Käsitteet ja määritelmät

EKT95

ESA95 = Euroopan tilinpitojärjestelmä 1995, EU:n uudistettu, taloustilastojen laadintaa ohjaava käsikirja.

Julkisyhteisöjen kokonaismenot

Tilastossa käytettävän kokonaismenojen käsitteen komponentit, menolajit, ovat yhdenmukaiset kansantalouden tilinpidon raportointitaulun '200 Julkisyhteisöjen keskeiset suureet' menolajien kanssa.

Raportointitaulukon 200 ohjeiden mukaisesti menolajit D4 Omaisuusmenot, D7 Tulonsiirrot sekä D9 Pääomansiirrot tulee konsolidoida (sulauttaa) kunkin alasektorin sisällä ja muodostettaessa julkisyhteisöt yhteensä (S13) sektoria. Toisin sanoen kyseiset alasektoreiden väliset taloustoimet tulee silloin eliminoida. Alasektoreita kuvattaessa niiden väliset taloustoimet esitetään sulauttamattomina.

Kokonaismenot menolajeittain

Raportointitaulun 200 kokonaismenojen komponentit eli menolajit, joita käytetään myös esitettäessä menot tehtävittäin, ovat kansantalouden tilinpidon taloustoimia (EKT 1995 1.33. ja 1.36.) ja ovat seuraavat:

Kiinteän pääoman bruttomuodostus (P.51)

Valmistamattomien varojen, muiden kuin rahoitusvarojen, nettohankinta (K.2)

Palkansaajakorvaukset (D.1)

Välituotekäyttö (P.2)

Tukipalkkiot (D.3)

Omaisuusmenot (D.4)

Rahamääräiset sosiaalietuudet (D.62)

Luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot (D.63)

Muut tulonsiirrot (D.7)

Pääomansiirrot (D.9)

Julkisyhteisöt -sektori

EKT95:n mukaiseen julkiseen sektoriin eli julkisyhteisöihin kuuluvat valtionhallinto, osavaltiohallinto, paikallishallinto sekä sosiaaliturvarahastot. Suomessa julkisyhteisöihin luetaan valtio, kunnat ja kuntayhtymät, Ahvenanmaan maakuntahallinto sekä sosiaaliturvarahastot.

Valtio- ja kuntasektoriin ei lueta sellaisia valtion ja kuntien liikelaitoksia, jotka ovat markkinatuottajia. Valtiosektoriin luetaan budjettitalouden ohella budjetin ulkopuoliset rahastot.

Sosiaaliturvarahastoihin luetaan Suomessa julkisen vallan säätämää sosiaaliturvaa hoitavat yksiköt. Näitä ovat perusturvaa toteuttavat yksiköt, kuten Kansaneläkelaitos, Työttömyysvakuutusrahasto, työttömyyskassat, sairauskassat, työttömyyskassat, lakisääteistä työeläkevakuutusta hoitavat yhtiöt, eläkesäätiöt, eläkekassat ja julkiset laitokset (esim. Kuntien eläkevakuutus). Työeläkelaitokset määriteltiin tilastoinnissa osaksi Suomen julkista sektoria EU:n komission tammikuussa 1997 tekemällä erityisellä päätöksellä.

Työeläkelaitoksiin ei lueta vapaaehtoisia eläkekassoja ja -säätiöitä. Nämä nk. A-eläkesäätiöt ja -kassat sekä AB-eläkesäätiöiden ja -kassojen A-osat on erotettu kansantalouden tilinpidon mukaisessa sekä alijäämä- ja velkatilastoinnissa työeläkelaitosten tiedoista vasta tilastovuodesta 2000 alkaen.

Kiinteän pääoman bruttomuodostus

Kiinteän pääoman bruttomuodostus koostuu kotimaisten tuottajien kiinteiden varojen hankinnoista vähennettynä niiden luovutuksilla. Kiinteät varat ovat tuotantoprosessien tuotoksina tuotettuja aineellisia tai aineettomia varoja, joita käytetään tuotantoprosesseissa toistuvasti tai jatkuvasti pitempään kuin yhden vuoden ajan. (EKT 1995 3.102.)

Luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot

Luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot koostuvat yksilöllisistä tavaroista ja palveluista, joita julkisyhteisöt ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt siirtävät luontoismuotoisina tulonsiirtoina yksittäisille kotitalouksille ja jotka voivat olla markkinoilta ostettuja tai julkisyhteisöjen tai kotitalouksia palvelevien voitttoa tavoittelemattomien yhteisöjen tuottamia markkinattomia tuotoksia.

Maa ja muut aineelliset valmistamattomat varat

Maa ja muut aineelliset valmistamattomat varat koostuvat varoista, joita voidaan käyttää tavaroiden ja palvelujen tuotannossa. (EKT 1995 6.06-6.11)

Muut tulonsiirrot

Muihin tulonsiirtoihin (D.7) luetaan:

Vahinkovakuutusmaksut, netto (D.71)

Ne ovat maksuja institutionaalisten yksiköiden ottamista vakuutuksista. Ne käsittävät sekä vakuutuksenottajien todelliset vakuutusmaksut että vakuutuskatteen hankkimiseksi tilinpitojakson aikana (vakuutusmaksut) ja vakuutustenottajien omaisuustuloista maksettavat vakuutusmaksutäydennykset, joista on vähennetty vakuutukset järjestävien vakuutuslaitosten palvelumaksut. (EKT 1995 4.109)

Vahinkovakuutuskorvaukset (D.72)

Ne ovat vahinkovakuutussopimusten puitteissa erääntyneitä korvauksia, jotka vakuutuslaitokset ovat velvollisia maksamaan henkilöiden tai tavaroiden kärsimien vahinkojen tai vaurioiden korvaamiseksi (mukaan luettuna kiinteät pääomatavarat).

Julkisyhteisöjen sisäiset tulonsiirrot (D.73)

Julkisyhteisöjen sisäisiin tulonsiirtoihin sisältyvät julkisyhteisöjen eri alasektoreiden (valtionhallinto, paikallishallinto, sosiaaliturvarahastot) väliset tulonsiirrot tukipalkkioita, investointiavustuksia ja muita pääomansiirtoja lukuun ottamatta. Julkisyhteisöjen sisäisiin tulonsiirtoihin eivät sisällyt toisen yksikön puolesta suoritetut taloustoimet; nämä kirjataan tileillä ainoastaan kertaalleen sen edunsaajayksikön resurssina, jonka puolesta taloustoimi suoritetaan. Tämä tilanne syntyy erityisesti silloin, kun julkisyhteisö (esim. valtionhallinnon yksikkö) kerää veroja, jotka automaattisesti siirretään joko kokonaisuudessaan tai osittain toiselle julkisyhteisölle (esim. paikallishallinnolle). Tässä tapauksessa tälle toiselle julkisyhteisöjen yksikölle tarkoitetut verotulot esitetään ikään kuin tuo yksikkö olisi kerännyt ne suoraan eikä tulonsiirtona julkisyhteisöjen sisällä. Toisaalta ne verotulojen siirrot, jotka toinen julkishallinnon yksikkö saa valtionapuina, sisältyvät julkisyhteisöjen sisäisiin tulonsiirtoihin. (EKT 1995 4.117-4.120)

Tulonsiirrot kansainväliseen yhteistyöhön (D.74)

Tulonsiirrot kansainväliseen yhteistyöhön sisältävät kaikki rahamääräiset tai luontoismuotoiset tulonsiirrot julkisyhteisöjen ja ulkomaisten hallitusten tai kansainvälisten järjestöjen välillä, ei kuitenkaan investointiavustuksia eikä muita pääomansiirtoja. Tähän sisältyvät:

a) julkisyhteisöjen ei-veromuotoiset jäsenmaksut Euroopan unionin laitoksille, ei kuitenkaan "BKTL-pohjaista neljättä omaa varaa"

b) julkisyhteisöjen jäsenmaksut kansainvälisille järjestöille (ei kuitenkaan jäsenvaltioiden ylikansallisille organisaatioille maksamat verot)

c) kaikki tulonsiirrot, joita julkisyhteisöt voivat saada kohdissa a ja b tarkoitetuilta laitoksilta tai järjestöiltä

d) hallitusten väliset tulonsiirrot joko rahamääräisinä (esim. ulkomaiden tai merentakaisten alueiden budjettivajeiden rahoittamiseen tarkoitetut maksut) tai luontoismuotoisina (esim. elintarvike-, sotilastarvikelahjoitukset, luonnonkatastrofien jälkeinen hätäapu elintarvikkeina, vaatteina, lääkkeinä jne.)

e) julkisyhteisöjen, Euroopan unionin laitosten tai kansainvälisen järjestön maksamat palkat ja palkkiot kehitysmaiden käyttöön tarjotuille neuvonantajille tai teknisen avun asiantuntijoille.

