1. Katsaus julkisiin menoihin tehtävittäin

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaismenot kasvoivat 4,6 prosenttia vuonna 2011. Menojen suhde BKT:hen kuitenkin pieneni, koska nimellinen bruttokansantuote kasvoi julkisia menoja nopeammin. Kokonaismenot olivat 104,3 miljardia euroa, suhteessa BKT:hen 55,0 prosenttia. Edellisvuonna BKT-suhde oli 55,8 prosenttia. Menot kasvoivat edellisvuodesta 4,6 miljardia euroa.

Suurin tehtäväryhmä oli sosiaaliturva, jonka menot olivat 44,9 miljardia euroa. Seuraavaksi suurimmat tehtäväluokat olivat terveydenhuolto (14,8 miljardia euroa), yleinen julkishallinto (13,9 mrd. euroa) ja koulutus (12,1 mrd. euroa). Eniten vuodesta 2010 kasvoivat sosiaaliturvan menot.

Sosiaaliturvan tehtäväluokka jakautuu yhdeksään alaryhmään. Näistä suurin on vanhuus, johon menoja kohdistui 21,7 miljardia euroa. Se oli samalla eniten kasvanut alaryhmä vuonna 2011. Vanhuuden tehtäväryhmän menot koostuvat ensisijaisesti eläkkeistä. Toiseksi eniten menoja sosiaaliturvan alaryhmistä kohdistui sairauteen ja toimintarajoitteisuuteen (9,1 mrd. euroa) ja kolmanneksi eniten perheisiin ja lapsiin (5,3 mrd. euroa) liittyviin menoihin. Työttömyyteen kohdistuneet menot pienenivät 0,5 miljardilla ja olivat 3,9 miljardia euroa vuonna 2011.

1.1 Menojen suhde bruttokansantuotteeseen on vaihdellut

Kokonaismenojen suhde BKT:hen on muuttunut jonkin verran viimeisen 20 vuoden aikana. Vuonna 1991 kaikkien menojen suhde BKT:hen oli 57,1 prosenttia ja 48,0 prosenttia vuonna 2001. Menojen BKT-suhde nousi vuonna 2009 voimakkaasti, mutta on laskenut sen jälkeen. Sosiaaliturva on säilynyt selvästi suurimpana tehtäväryhmänä läpi tarkastelujakson. Eniten ovat vähentyneet elinkeinoelämän edistämiseen tarkoitetut menot, 2,6 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuodesta 1991. Vuoteen 2001 verrattuna ne ovat kuitenkin pysyneet samalla tasolla. Terveydenhuollon menojen BKT-suhde on kasvanut 1,1 prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 1991 ja 1,9 prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2001.

Kuvio 1. Julkisyhteisöjen kokonaismenot tehtävittäin suhteessa BKT:hen vuonna 1991, 2001 ja 2011

Kuvio 1. Julkisyhteisöjen kokonaismenot tehtävittäin suhteessa BKT:hen vuonna 1991, 2001 ja 2011

1.2 Julkisyhteisöjen alasektoreiden tehtävät poikkeavat toisistaan

Julkisyhteisöt jaetaan kolmeen sektoriin: valtionhallintoon, paikallishallintoon ja sosiaaliturvarahastoihin, joihin kuuluvat työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot. Paikallishallinnolla tarkoitetaan pääasiassa kuntia ja kuntayhtymiä. Kunkin sektorin tehtävärakenne on erilainen.

Julkisyhteisöjen alasektoreiden menoja voidaan tarkastella sulauttamattomina tai sulautettuina. Kun menot sulautetaan, niistä poistetaan alasektoreiden väliset tulonsiirrot, pääomansiirrot ja omaisuusmenot. Tavallisesti julkisyhteisöjen kokonaismenoja yhteensä tarkastellaan sulautettuina ja alasektoreiden menoja sulauttamattomina.

Kun tarkastellaan sulauttamattomia kokonaismenoja, ovat valtionhallinnon menot suurimmat. Vuonna 2011 valtionhallinnon sulauttamattomat menot kasvoivat 2,2 prosenttia. Suurimmat tehtäväryhmät valtiolla ovat sosiaaliturva ja yleinen julkishallinto. Sulautetuilla menoilla mitattuna valtionhallinto jää vasta kolmanneksi suurimmaksi sektoriksi, sillä se tekee suuria tulonsiirtoja muille julkisyhteisöille.

Paikallishallinto on sulauttamattomilta kokonaismenoiltaan toiseksi suurin sektori. Vuonna 2011 sektorin menot kasvoivat 5,7 prosenttia. Paikallishallinnon menoista suurin osa kuuluu terveydenhuollon tehtäväryhmään. Seuraavaksi suurimpia ovat sosiaaliturvan ja koulutuksen menot.

Sosiaaliturvarahastojen alasektori on sulauttamattomilta menoiltaan pienin alasektori. Vuonna 2011 sektorin sulauttamattomat menot kasvoivat viisi prosenttia. Sen menoista valtaosa on sosiaaliturvaan liittyviä menoja. Suurin osa näistä menoista on rahamääräisiä sosiaalietuuksia. Pieni osa menoista kohdistuu opiskeluun ja terveydenhuoltoon.

1.3 Tehtäväryhmien menorakenteet ovat erilaisia

Julkisyhteisöjen kokonaismenot jaetaan tilastossa myös kansantalouden tilinpidon mukaisiin menolajeihin. Näistä tärkeimpiä ovat palkansaajakorvaukset, välituotekäyttö, rahamääräiset ja luontoismuotoiset sosiaalietuudet, pääoman bruttomuodostus, pääoman- ja tulonsiirrot sekä omaisuusmenot.

Kuvio 2. Menolajien osuus julkisyhteisöjen sulautetuista kokonaismenoista tehtävittäin vuonna 2011

Kuvio 2. Menolajien osuus julkisyhteisöjen sulautetuista kokonaismenoista tehtävittäin vuonna 2011

Tehtäväryhmien kokonaismenojen rakenne vaihtelee paljon tehtävien välillä (Kuvio 2). Palkansaajakorvaukset ovat merkittävin menolaji yleisen järjestyksen ja turvallisuuden, koulutuksen sekä terveydenhuollon tehtävissä. Välituotekäyttö eli ostetut palvelut ja tavarat ovat erityisen suuria puolustuksen, yleisen julkishallinnon ja terveydenhuollon tehtävissä.

Sosiaaliturvan menoista suurin osuus koostuu rahamääräisistä ja luontoismuotoisista sosiaalietuuksista. Tukipalkkiot muodostavat merkittävän osan elinkeinoelämän edistämisen sekä asumisen ja yhdyskuntapalveluiden tehtävistä. Julkisen velan hoitokustannukset ja muut omaisuusmenot kuuluvat yleisen julkishallinnon tehtäväluokkaan.


Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus

Lisätietoja: Jukka Hytönen 09 1734 3484, skt.95@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds


Päivitetty 31.1.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-0593. 2011, 1. Katsaus julkisiin menoihin tehtävittäin . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.9.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/jmete/2011/jmete_2011_2013-01-31_kat_001_fi.html

Jaa