5. Tilaston vaihtuva teema: Alueellinen kehitys vuosina 2000–2008

Maataloustukien alueelline oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus herättää jatkuvasti keskustelua. Tässä luvussa tarkastellaan maatilayritysten taloudellista ja rakenteellista kehitystä 2000 luvulla ns. paneelitarkastelun avulla. Paneeliaikasarjalla tarkoitetaan aineistoa, jossa tutkittavat yksilöt eivät vaihdu tutkimusperiodin aikana. Toisin sanoen tuotantonsa lopettaneiden ja aloittaneiden maatilojen tiedot eivät vaikuta tuloksiin. Tarkasteluun on otettu vain luonnollisten henkilöiden omistamat maatilayritykset, koska näiltä yrittäjiltä on saatavissa myös henkilöverotukseen perustuvat tiedot. Tilastoaineistosta muodostettiin kaksi erilaista paneelia. Ensimmäiseen paneeliin otettiin mukaan kaikki vuodesta 2000 vuoteen 2008 luonnollisena henkilönä maataloutta harjoittaneet maatilayritykset. Tästä paneelista käytetään nimitystä 'tilapaneeli' , koska valintakriteeri oli maatilayrityksen yhtäjaksoinen toiminta yhdeksän vuoden ajan. Tällaisia maatilayrityksiä oli kaikkiaan 49 808. Toinen paneeli muodostettiin ensimmäisen paneelin osajoukkona, jolloin valintakriteerinä käytettiin tilan tuotantosuuntaa, tai oikeammin tilan eläinmääriä sekä viljelypinta-aoja. Tästä paneelista käytetään nimitystä 'tuotatantopaneeli' , koska paneeliin kuulumisen edellytys oli tuotantosuunnan pysyvyys vuodesta toiseen. Tuotantopaneeliin valikoitui kaikkiaan 13 692 maatilayritystä.

Vaikka tilapaneelissa tilajoukko pysyy samana, niin kyseisten tilojen tulosten analysointia vaikeuttavat tilan sisäiset tuotantosuuntien vaihdokset. Esimerkiksi vuonna 2000 tilapaneeliin kuuluvista yrityksistä harjoitti päätuotantosuuntana lypsykarjataloutta 16 332 yritystä, kun vuonna 2008 vastaavasti niitä oli enää 10 428. Samalla jaksolla viljatilojen määrä kasvoi 16 388 tuhannesta 22 386 tuhanteen tilaan. Tilapaneelin tulokset löytyvät julkaisun liitteenä olevista tietokantatauluista: taulukoiden otsikot alkavat sanalla 'Tilapaneeli'.

Tuotantopaneelin valintakriteerien määrittelyssä tähdättiin siihen, että kyseiseen paneeliin tulevat yritykset edustaisivat ainakin kotieläintuotannon osalta vähintään yhden henkilön työllistävää perheviljelmää. Yli 10 lehmän lypsykarjatila työllistää varmasti ainakin yhden ihmisen, kuten myös yli 100 lihasian sikala, mutta 30 hehtaarin viljatilaa toki voidaan hoitaa sivutoimisesti varsinkin ulkopuolista urakointia käytettäessä. Tällaiset viljatilat ja yli 5 hehtaarin sokerijuurikastilat ovat kuitenkin vähintään keskikokoisia suomalaisia kasvituotantotiloja, joten tällä perusteella päädyttiin tarkastemaan myös niitä omina tilaryhminään. Tältä pohjalta lähdettiin hakemaan mahdollisimman homogeenistä ja edustavaa yritysjoukkoa. Valintakriteerinä edellytettiin jonkin seuraavan ehdon täyttymistä:
a) tilalla oli oltava yhtäjaksoisesti yhdeksänä vuotena yli 10 lypsylehmää,
b) tai yhtäjaksoisesti yli 100 lihasikaa,
c) tai yhtäjaksoisesti yli 30 hehtaaria viljakasveja,
d) tai yhtäjaksoisesti yli viisi hehtaaria sokerijuurikasta.
Jos yrityksen tuotanto oli niin monipuolista, että se olisi voitu valita mihin tahansa ryhmään eo. kriteerien perusteella, niin se valittiin sikatilaksi, eli jos tilalla olisi ollut yhdeksänä vuotena yli 10 lehmää, yli 100 lihasikaa, viljaa yli 30 ha ja sokerijuurikasta yli 5 ha (kombinaatio 15 oheisessa taulussa). Tosin tällaisia tiloja ei ollut vaikka se periaatteellisesti olisikin mahdollista. Jos maatilayritys täytti joka vuosi sekä vilja- että sokerijuurikasyrityksiltä vaaditut kriteerit (kombinaatio 10 oheisessa taulukossa), niin tuotantosuunnaksi määriteltiin sokerijuurikas.

