Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

5. Tilaston vaihtuva teema: Maatalouden tulojen suhde viljelijän muihin tuloihin

Euroopan komissio on parhaillaan uudistamassa vuoden 2013 jälkeistä maatalouspolitiikkaansa. Uudistuksen ensimmäiseksi päätavoitteeksi on asetettu tulotuen nykyistä parempi kohdentaminen kasvun ja työllisyyden vauhdittamiseksi. EU:n maatalouden potentiaalin tehokkaampaa hyödyntämistä varten komissio ehdottaa oikeudenmukaisempaa, yksinkertaisempaa ja paremmin kohdennettua tukea viljelijöiden tulojen turvaamiseksi, jolloin perustulotuki saatettaisiin koskemaan yksinomaan aktiiviviljelijöitä. Tällä hetkellä Suomessa kaikki maataloustukia hakevat maatilayrittäjät kuuluvat ns. aktiivisten tilojen maatilarekisteriin. Maatilan aktiivisuudeen määrittelemiseksi komissio on yhtenä vaihtoehtona esittänyt, että tilan omistajien tuloista olisi vähintään 5 prosenttia oltava peräisin maataloudesta. Esityksen pohjalta käydyn keskustelun perusteella ei ole varmaa tarkoitetaanko viiden prosentin tulo-osuus tuloja ilman tukia, vai tukien kanssa laskettuja tuloja. Suomessa maatalouden tulos oli vuonna 2010 keskimäärin 16 350 euroa maatilayritystä kohti ja tuet olivat keskimäärin 30 000 euroa tilaa kohti.

Viljelijäperheiden maatalouden ulkopuolisten tulojen osuus on lisääntynyt jatkuvasti 2000–luvulla. Työvaltaisten kotieläintilojen lukumäärä on supistunut ja vastaavasti kasvinviljelytilojen suhteellinen osuus on kasvanut. Tämä on mahdollistanut yhä useammille tulojen hakemisen maatilan ulkopuolelta, metsätaloudesta, koneurakoinnista, tai menemällä kokonaan vieraan työnantajan palvelukseen. Kasvituotantotilalla on yleistä, että ainakin toinen puoliso käy töissä tilan ulkopuolella.

Maatalouden sivuansiotulojen kirjaaminen vaikeuttaa myös osaltaan maatilayrityksen aktiivisuuden määrittelyä. Mikäli sivuansiotoiminta on pienimuotoista ja sitä harjoitetaan maatalouden tuotantovälineillä, niin se yleensä voidaan kirjata osaksi maatalouden tuloa. Siltä osin kyseinen sivuansio lisää ainakin verokirjanpidossa maatalouden taloudellista aktiivisuutta. Mikäli sivuansiotoiminnan taas katsotaan muodostavan maataloudesta erillään olevan liikkeen, niin sitä verotetaan erillisenä liikeyrityksenä. Sivuansiotoiminnan irroittaminen maatilayrityksen kirjanpidosta pienentää siinä tapauksessa maatalouden tulojen suutta viljelijäperheen kokonaistulosta.

Tilastokeskus on julkaissut aiemmin Maatilatalouden tulo- ja verotilaston yhteydessä viljelijöiden päätoimisuusastetta kuvaavia taulukoita, joissa viljelijäperheet on jaettu neljään luokkaan sen mukaan, mikä osuus perheen kokonaistuloista tulee maataloudesta. Luokat oli jaettu tasavälisiin kvartiileihin, 0–25 prosenttia, 25–50 prosenttia, 50–75 prosenttia ja 75–100 prosenttia.

