Julkaistu: 31.1.2014

Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi vuonna 2012

Julkisyhteisöjen menojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 56,7 prosenttia vuonna 2012. Vuonna 2011 suhde oli 55,1 prosenttia. Julkisyhteisöjen kokonaismenot kasvoivat 4,8 prosenttia vuodesta 2011 ja ne olivat yhteensä 109,1 miljardia euroa. Menoiltaan suurimmat tehtäväryhmät olivat sosiaaliturva ja terveydenhuolto, joiden yhteenlasketut menot olivat yli puolet julkisyhteisöjen kokonaismenoista.

Sulautetut kokonaismenot tehtävittäin, julkisyhteisöt yhteensä 2011–2012

Tehtävä Vuosi Miljoonaa euroa Suhde BKT:hen, %
G0 Tehtävät yhteensä 2011 104 049 55,1
2012 109 071 56,7
G01 Yleinen julkishallinto 2011 13 827 7,3
2012 14 280 7,4
G02 Puolustus 2011 2 753 1,5
2012 3 108 1,6
G03 Yleinen järjestys ja turvallisuus 2011 2 825 1,5
2012 2 933 1,5
G04 Elinkeinoelämän edistäminen 2011 9 129 4,8
2012 9 329 4,9
G05 Ympäristönsuojelu 2011 471 0,2
2012 486 0,3
G06 Asuminen ja yhdyskunnat 2011 1 012 0,5
2012 871 0,5
G07 Terveydenhuolto 2011 14 841 7,9
2012 15 743 8,2
G08 Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto 2011 2 336 1,2
2012 2 419 1,3
G09 Koulutus 2011 12 074 6,4
2012 12 213 6,3
G10 Sosiaaliturva 2011 44 781 23,7
2012 47 689 24,8

Julkisten menojen suurin tehtäväryhmä oli vuonna 2012 sosiaaliturva, jonka menot olivat 47,7 miljardia euroa eli 24,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Toiseksi suurin menoryhmä oli terveydenhuolto, jonka kokonaismenot olivat 15,7 miljardia euroa ja 8,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Eniten kasvoivat sosiaaliturvaan kohdistuneet menot, yhteensä 2,9 miljardia euroa. Sosiaaliturvan menojen kasvusta suurin osa selittyy vanhuuteen liittyvien tulonsiirtojen eli eläkkeiden kasvulla.

Suurin tehtäväalaryhmä oli edelleen vanhuus, johon kuuluvat suurimpana eränä maksetut työeläkkeet. Toiseksi suurin alaryhmä oli sairaus ja toimintarajoitteisuus. Eniten kasvoivat vanhuuden tehtäväryhmän ja terveydenhuollon avo- ja sairaalahoidon menot. Usean alaryhmän menot myös pienentyivät hieman, esimerkiksi asuinolojen kehittämisen, maa-, metsä- ja kalatalouden sekä toimeenpano- ja lainsäädäntöelimien menot.

Julkisyhteisöjen sulautetuista kokonaismenoista 27 prosenttia oli valtionhallinnon menoja. Paikallishallinnon osuus oli 40 prosenttia. Sosiaaliturvarahastojen osuus sulautetuista kokonaismenoista oli 32 prosenttia.

Kulutusmenot kasvoivat 4,7 prosenttia ja olivat 48,3 miljardia euroa. Kulutusmenojen suhde BKT:hen oli 25,1 prosenttia. Kulutusmenojen suurin tehtäväryhmä oli terveydenhuolto. Kulutusmenot kuvaavat julkisyhteisöille palvelujen tuotannosta aiheutuneita juoksevia menoja.

Julkisyhteisöjen kokonaismenoilla tarkoitetaan tässä julkisyhteisöjen sulautettuja kokonaismenoja. Sulautetuista kokonaismenoista on poistettu julkisyhteisöjen väliset omaisuusmenot, pääomansiirrot ja tulonsiirrot, esimerkiksi valtion tulonsiirrot kunnille. Koska kokonaismenot ovat luonteeltaan bruttomenoja, niihin sisältyy esimerkiksi kuntien omilta liikelaitoksiltaan tekemiä hankintoja. Kyseiset hankinnat sisältyvät vastaavasti sektorin kokonaistuloihin. Julkisyhteisöihin kuuluvat valtionhallinto, paikallishallinto, työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot.


Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus

Lisätietoja: Jukka Hytönen 09 1734 3484, skt.95@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

Julkaisu pdf-muodossa (312,1 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 31.1.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-0593. 2012. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.10.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/jmete/2012/jmete_2012_2014-01-31_tie_001_fi.html