alanen 029 551 3320, Olli Pirinen 029 551 3365, Eljas Tuomaala 029 551 2723, aluetilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

Julkaisu pdf-muodossa (256,5 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 11.12.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Aluetilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-3393. 2012. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 15.10.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/altp/2012/altp_2012_2014-12-11_tie_001_fi.html