Tässä luvussa käsitellään tilan päätoimisuutta, tai aktiivisuutta samalla tavalla kuin em. Maatilatalouden tulo- ja verotilastossa sillä erotuksella, että tuloluokat on jaettu ei tasavälisiin luokkiin seuraavasti: 0–5 prosenttia, 5–50 prosenttia, 50–95 prosenttia ja 95–100 prosenttia. Tarkemmat tuloluokittain tehdyt taulukot löytyvät tilaston liitteenä olevista tietokantataluista, joiden otsikko alkaa sanoilla 'Teema 2010'. Tällä luokituksella tulokset saadaan paremmin vastaamaan maatalouspolitiikan uudistuksesta käytyä keskustelua ja esillä ollutta viiden prosentin maatalouden tulo-osuutta. Keskimäärin maatalouden tulojen osuus viljelijäperheiden valtionveronalaisista kokonaistuloista on pienentynyt vuodesta 2000 vuoteen 2010 noin 5 prosenttia, 37 prosentista 32 prosenttiin. Alle 5 prosenttia maataloudesta tuloa saavien viljelijäperheiden lukumäärä on pysynyt samalla tasolla koko 2000–luvun, mutta suhteellisesti tämän tilaryhmän osuus kaikista perheviljelmistä on kasvanut 23 prosentista 32 prosenttiin. Vaikka alimman alle 5 prosentin tuloluokan maatalouden keskimääräiset tulot olivat vv. 2000–2010 vain 300–500 euron välillä, niin silti viljelijäpuolisoiden kokonaistulot olivat tässä ryhmässä vuonna 2010 noin 17 000 euroa korkeammat kuin ylimmässä yli 95 prosenttia maatalouden tuloja saavassa luokassa. Alimmassa tuloluokassa viljelijäperheitä oli vuonna 2010 lähes 17 000. Näistäkin vain noin 40 prosentilla ylipäänsä oli nollasta korkeampia maatalouden tuloja.

Taulukko 10. Perheviljelmien lukumäärä, puolisoiden yhteiset valtionveronalaiset tulot ja maatalouden tulot tuloluokittain vuodesta 2000 vuoteen 2010. Ylemmät prosentti osuudet osuuksia tilojen kokonaismäärästä ja alemmat osuuksia valtionveronalaisista tuloista

  Vuosi Maatalouden tulojen osuus kokonaistuloista
  Kaikki tuloluokat yht %-osuus tilojen lkm
%-osuus vation
veronal.
tul.1
Tuloista alle 5 % maata-
loudesta
%-osuus tilojen lkm
%-osuus vation
veronal.
tul.1
Tuloista 5 - 50 % maata-
loudesta
%-osuus tilojen lkm
%-osuus vation
veronal.
tul.1
Tuloista 50 - 95 % maata-
loudesta
%-osuus tilojen lkm
%-osuus vation
veronal.
tul.1
Tuloista yli 95 % maata-
loudesta
%-osuus tilojen lkm
%-osuus vation
veronal.
tul.1
Maatilayri-
tysten lkm
2000 70 083 100 16 443 23 25 472 36 22 327 32 5 841 8
2002 66 317 100 17 783 27 23 391 35 19 827 30 5 316 8
2004 63 501 100 18 110 29 22 703 36 17 698 28 4 990 8
2006 59 281 100 16 297 27 21 875 37 14 588 25 6 521 11
2008 56 301 100 17 248 31 20 083 36 13 224 23 5 746 10
2010 53 317 100 16 975 32 19 379 36 11 875 22 5 088 10
01 Valtionveronalaiset tulot eur./puolisot yht. 2000 35 235 .. 37 771 .. 37 924 .. 32 646 .. 26 266 ..
2002 38 066 .. 43 007 .. 39 178 .. 34 597 .. 29 581 ..
2004 44 076 .. 50 771 .. 43 761 .. 40 222 .. 34 881 ..
2006 48 142 .. 53 270 .. 48 891 .. 46 744 .. 35 941 ..
2008 52 432 .. 55 445 .. 52 717 .. 52 909 .. 41 297 ..
2010 53 641 .. 57 419 .. 54 444 .. 52 549 .. 40 520 ..
Maatalouden ansio- ja pääomatulo euroa
puolisot yht.
2000 13 187 37 413 1 8 947 25 24 149 69 25 735 73
2002 13 371 35 425 1 9 184 24 25 738 68 28 974 76
2004 14 745 33 457 1 9 972 23 30 027 68 34 118 77
2006 16 554 34 538 1 11 040 23 34 301 71 35 379 73
2008 17 755 34 518 1 12 022 23 39 004 74 40 627 77
2010 16 974 32 544 1 12 059 22 38 666 72 39 875 74

Maatalouden sivutoimisuus on yleisempää kasvinviljelytiloilla kuin kotieläintiloilla. Vuonna 2010 alle 5 prosentin maataloustuloluokkaan kuuluvista tiloista ilmoitti 84 prosenttia päätuotantosuunnakseen joko vilja- tai muun kasvituotannon, kun puolestaan lypsykarja-, nautakarja- ja sikatiloja yhteinen osuus oli vain 6 prosenttia. Vaikka alimpaan tuloluokkaan kuuluvia lammas-, vuohi- ja hevostiloja oli vain 8 prosenttia, niin kyseisen tuotantosuunnan tiloista se tarkoittaa kuitenkin 66 prosentin osuutta. Lammas-, vuohi- ja hevostalous on siten luonteeltaan hyvin sivutoimista Suomessa, mutta on huomattava, että vuonna 2010 myös 71 viljelijäperhettä sai myös yli 95 prosenttia tuloistaan lammas-, vuohi- tai hevostaloudesta.

