3. Sosiaalinen media: verkkomedian ja yhteisöpalvelujen käyttö

Sosiaalisessa mediassa verkkoviestintään osallistujat sekä kommunikoivat keskenään että tuottavat sisältöjä. Lyhyessä ajassa yleistynyttä verkkoilmiötä voi lähestyä kahdelta suunnalta, yhtäältä mediasta ja toisaalta sosiaalisesta maailmasta käsin. Verkkomedian seuraamisen yleisyys -luvussa käsitellään ilmiötä ensimmäisestä näkökulmasta ja Yhteisöpalveluiden käyttö -luvussa jälkimmäisestä näkökulmasta.

Verkkomedian käyttö

Joukkoviestinnän seuraaminen on yleisimpiä internetin käyttötapoja. Perinteiset mediat kuten sanomalehdet ja televisiokanavat ovat ottaneet internetin käyttöön yhtenä uutisten ja artikkeleiden jakelukanavana, johon ne myös versioivat niitä, sekä tuottavat uutta sisältöä. Näin toimivat myös pelkästään verkossa olevat mediat ja erilaiset portaalit. Niissä usein pieni tekijäjoukko tuottaa ammattimaisesti toimitetun sisällön yleisölle. Toimitettuun aineistoon linkittyy niistä käytävä verkkokeskustelu, toimituksen ulkopuolelta tulleet kolumnit ja niistä käytävä keskustelu. Myös perinteiset joukkoviestimet ovat netissä ottaneet nämä sosiaalisen median toiminnot eri tavoin käyttöönsä.

Internet muokkaa mediasisältöjen tuottamista, jakelua ja kuluttamista. Tämä tarkoittaa myös uusia toimintoja, joihin voidaan viitata sosiaalisen median käsitteellä. Internet tarjoaa periaatteessa kaikille mahdollisuuden tuottaa ja julkaista tekstejään, kuviaan tai musiikkiaan. Osa tästä tuotannosta on organisoitunut yhdessä (esim. wikipediat) ja osa yksin tehtäväksi (esim. oma blogi). Ehkä suosituin, helpoin ja nopein tapa tuoda ajatuksiaan julki on osallistuminen keskustelufoorumeilla käytävään monenkirjavaan keskusteluun. Toisaalta osa uudenlaisesta sisällön tuotannosta tapahtuu uusissa sosiaalisissa medioissa kuten verkkoyhteisöissä ja erilaisissa sisällön julkaisupalveluissa (Youtube, flickr., jne), jotka toimivat medioita enemmän käyttäjiensä varassa, mutta jotka toisaalta rahoittavat toimintaansa mainostuloilla perinteisten medioiden tapaan.

Kaikista 16–74 -vuotiaista Suomessa asuvista kolme neljästä on seurannut verkkolehtien tai televisiokanavien internetsivuja kolmen kuukauden aikana ja melkein joka toinen seuraa niitä liki päivittäin. Tämä on lähes yhtä yleistä kuin painettujen sanomalehtien päivittäinen lukeminen, 16–74 -vuotiaista 55 prosenttia kertoo tekevänsä näin.

Suurin osa verkkomedian lukijoista seuraa uutisista käytäviä keskusteluja, mutta aika harva lukee niitä säännöllisesti (ks. Taulukko 5.). Myös blogeja ja ulkomaisia verkkomedioita seurataan laajasti kolmen kuukauden aikajaksolla. Päivittäin niitä kuitenkin seuraa harvempi kuin joka kymmenes. Uutisista käytävissä keskusteluissa, blogien ja ulkomaisten verkkomedioiden seurannassa kiinnostus kohdistunee usein erityiseen aiheeseen tai uutistapahtumaan, sen sijaan niiden yleinen seuraaminen jää useimmilla vähäiseksi.

Sukupuolten välillä ei ole suuria eroja verkkolehtien tai televisiokanavien internetsivujen ja blogien seuraamisessa. Kuitenkin näiden päivittäisessä seurannassa miehet ovat naisia aktiivisempia. Samoin miehet seuraavat useammin uutisista käytäviä keskusteluja ja ulkomaisia verkkolehtiä tai televisiokanavia. Tämä voi olla yhteydessä siihen, että miehet kirjoittavat keskustelufoorumeille ja kommentoivat verkkouutisia naisia useammin (ks. Taulukko 6.). Keskusteluja saatetaan laajentaa blogeista tai ulkomaisista medioista poimittavilla syventävillä tiedoilla tai näkemyksillä.