(EKT 1995 4.121-4.124)

Tulonsiirrot yrityksille ja asuntoyhteisöille (D.7911) sekä rahoituslaitoksille (D.7912)

Tulonsiirrot kotitalouksille (D.7914) ja kotitalouksia palveleville voittoa tavoittelemattomille yhteisöille (D.7915).

Tulonsiirrot kotitalouksia palveleville voittoa tavoittelemattomille yhteisöille (KPVTY) sisältävät kaikki vapaaehtoiset osuusmaksut (muut kuin testamenttilahjoitukset), jäsenmaksut ja taloudelliset avustukset, jotka KPVTY:t saavat kotitalouksilta ja vähäisemmässä määrin myös muilta yksiköiltä. Mukaan luetaan seuraavat:

a) kotitalouksien maksamat säännölliset jäsenmaksut ammattiliitoille, poliittisille, urheilu-, kulttuuri-, uskonnollisille ja vastaaville KPVTY-sektoriin luokitelluille järjestöille

b) KPVTY:jen saamat vapaaehtoiset avustukset (muut kuin testamenttilahjoitukset) kotitalouksilta, yhtiöitetyiltä yrityksiltä ja ulkomailta mukaan lukien hyväntekeväisyysjärjestöjen saamat luontoismuotoiset tulonsiirrot elintarvike-, vaate-, huopa-, lääke- ym. lahjoituksina jaettavaksi kotimaisille ja ulkomaisille kotitalouksille

c) julkisyhteisöjen apu ja avustukset, paitsi tiettyjen pääomamenojen rahoittamiseen tarkoitetut avut ja investointiavustuksiin luettavat avustukset. Mukaan ei lueta jäsenmaksuja tai jäsenosuuksia yrityksiä palveleville voittoa tavoittelemattomille markkinayhteisöille, kuten kauppakamareille tai elinkeinojärjestöille, vaan niitä käsitellään maksuina annetuista palveluista. (EKT 1995 4.125-4.128)

Omaisuusmenot

Omaisuusmenot (D.4) ovat menoja, joita maksetaan korvaukseksi rahoitusvarojen tai aineellisten valmistamattomien varojen omistajalle saataessa varoja käyttöön.

Omaisuusmenot luokitellaan tilinpitojärjestelmässä seuraavalla tavalla:

a) maksetut korot (D.41)

b) yritysten jakamat tulot (menona) (D.42)

(1) maksetut osingot (D.421)

(2) yrittäjätulon otot yritysmäisistä yhteisöistä (menona) (D.422)

c) suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot (menona) (D.43)

d) vakuutuksenottajien omaisuustulo (menona) (D.44)

e) maksetut maanvuokrat (D.45).

(EKT 1995 4.41)

Palkansaajakorvaukset

Palkansaajakorvaukset (D.1) määritellään työnantajan työntekijälle maksamiksi rahamääräisiksi tai luontoismuotoisiksi kokonaiskorvauksiksi tilinpitojakson aikana tehdystä työstä.

Palkansaajakorvaukset jaetaan seuraavasti:

a) palkat ja palkkiot (D.11): rahamääräiset palkat ja palkkiot; luontoismuotoiset palkat ja palkkiot

b) työnantajan sosiaaliturvamaksut (D.12): työnantajan todelliset sosiaaliturvamaksut (D.121); työnantajan laskennalliset sosiaaliturvamaksut (D.122).