Tuotantopaneeliin kuuluvan maatilayrityksen tuotantosuunnan valinta erilaisissa kombinaatiotilanteissa.

Tuotantokombinaatiot ==> ryhmän valinta 1.Leh-miä yli 10 2.Siko-ja yli 100 3.Viljaa yli 30 ha 4.S-jjuurikasta yli 5 ha
1 ==> 1.Lypsykarja kyllä
2 ==> 2.Sikatalous kyllä
3 ==> 3.Vilja kyllä
4 ==> 4.Sokerijuurikas kyllä
5 ==> 2.Sikatalous kyllä kyllä
6 ==> 1.Lypsykarja kyllä kyllä
7 ==> 1.Lypsykarja kyllä kyllä
8 ==> 2.Sikatalous kyllä kyllä
9 ==> 2.Sikatalous kyllä kyllä
10==> 4.Sokerijuurikas kyllä kyllä
11==> 2.Sikatalous kyllä kyllä kyllä
12==> 2.Sikatalous kyllä kyllä kyllä
13==> 1.Lypsykarja kyllä kyllä kyllä
14==> 2.Sikatalous kyllä kyllä kyllä
15==> 2.Sikatalous kyllä kyllä kyllä kyllä

Tuotantopaneelin tiloista 92 prosenttia sijaitsee C2 tukialueelle ja sen eteläpuolelle. Sekä B että C2 alueilla on suunnilleen sama määrä tuotantopaneeliin kuuluvie tiloja, eli noin 4 000 molemmilla. Ehdon täyttäviä maatilayrityksiä oli Suomessa kaikkiaan 13 692, joista yli 10 lehmän lypsykarjatiloja oli 7 817, yli 100 lihasian sikatiloja 490, yli 30 hehtaarin viljatiloja 4 805 ja loput 580 tilaa valikoitui mukaan yli viiden hehtaarin alalla harjoitetun sokerijuurikkaan tuotannon perusteella. Yli 10 lypsylehmän tiloja löytyy kaikilta tukialueilta, yli 30 ha viljatiloja muilta paitsi C4 alueelta. Sianlihatilat löytyvät pääosin C2 alueen eteläpuolelta kun sokerijuurikasta viljellään pääasiassa C1 alueen eteläpuolella. Lypsykarjatiloista 44 prosenttia oli C2 tukialueella, kun vastaavasti 43 prosenttia viljatiloista sijaitsi B-tukialueella.

Alla olevasta taulukosta käy ilmi tuotantopaneeliin kuuluvien tilojen lukumäärät alueittain vuosina 2000 ja 2008, tilanomistajien ja heidän puolisoiden yhteenlaskettu maatalouden ansio- ja pääomatulo, tuotantomäärätietoja, sekä maatilatalouden velkatilanteen kehitys. Täydelliset tiedot löytyvät tilaston tietokantatauluista. Tuotantopaneeliin kuuluvien tilanomistajien ja heidän puolisoiden yhteenlasketut maatalouden ansio- ja pääomatulot kohosivat vuodesta 2000 vuoteen 2008 kaikkiaan 54 prosenttia. Kasvu on ainakin osittain syntynyt tilakokoa kasvattamalla: vilejelty peltoala on kasvanut 12 hehtaaria, kotieläinten lukumäärä ja maitotuotos ovat myös kasvaneet.

