Laatuseloste: Suomalaiset tieto- ja viestintätekniikan käyttäjinä

1. Tilastotietojen relevanssi

Tilasto kuvaa väestön ja kotitalouksien tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ja kehitystä Suomessa. Tilasto tuotetaan otokseen perustuvana laajana haastattelukyselynä. Suurin osa kysymyksistä on henkilökohtaisia ja osa liittyy koko kotitalouteen.

Tutkimuksen aiheita ovat tietokoneen ja internetin käytön yleisyys, käyttötarkoitukset ja käyttöpaikat, kuluttajien verkkokauppa ja matkapuhelinviestintä. Vuonna 2007 tutkimusaiheita ovat myös tietoturva, verkko-opiskelu sekä tietokoneen ja internetin käytön osaaminen. Kysymyssisällöt ovat osittain EU-tasolla harmonisoituja ja osittain kotimaisten tietoyhteiskunnan kehittämishankkeiden laatimia. Aihealueiden painotukset vaihtelevat vuosittain.

Tietoja käytetään kotimaisen tietoyhteiskunnan kehittämishankkeissa ja EU:n rakenneindikaattoreja varten sekä muun muassa i2010 -ohjelman seurannassa. i2010 on Euroopan komission puitestrategia, jossa määritellään tietoyhteiskunnan poliittisia suuntaviivoja. Myös muut kansainväliset organisaatiot käyttävät kokoomatietoja.

Keskeiset käsitteet on määritelty Tilastokeskuksen käsitetietokannassa.

Tilaston tuotannossa sovelletaan tilastolakia (280/2004).

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Aineiston perusjoukkoja on kaksi, joista toinen on koko maassa vakituisesti asuva 15-74-vuotias väestö, ja toinen kotitaloudet, joissa on vähintään yksi 15-74-vuotias henkilö. Joinakin vuosina perusjoukot ovat koostuneet vähintään 10 vuotta täyttäneistä henkilöistä ilman yläikärajaa sekä kotitalouksista, joissa on ainakin yksi vähintään 15 vuotta täyttänyt henkilö. Vuoden 2007 tutkimuksessa otoskehikossa ovat edustettuina 15-74-vuotiaat henkilöt. Otos perustuu väestötietojärjestelmästä tehtävään satunnaispoimintaan. Otoskoko on noin 4000 henkilöä ja kotitaloutta. Tiedot kerätään puhelinhaastatteluina.

Tutkimuksen vastauskato oli vuonna 2006 32 prosenttia ja on yleensä ollut alle 30 prosenttia. Tutkimusaineisto painotetaan vastaamaan koko maan väestöä ja kotitalouksia ottaen huomioon vastauskadon. Henkilöpainotuksessa taulukoidaan sekä vastanneiden että väestön lukumäärätiedot sukupuolen, iän, alueen sekä tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan. Kotitalouksien sisältymistodennäköisyyksien perusteena käytetään tulonjakotilastosta saatuja jakautumia kotitalouden koon mukaan ja määrän mukaan NUTS3-alueluokissa.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Otantatutkimuksissa ilmenee aina satunnaisvaihtelua, jota kutsutaan otantavirheeksi ja joka aiheutuu otoskokoon liittyvistä rajoituksista. Tilaston luotettavuuden arviointiin käytettäviä keskeisiä mittareita ovat keskivirhe ja siitä johdettu luottamusväli eli virhemarginaali. Otantatutkimusten tuloksien edustavuutta heikentää myös vastauskato. Vastauskadon vaikutusta pyritään mitätöimään painokertoimilla, jolloin pyritään siihen, että estimaatit olisivat mahdollisimman virheettömiä.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto ilmestyy vuosittain. Tiedonkeruu tehdään keväisin vuoden toisella vuosineljänneksellä ja viiteajanjakso on ensisijaisesti vuoden ensimmäinen neljännes. Suomea koskevia tuloksia julkaistaan ao. tiedonkeruuvuoden syksyllä ja tilastotoimisto Eurostat julkaisee EU-maiden tietoja New Cronos -tietokannassa loppuvuodesta.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Perustietoja tutkimustuloksista julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivuilla noin puolen vuoden kuluttua tiedonkeruun päättymisestä. Tilastotietoja esitetään suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tilastoista ilmestyy yleensä vuosittain myös kokoomateos paperijulkaisuna ja sähköisessä muodossa.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tietoyhteiskuntatilastoja on laadittu vuodesta 1996 alkaen. Tilastot eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia tutkimussisältöjen vaihtuvuuden takia. Aikasarjojen laadintamahdollisuus vaihtelee kysymyksittäin. Kaikkien perustietojen aikasarjat on laadittavissa viimeistään vuodesta 2002 lähtien. Vuodesta 2002 lähtien tilastotieto koostuu pääosin EU:n jäsenmaissa harmonisoidusta tutkimussisällöstä.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Kuluttajabarometri kerää neljännesvuosittain tietoja kotitalouksien laitevarannoista. Tutkimusten otoskoon vaihteluista johtuvat tilastolliset virhemarginaalit huomioonottaen tiedot ovat yhtenäisiä tässä tutkimuksessa esitettyjen kotitalouskohtaisten laitevarantotietojen kanssa. Tutkimukset täydentävät toisiaan joidenkin kysymyssisältöjen käsitteellisten erojen takia.


Päivitetty 21.3.2007

Viittausohje:

Tilasto: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2006, Laatuseloste: Suomalaiset tieto- ja viestintätekniikan käyttäjinä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.3.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2006/sutivi_2006_2007-03-21_laa_001.html