Taulukko 5. Verkkomedioiden lukeminen sukupuolen ja viiteajan mukaan 2010, %-osuus väestöstä

  Miehet,
3 kk aikana
Naiset,
3 kk aikana
Kaikki,
3 kk aikana
Kaikki, ainakin viikottain Kaikki, päivittäin tai lähes päivittäin
Lukenut verkkolehtien tai televisiokanavien internetsivuja 76 73 74 62 44
Lukenut uutisista käytäviä keskusteluja verkkolehtien tai televisiokanavien internetsivuilta 49 40 45 26 12
Lukenut blogeja 41 39 40 21 9
Lukenut ulkomaisia verkkolehtiä tai televisiokanavien internetsivuja 37 23 30 17 8

Kun tarkastellaan osallistumista sosiaaliseen mediaan kirjoittamalla, kommentoimalla tai lataamalla omia tuotoksiaan aktiivisten osuudet ovat luonnollisesti alempia kuin edellä käsitellyt verkko- tai sosiaalisia medioita seuranneiden osuudet kaikista 16–74 vuotiaista.

Internetiin kirjoittaa kuitenkin jo neljä kymmenestä suomalaisesta, kun mukaan otetaan kaikki internetin tarjoamat viestintämahdollisuudet, pois lukien sähköposti. Keskustelufoorumeille, blogeihin tai suoraan ammattimaisesti toimitettuihin medioihin liittyvä kirjoittelu on jo selvästi harvinaisempaa. Suosituin osallistumisen muoto on kirjoittelu keskustelufoorumeille, joka viides on kirjoittanut niille kolmen kuukauden aikana. Suuri osa internetissä tapahtuvaa kirjoittelua tapahtuukin yhteisöpalveluissa (esim. Facebook tai Twitter). Jotain yhteisöpalvelua seuraa viikoittain jo runsas kolmannes 16–74 -vuotias suomalaisista, vaikkakin yhteisöpalveluihin kirjautuneista 37 prosenttia arvioi olevansa niissä ”seurailijana”. Yhteisöpalveluihin kirjautuneista 46 prosenttia osallistuu niihin ”satunnaisina kommentaattoreina”. ”Aktiivisiksi toimijoiksi” luonnehtii itseään 16 prosenttia.

Taulukko 6. Internetiin kirjoittaminen sukupuolen ja viiteajan mukaan 2010, %-osuus 16–74–vuotiaista

  Miehet,
3 kk aikana
Naiset,
3 kk aikana
Kaikki,
3 kk aikana
Kirjoittanut internetiin (keskustelufoorumeille, blogeihin, yhteisöpalveluihin tai muualle) 41 44 42
Kirjoittanut keskustelufoorumille 24 17 21
Ladannut itse tuotettua aineistoa jollekin sivustolle (ei keskustelufoorumeille, deittipalstoille tai netin myyntipaikoille) 16 15 15
Kommentoinut toisen blogia 13 11 12
Allekirjoittanut verkkoadressin 7 11 9
Keskustellut avoimilla chat-sivuilla 10 5 7
Kommentoinut uutisia verkkolehtien tai televisiokanvien sivuille 8 3 6
Ylläpitänyt blogia 3 4 3

Erilaisten medioiden ja blogien seuraaminen verkossa, sekä aktiivisempi osallistuminen internetiin kirjoittelemalla tai laajemmin, lataamalla itse tuottamiaan aineistoja, on varsin ikäsidonnaista. Nuorimmat (16–35 -vuotiaat) ovat jokaisen toiminnon kohdalla aktiivisimpia. Erityisesti internetiin kirjoittaminen vähenee voimakkaasti iän mukana.

Kuvio 9. Yleisimpien sosiaalisten medioiden seuraaminen, internetiin kirjoittaminen ja oman aineiston lataaminen kolmen kuukauden aikana 2010, iän mukaan, osuus 16–74–vuotiaista¹

Kuvio 9. Yleisimpien sosiaalisten medioiden seuraaminen, internetiin kirjoittaminen ja oman aineiston lataaminen kolmen kuukauden aikana 2010, iän mukaan, osuus 16–74–vuotiaista¹
1) Korjattu 12.8.2011. Kolmen muuttujan tiedot olivat aiemmin virheellisiä.

Nuorten suureen osuuteen internetin aktiivista toimijoista ja sosiaalisen median käyttäjistä vaikuttaa tietenkin se, että internetin käytön yleisyys ylipäätään on huomattavan ikäsidonnaista. Kun tarkastellaan 16–74 -vuotiaasta väestöstä vain niitä, jotka ovat käyttäneet internetiä viimeisen 3 kuukauden aikana, median seuraaminen internetissä ja omakohtainen osallistuminen kirjoittamalla tai tiedostoja lataaminen jakaantuu huomattavasti tasaisemmin iän mukaan (Kuvio 10.). Tällöin yleisimmän käytön, verkkolehtien tai televisiokanavien internetsivujen, osalta iän vaikutus melkein katoaa.