Taulukko 11. Maatilojen lukumäärät tuotantosuunnittain eri tuloluokissa vuonna 2000 ja 2010

tuotantosuunta (8-ryhmää) vuosi Maatalouden tulojen osuus kokonaistuloista
    Kaikki tuloluokat yht %-osuus vas. sarakken lkm:stä Tuloista alle 5 % maata-
loudesta
%-osuus vas. sarakken lkm:stä Tuloista 5 - 50 % maata-
loudesta
%-osuus vas. sarakken lkm:stä Tuloista 50 - 95 % maata-
loudesta
%-osuus vas. sarakken lkm:stä Tuloista yli 95 % maata-
loudesta
%-osuus vas. sarakken lkm:stä
Yhteensä 2000 70 083 100 16 443 23 25 472 36 22 327 32 5 841 8
2010 53 317 100 16 975 32 19 379 36 11 875 22 5 088 10
2010 %-osuus kaikista 100 .. 100 .. 100 .. 100 .. 100 ..
1.Lypsykarjatalous 2000 20 415 100 990 5 4 206 21 11 889 58 3 330 16
2010 9 825 100 400 4 1 688 17 5 111 52 2 626 27
2010 %-osuus kaikista 18 .. 2 .. 9 .. 43 .. 52 ..
2.Liha- ym naudat 2000 4 754 100 828 17 1 938 41 1 604 34 384 8
2010 3 363 100 528 16 1 294 38 1 130 34 411 12
2010 %-osuus kaikista 6 .. 3 .. 7 .. 10 .. 8 ..
3.Sikatalous 2000 3 977 100 290 7 1 141 29 2 004 50 542 14
2010 1 757 100 140 8 490 28 826 47 301 17
2010 %-osuus kaikista 3 .. 1 .. 3 .. 7 .. 6 ..
4.Siipikarjatalous 2000 1 064 100 108 10 322 30 484 45 150 14
2010 583 100 72 12 171 29 244 42 96 16
2010 %-osuus kaikista 1 .. 0 .. 1 .. 2 .. 2 ..
5.Lampaat, vuohet, hevoset 2000 2 524 100 1 747 69 555 22 151 6 71 3
2010 1 947 100 1 279 66 462 24 135 7 71 4
2010 %-osuus kaikista 4 .. 8 .. 2 .. 1 .. 1 ..
6.Viljanviljely 2000 23 897 100 7 211 30 11 998 50 3 850 16 838 4
2010 23 817 100 9 212 39 10 651 45 2 912 12 1 042 4
2010 %-osuus kaikista 45 .. 54 .. 55 .. 25 .. 20 ..
7.Muu kasvituotanto 2000 11 325 100 4 014 35 4 598 41 2 213 20 500 4
2010 11 544 100 5 051 44 4 471 39 1 493 13 529 5
2010 %-osuus kaikista 22 .. 30 .. 23 .. 13 .. 10 ..
8.Muu tuotanto 2000 2 127 100 1 255 59 714 34 132 6 26 1
2010 481 100 293 61 152 32 24 5 12 2
2010 %-osuus kaikista 1 .. 2 .. 1 .. 0 .. 0 ..