Lypsykarjatilat
Tuotantopaneelin lypsykarjatiloilla maatalouden ansio- ja pääomatulot kasvoivat yhdeksässä vuodessa keskimäärin 78 prosenttia. Vuonna 2008 tulon keskiarvo oli liki 48 000 euroa vaihdellen B-alueen 45 600 eurosta C2 alueen 49 100 euroon. A- ja C2-tukialueilla tulot olivat likipitäen sama, vaikka A-alueella maitoa tuotettiin keskimäärin noin 22 000 litraa enemmän ja viljelty peltoala oli noin seitsemän hehtaaria suurempi kuin C2-alueella. Meijeriin toimitettua maitolitraa kohti tulot A-alueella olivat 21 senttiä ja C2-alueella 24 senttiä. Tukien määrä oli sekä A- että C2-alueilla noin 57 000 euroa tilaa kohti. B-alueella tukien määrä oli noin 6 000 euroa alhaisempi kuin A- ja C2-alueilla. Tilakohtainen velkamäärä kasvoi yhdeksässä vuodessa keskimäärin 58 prosenttia — C2–alueella peräti 70 prosenttia.

Sikatilat
Sikatilojen tulot olivat vuonna 2008 keskimäärin 55 469 euroa. Tulojen määrä kasvoi yhdeksässä vuodessa 35 prosenttia ja sikapaikkojen määrä kasvoi 389:sta 526:n. Sikapaikkaa kohti laskettu maatalouden tulos on pysynyt viisi vuotta noin 104 eurossa. Vuonna 2008 C2-tukialueen sikatiloilla maatalouden tulos oli noin 94 euroa sikapaikkaa kohti, kun eteläisemmillä tukialueilla tulos vaihteli 104 – 108 euron välillä. A-alueen sikatiloilla tukien määrä oli noin 102 000 euroa, kun C2-alueella jäätiin tästä noin 20 000 euroa. Sikatilojen velat ovat kasvaneet 45 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2008. A-alueella kasvu oli 60 prosenttia, kun A-B alueilla jäätiin alle 40 prosenttiin.

Viljatilat
Maatalouden tulot kasvoivat keskimäärin 19 prosenttia. Alueittain maatilojen keskimääräiset tulot vaihtelivat vain vähän, mutta peltohehtaaria kohti laskettuna vaihtelu on suhteellisesti suurempaa: C1-alueella maatalouden tulos noin 100 euroa/ha korkeampi kuin C2-alueella. Vuonna 2008 viljatilojen keskikoko vaihteli tukialueiden välillä 85 hehtaarista (B-alue) 93 hehtaariin (A-alue). Viljatilojen velat kohosivat vuodesta 2000 vuoteen 2008 keskimäärin 18 prosenttia.

Sokerijuurikkan viljely on keskittynyt kolmelle eteläisimmälle tukialueelle. Juurikastilojen keskimääräiset tulot olivat hieman korkeammalla tasolla kuin viljatiloilla; tulot myös kasvoivat suhteellisesti enemmän kuin viljatiloilla.

