Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkisyhteisöjen EMU-ylijäämä kohosi selvästi

Suomen julkisyhteisöjen EMU-ylijäämä kasvoi vuonna 2006 edellisvuoden lukemista. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan ylijäämä oli vuonna 2006 6,5 mrd. euroa eli 3,9 prosenttia BKT:sta, kun vastaavat luvut olivat edellisvuonna 4,3 mrd. euroa ja 2,7 prosenttia BKT:sta. Valtiohallinnon ylijäämä kaksinkertaistui vero- ja osinkotulojen kasvun vetämänä 1,8 mrd. euroon. Kuntasektorin alijäämä puolestaan supistui puoleen miljardiin euroon edellisen vuoden miljardista eurosta. Kuntasektorin kulutusmenot kasvoivat edellisvuodesta 4,6 prosenttia samalla kun käytettävissä oleva tulo kasvoi huomattavasti enemmän, 7,5 prosenttia. Sosiaaliturvarahastoista työeläkelaitokset keräsivät 4,9 mrd. euron ylijäämän, jossa nousua oli puoli miljardia euroa. Nousuun vaikutti omaisuustulojen kasvu. Lisäksi työeläkelaitokset keräsivät sosiaalimaksuja enemmän kuin maksoivat sosiaalietuuksia. Muiden sosiaaliturvarahastojen ylijäämä oli 0,3 mrd. euroa.

Valtion luvut perustuvat pääosin Valtiokonttorilta saatuihin ennakkotietoihin valtion vuoden 2006 tilinpäätöksestä. Kuntatalouden arviointiin käytettiin Tilastokeskuksen kunnille ja kuntayhtymille tekemää edellisvuotta koskevaa tilinpäätösarviokyselyä. Työeläkelaitoksista ja muista sosiaaliturvarahastoista saatiin vuoden 2006 tilinpäätöstä koskevia ennakkotietoja.

EMU-ylijäämä on eronnut hieman kansantalouden tilinpidon (EKT 1995) mukaisesta ylijäämästä vuodesta 2003 alkaen valtion swap-sopimuksiin liittyvien nettokorkomaksujen erilaisen kirjauksen takia. Vuonna 2006 EMU-ylijäämän BKT-osuus oli runsaat 0,1 prosenttiyksikköä suurempi kuin tilinpidon mukaisen julkisyhteisöjen ylijäämän BKT-osuus.

 

Julkisyhteisöjen velka lähes viime vuoden tasolla

Vuonna 2006 julkisyhteisöjen yhteenlaskettu bruttovelka pysyi lähes edellisvuoden tasolla laskien vain 0,2 miljardia euroa. Valtion velka laski noin miljardin euron verran, kun taas paikallishallinnon bruttovelka nousi 0,8 miljardia euroa. Julkisyhteisöjen velasta lähes 90 prosenttia on valtion velkaa.

Julkisyhteisöjen EMU-velka eli julkisyhteisöjen velka talouden muille sektoreille ja ulkomaille sen sijaan kasvoi hieman (0,6 mrd. euroa) vuonna 2006, mikä johtuu lähinnä kuntien pitkäaikaisten lainojen lisääntymisestä. Valtion EMU-velka pysyi lähes tarkalleen vuoden 2005 tasolla, sillä valtion bruttovelan lasku johtui pääosin työeläkelaitosten hallussapitämien valtion joukkovelkakirjojen vähenemisestä. Tämä julkisyhteisösektoreiden välinen velka ei näy julkisyhteisöjen sulautetussa velassa lainkaan, sillä bruttovelasta päästään julkisyhteisöjen EMU-velkaan vähentämällä bruttovelkataseesta julkisyhteisöjen sisäiset velat.

Valtion EMU-velan rakenne muuttui vuonna 2006 jonkin verran edellisvuodesta, kun valtio lisäsi lyhytaikaisten rahoitusmarkkinainstrumenttien velkaansa lähes vuoden 2004 tasolle ja vähensi joukkovelkakirjalainaansa. Lisäksi lyhytaikaisten luottojen määrä väheni selvästi edellisvuosista.

Julkisyhteisöjen EMU-velan kasvusta huolimatta sen osuus bruttokansantuotteesta laski 39,1 prosenttiin vuonna 2006, kun velan osuus vuonna 2005 oli 41,4 prosenttia. Osuuden lasku johtuu bruttokansantuotteen kasvusta. Vaikka euromääräinen EMU-velka on vuosia 1998, 1999 ja 2005 lukuun ottamatta kasvanut 1990-luvun alusta alkaen, on velan osuus bruttokansantuotteesta supistunut lähes vuosittain 1990-luvun puolestavälistä lähtien. Huipussaan velan BKT-osuus oli vuonna 1994, jolloin suhdeluku oli 57,8 prosenttia.


Päivitetty 1.3.2007

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5892. 2006, Julkisyhteisöjen EMU-ylijäämä kohosi selvästi . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jali/2006/jali_2006_2007-03-01_kat_001.html