Seuraava taulukko on laskettu maatilayrityskohtaisista tiedoista. Siinä on esitetty maatilayritysten saamat maataloustuet, maatalouden tulos ja vilejelty peltoala tuloluokittain ja tuotantosuunnittain keskimäärin yritystä kohti. Alimman tuloluokkaan kuuluvat maatilayritykset saivat vuonna 2010 maataloustukia keskimäärin 11 500 euroa yritystä kohti, mutta maatalouden tulos oli silti keskimäärin 1 400 euroa tappiolla. Kotieläintiloilla tukien ja tuloksen suhde oli keskimääräistä heikompi, joskin kotieläintilojen suhteellinen osuus alimman maataloustuloluokan tiloista oli pieni. Kyseisten kotieläintilojen tilanne johtunee joko vasta tehdyistä investoinneista tai muista ongelmista tuotannossa. Alimpaan maataloustuloluokkaan kuuluvat tilat ovat viljelyssä olevan peltoalan suhteen selväsiti keskimääräistä pienempiä, joskin suuriakin tiloja kuului kyseiseen luokkaan - viidellä prosentilla eli 848 tilalla viljelyksessä oleva pinta-ala ylitti 54 hehtaaria.

Taulukko 12. Maataloustuet, verotettava tulos ja vilejelty peltoala tuloluokittain yritystä kohti vuosina 2004 ja 2010

      Maatalouden tulojen osuus kokonaistuloista
  Tuotantosuunta Vuosi Kaikki tuloluokat yht Tuloista alle 5 % maataloudesta Tuloista 5 - 50 % maataloudesta Tuloista 50 - 95 % maataloudesta Tuloista yli 95 % maataloudesta
10 Tuet euroa/yritys yhteensä 2004 24 920 9 920 20 596 40 142 40 908
2010 30 033 11 497 24 962 55 306 52 197
1.Lypsykarjatalous 2004 36 418 27 970 25 462 39 045 41 120
2010 55 213 40 414 39 564 59 732 58 730
2.Liha- ym naudat 2004 40 434 19 934 32 952 55 424 52 464
2010 59 890 38 655 47 188 80 478 70 559
3.Sikatalous 2004 50 490 34 873 38 877 58 345 60 696
2010 66 598 45 266 48 902 77 633 75 045
4.Siipikarjatalous 2004 45 678 18 831 34 419 55 610 62 239
2010 58 905 26 145 42 632 72 865 76 981
5.Lampaat, vuohet, hevoset 2004 9 580 6 067 12 988 25 242 14 154
2010 12 784 8 120 16 925 36 274 25 205
6.Viljanviljely 2004 17 399 9 270 18 406 33 442 29 170
2010 20 375 11 133 22 062 39 893 30 286
7.Muu kasvituotanto 2004 14 464 6 363 15 048 29 497 29 994
2010 16 689 7 138 18 008 38 320 35 687
8.Muu tuotanto 2004 6 178 4 163 7 294 12 304 ...
2010 6 626 4 677 8 702 14 474 12 212
24 Tulos maataloudesta euroa/yritys yhteensä 2004 14 885 -154 10 006 29 947 34 083
2010 16 350 -1 375 12 127 38 526 39 815
1.Lypsykarjatalous 2004 28 869 6 072 14 470 32 316 37 971
2010 38 851 -5 525 19 436 44 174 47 729
2.Liha- ym naudat 2004 16 512 -949 11 722 27 311 27 194
2010 21 070 -5 681 15 470 35 676 32 907
3.Sikatalous 2004 26 814 2 296 14 712 35 519 41 407
2010 37 608 -2 769 19 708 49 725 52 277
4.Siipikarjatalous 2004 32 339 2 207 16 083 44 720 54 609
2010 40 832 -3 649 20 083 55 876 72 913
5.Lampaat, vuohet, hevoset 2004 1 926 -1 833 6 007 15 150 12 749
2010 1 893 -3 107 8 071 20 287 16 777
6.Viljanviljely 2004 7 627 -296 8 783 22 442 19 922
2010 8 985 -888 11 005 28 459 21 196
7.Muu kasvituotanto 2004 9 060 -453 9 008 27 688 30 690
2010 9 530 -1 015 10 526 33 876 33 091
8.Muu tuotanto 2004 3 558 -557 5 539 15 875 ...
2010 3 312 -693 7 074 21 681 16 714
44 Viljelty pelto ha/yritys yhteensä 2004 31,64 16,16 29,84 45,23 43,57
2010 36,52 18,20 35,21 58,17 52,07
1.Lypsykarjatalous 2004 37,55 32,77 28,63 39,75 40,68
2010 48,49 37,36 36,81 51,96 50,93
2.Liha- ym naudat 2004 35,60 21,71 30,64 45,67 43,59
2010 49,92 35,49 40,52 64,50 57,93
3.Sikatalous 2004 50,62 35,18 42,38 57,11 57,64
2010 69,23 45,21 55,83 78,75 76,10
4.Siipikarjatalous 2004 44,44 23,85 38,31 52,96 48,53
2010 61,16 34,03 54,48 72,09 65,66
5.Lampaat, vuohet, hevoset 2004 12,08 9,19 14,97 24,54 16,20
2010 14,50 10,55 18,12 34,31 24,48
6.Viljanviljely 2004 30,07 17,07 31,74 55,58 48,58
2010 34,74 20,30 37,53 64,80 49,81
7.Muu kasvituotanto 2004 23,18 11,69 24,16 44,77 42,63
2010 24,55 12,43 26,95 50,77 45,97
8.Muu tuotanto 2004 10,48 7,62 11,66 20,51 ...
2010 13,28 10,86 15,78 24,14 18,81