Tuotantopaneeli, tiedot EU-tukialueen mukaan

    Vuosi / muutos EU tukialue
  Koko maa A tukialue B tukialue C1 tukialue C2 tukialue C2P tukialue C3 tukialue C4-tukialue
Tuotantopaneelin tilojen
lukumäärä vv. 2000–2008
Tuotantopaneeli yht.   13 692 1 974 3 939 2 699 4 040 379 592 69
Lypsykarjaa >10   7 817 355 1 307 1 718 3 443 351 574 69
Lihasikoja >100   490 89 177 141 78     .
Viljaa >30 ha   4 805 1 355 2 057 834 518 25 16 .
Sokerijuur. >5 ha   580 175 398     . .  
Maatalouden ansio-
ja pääomatulot euroa,
puolisot yht.
Tuotantopaneeli yht. 2000 27 213 27 903 25 835 27 884 27 801 25 486 27 876 28 484
2008 41 896 38 050 36 972 43 186 46 573 46 518 46 522 43 488
Muutos % 2008-2000 54 36 43 55 68 83 67 53
Lypsykarjaa >10 2000 26 849 28 866 25 295 26 302 27 450 25 493 27 770 28 484
2008 47 897 48 964 45 675 47 289 49 135 47 692 47 340 43 488
Muutos % 2008-2000 78 70 81 80 79 87 70 53
Lihasikoja >100 2000 41 235 45 613 38 828 43 833 38 235      
2008 55 469 65 486 54 584 55 191 48 133      
Muutos % 2008-2000 35 44 41 26 26      
Viljaa >30 ha 2000 26 515 26 587 25 129 28 451 28 558 26 008 32 088  
2008 31 438 33 299 30 276 32 777 29 382 31 695 19 526  
Muutos % 2008-2000 19 25 20 15 3 22 -39  
Sokerijuur. >5 ha 2000 26 039 27 157 25 461          
2008 36 178 38 741 35 168          
Muutos % 2008-2000 39 43 38          
Tuotantomäärät Meijeriin toimitettu maito litraa/vuosi lypsykarjatiloilla 2000 152 137 172 595 156 520 149 297 151 799 140 796 148 054 140 660
2008 205 659 228 098 211 405 203 587 206 175 192 257 193 634 175 395
Muutos litraa 2008-2000 53 522 55 503 54 885 54 290 54 376 51 461 45 580 34 735
Lihasikapaikkojen lukumäärä sikatiloilla 2000 389 474 376 377 344      
2008 526 620 514 500 507      
Muutos paikkaa 2008-2000 137 146 138 123 163      
Viljelty peltoala viljatiloilla 2000 73 80 73 64 71 88 71  
2008 87 93 85 77 91 123 88  
Muutos ha 2008-2000 13 13 12 12 20 35 17  
Viljelty peltoala sokerijuurikastiloilla 2000 54 63 50          
2008 65 78 59          
Muutos ha 2008-2000 11 15 9          
Maatalouden velat Tuotantopaneeli yht. 2000 85 350 103 364 86 693 83 548 79 767 70 824 71 395 85 871
2008 119 324 124 471 108 269 123 857 129 930 92 266 104 114 83 925
Muutos % 2008-2000 40 20 25 48 63 30 46 -2
Lypsykarjaa >10 2000 76 725 95 842 79 356 76 028 75 961 65 326 71 101 85 871
2008 121 508 139 959 116 282 120 328 129 468 86 267 103 851 83 925
Muutos % 2008-2000 58 46 47 58 70 32 46 -2
Lihasikoja >100 2000 152 356 196 792 149 253 141 642 132 272      
2008 221 433 271 148 202 808 232 841 195 724      
Muutos % 2008-2000 45 38 36 64 48      
Viljaa >30 ha 2000 93 135 99 496 89 077 88 999 97 188 142 441 80 956 .
2008 109 662 113 562 101 492 112 941 123 061 176 809 119 893 .
Muutos % 2008-2000 18 14 14 27 27 24 48  
Sokerijuur. >5 ha 2000 80 497 101 283 70 558          
2008 83 667 102 926 74 935          
Muutos % 2008-2000 4 2 6          

Lähde: Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hannu Maliniemi (09) 1734 2796, etunimi.sukunimi@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö


Päivitetty 25.3.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-304X. 2008, 5. Tilaston vaihtuva teema: Alueellinen kehitys vuosina 2000–2008 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.3.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/mmtal/2008/mmtal_2008_2010-03-25_kat_005_fi.html