(EKT 1995 4.02)

Pääomansiirrot

Pääomansiirrot (D.9) eroavat tulonsiirroista siinä, että niihin sisältyy vähintään yhden taloustoimen osapuolen varan tai varojen hankintaa tai vähennystä. Suoritettiinpa pääomansiirrot sitten rahamääräisinä tai luontoismuotoisina, niiden pitäisi johtaa vastaavaan muutokseen yhden tai molempien taloustoimen osapuolien taseissa esitetyissä rahoitus- tai muissa kuin rahoitusvaroissa. (EKT 1995 4.145-4.167)

Pääomansiirrot kattavat

a) pääomaverot (D.91), jotka koostuvat veroista, joita peritään epäsäännöllisin väliajoin ja erittäin harvoin institutionaalisten yksiköiden omistamien varojen tai nettovarallisuuden arvoista tai institutionaalisten yksiköiden välillä siirrettyjen varojen arvoista testamenttilahjoitusten, omaisille annettujen lahjojen tai muiden siirtojen johdosta. Esim. perintö- ja lahjavero. (EKT 1995 4.148-4.151)

b) investointiavustukset (D.92), jotka koostuvat julkisyhteisöjen tai ulkomaiden rahamääräisistä tai luontoismuotoisista pääomansiirroista muille kotimaisille tai ulkomaisille institutionaalisille yksiköille näiden kiinteiden varojen hankintakustannusten rahoittamiseksi kokonaisuudessaan tai osittain. Luontoismuotoiset investointiavustukset koostuvat julkisyhteisöjen suorittamista liikennekaluston, koneiden ja muiden laitteiden siirrosta muille kotimaisille tai ulkomaisille talousyksiköille ja myös rakennusten ja muiden rakenteiden suorasta hankkimisesta kotimaisille tai ulkomaisille talousyksiköille (EKT 1995 4.152-4.163)

c) muut pääomansiirrot (D.99), joihin luetaan muut sellaiset siirrot kuin investointiavustukset ja pääomaverot, jotka eivät itsessään uudelleen jaa tuloja vaan jakavat uudelleen säästöä tai varallisuutta talouden eri sektoreiden ja alasektoreiden tai ulkomaiden välillä. (EKT 1995 4.164-4.167)

Rahamääräiset sosiaalietuudet

Rahamääräisiin sosiaalietuuksiin sisältyvät (D62)

a) rahamääräiset sosiaaliturvaetuudet, joita sosiaaliturvarahastot maksavat kotitalouksille sosiaaliturvajärjestelmistä. Esim. eläkkeet, työttömyysturva.

b) rahamääräiset sosiaaliavustukset, joita julkisyhteisöt maksavat kotitalouksille samojen tarpeiden tyydyttämiseen kuin sosiaalivakuutusetuudet, mutta niitä ei suoriteta sosiaaliturvamaksut ja sosiaalivakuutusetuudet yhdistävästä sosiaalivakuutusjärjestelmästä. Esim. kunnallinen toimeentulotuki, elatusavut.

Tukipalkkiot

Tukipalkkiot (D.3) ovat juoksevia vastikkeettomia maksuja, joita julkisyhteisöt tai Euroopan unionin laitokset suorittavat kotimaisille tuottajille tavoitteenaan vaikuttaa niiden tuotannon tasoon, hintoihin tai tuotannontekijäkorvauksiin. Muut markkinattomat tuottajat voivat saada muita tuotantotukipalkkioita ainoastaan, mikäli nuo maksut ovat riippuvaisia yleisistä sekä markkinatuottajiin että markkinattomiin tuottajiin sovellettavista säännöksistä.

Euroopan unionin laitosten myöntämät tukipalkkiot kattavat ainoastaan suoraan kotimaisille tuotantoyksiköille tehdyt tulonsiirrot.

Tukipalkkiot luokitellaan seuraavasti:

a) tuotetukipalkkiot (D.31)

(1) tuontitukipalkkiot (D.311)

(2) muut tuotetukipalkkiot (D.319)

b) muut tuotantotukipalkkiot (D.39).

(EKT 1995 4.30. - 4.32.)

Välituotekäyttö

Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettujen tavaroiden ja palveluiden arvosta, lukuun ottamatta kiinteitä varoja, joiden kulutus kirjataan kiinteän pääoman kulumisena. Tavarat ja palvelut voidaan joko muuntaa tai käyttää hyväksi tuotantoprosessissa. (EKT 1995 3.69.)

Välituotteina käytetyt tuotteet pitää kirjata ja arvottaa sillä hetkellä, jolloin ne joutuvat tuotantoprosessiin. Ne on arvotettava samanlaisten tavaroiden tai palveluiden sen hetkisiin ostajan hintoihin. (EKT 1995 3.72.)

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-0593. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 9.5.2013].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/jmete/kas.html