Alueellisesti tarkasteltuna tilojen jakautuminen eri maataloustuloluokkiin oli hyvin samankaltaista kuin keskimäärin koko maan tasolla - ainoastaan C2 ja C2p alueilla alimpaan luokkaan kuuluvien tilojen osuus oli noin 21 prosentin luokkaa (koko maassa 24 prosenttia) johtuen ilmeisesti kotieläintilojen suhteellisesti suuremmasta osuudesta verrattuna koko maan lukuihin.

Johtopäätökset
Maatilan ulkopuolisten tulojen vertaaminen maatalouden tuloihin tilan aktiivisuuden määrittelyssä on vähintään haastavaa. Maatalouden ulkopuoliset tulot voivat vaihdella perhekohtaisesti monista syistä: maataloustuotannon sitovuus, tilan ulkopuoliset työmahdollisuudet, viljelijäpuolisoiden koulutus jne. Maatalouden tulot voivat myös jäädä satunnaisesti alhaisiksi esimerkiksi tuotannon aloitusvaiheessa, tai katovuoden seurauksena. Maataloustulojen ja muiden tulojen suhde ei suoraan kerro kuinka aktiivisesti tilalla harjoitetaan maataloustuotantoa. Maatiloilla on perinteisesti hankittu lisätuloja metsätalouden puolelta. Usein metsätalous on nähty elinehdoksi maatilatalouden harjoittamiselle. Tässä tarkastelussa oli mukana ainoastaan luonnollisten henkilöiden omistamat maatilayritykset. Yhtymämuotoisten ja osakeyhtiöiden omistamien tilojen lukumäärä kasvaa koko ajan, joten pitäisikö osakkaiden ja heidän puolisoiden maatalouden ulkopuoliset tulot ottaa tarkasteltavaksi samoin kuin yksityisten viljelijäpuolisoiden tulot?

Yksinkertaisempi tapa tilan aktiivisuuden määrittelyssä lienee löydettävissä kiinnittämällä huomio vain maatilayritykseen ja sen ominaisuuksiin. Taloudellista aktiivisuutta mittaavia asioita löytynee maatilayrityksen kirjanpidosta ilman, että tarvitsee kiinnittää huomiota viljelijän ja hänen puolisonsa maatilan ulkopuolisiin aktiviteetteihin. Pitäisikö tilalla asuvien lasten mahdolliset tulot myös huomioida tarkastelussa? Tähän saakka maatilan on pitänyt täyttää tietyt pinta-ala ja tuotantovaatimukset ollakseen tukikelpoinen ja saadakseen aktiivitilan statuksen; maatilarekisteriin kuuluvalla maatilalla pitää olla maatalousmaata vähintään yksi hehtaari, tai kotieläimiä vähintään yksi kotieläinyksikkö. Todellisuudessa osa maatilarekisteriin kuuluvista tiloista katsotaan verottajan toimesta taloudellisessa mielessä harrastetiloiksi, jos tila ei tuota vastiikkellisia tuotteita tai palveluita. Pääsääntöisesti maataloustukia saavat maatilayritykset ovat kuitenkin myös maatalouden verolakien alaisia maatilayrityksiä.


Lähde: Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hannu Maliniemi 09 1734 2796, maataloustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds


Päivitetty 30.3.2012

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-304X. 2010, 5. Tilaston vaihtuva teema: Maatalouden tulojen suhde viljelijän muihin tuloihin . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/mmtal/2010/mmtal_2010_2012-03-30_kat_005_fi.html