Kun ryhmää rajataan edelleen niihin, jotka ovat ylipäätään kirjoittaneet internetiin ja tarkastellaan keskustelufoorumeille kirjoittamista, blogien tai uutisten kommentointia tai keskustelua avoimilla chat-sivustoilla, erot ikäluokkien välillä vähenevät entisestään. Tällöinkin kaikkein nuorimmat 16–24 -vuotiaat ovat aktiivisimpia. Muuten ikäryhmien erot ovat näyttävät pieniltä, eikä siis ikäryhmillä ole omia erityisiä paikkojaan, jossa kirjoittamista ja viestimistä harjoitettaisiin.

Kuvio 10. Yleisimpien sosiaalisten medioiden seuraaminen kolmen kuukauden aikana 2010, iän mukaan, osuus 16–74–vuotiaista internetiä käyttäneistä

Kuvio 10. Yleisimpien sosiaalisten medioiden seuraaminen kolmen kuukauden aikana 2010, iän mukaan, osuus 16–74–vuotiaista internetiä käyttäneistä

Internetin yhteisöpalvelut

Internetin verkkoyhteisöt ja yhteisöpalvelut eivät ole vain sosiaalisen median foorumeja, ne ovat myös ylipäätään sosiaalisuuden foorumeja, joissa luodaan ja ylläpidetään sosiaalisia suhteita ja verkostoja. Keväällä 2010 johonkin yhteisöpalveluun (Facebook, Twitter ja vastaavat) oli rekisteröitynyt 42 prosenttia 16-74-vuotiaista suomalaisista.

Yhteisöpalvelut kiinnostavat ennen kaikkea nuoria ja nuoria aikuisia. Peräti 83 prosenttia 16-24 -vuotiaista ja 76 prosenttia 25-34 -vuotiaista oli rekisteröitynyt jäseneksi, mutta 35-44 -vuotiaista rekisteröityneitä oli vain 44 prosenttia. Vanhimmissa ikäryhmissä kiinnostus on vähäistä. Kaikissa ikäryhmissä naiset ovat hieman yleisemmin yhteisöpalvelujen jäseniä kuin miehet.

Kuvio 11. Yhteisöpalveluihin 1) rekisteröityminen 2010

Kuvio 11. Yhteisöpalveluihin 1) rekisteröityminen 2010
1) Facebook, Twitter ja vastaavat

Rekisteröityminen ei vielä sinällään tarkoita yhteisöpalvelujen aktiivista käyttämistä. Osa ihmisistä rekisteröityy pelkästä uteliaisuudesta tai tutun palvelun käyttäjän kutsusta, mutta ei kuitenkaan ala käyttää palvelua aktiivisesti. Yhteisöpalvelut ovat saaneet paljon julkisuutta, mikä herättää kiinnostusta niihin tutustumiseen.

Yhteisöpalveluja kuitenkin käytetään melko yleisesti, varsinkin nuoret käyttävät. Kahdeksan prosenttia suomalaisista seuraa jotain yhteisöpalvelua useasti päivässä. Lisäksi viidennes seuraa päivittäin. Nuoret käyttävät yhteisöpalveluja yleisesti osana sosiaalista elämäänsä. Lähes joka viides 16-24 vuotias seuraa jotain yhteisöpalvelua useasti päivässä ja 44 prosenttia päivittäin. 25-34 -vuotiailla vastaavat osuudet ovat vain hieman alhaisemmat. Tätä vanhemmissa ikäryhmissä palvelujen aktiivinen käyttö on vähäistä. Kaikissa ikäryhmissä naiset käyttävät yhteisöpalveluja useammin kuin miehet.

Taulukko 7. Verkkoyhteisön seuraamisen aktiivisuus 2010

  Useita kertoja päivässä Päivittäin Viikoittain Harvemmin Ei seuraa enää
Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset Kaikki Kaikki
16-24 19 27 23 43 46 44 15 8 12 4 3 3 1
25-34 13 20 16 44 44 44 9 10 9 5 7 6 1
35-44 5 10 7 17 19 18 13 10 11 7 5 6 1
45-54 1 2 2 8 11 10 8 8 8 7 9 8 2
55-64 1 2 1 2 6 4 5 4 4 3 6 4 1
65-74 0 1 0 2 2 2 2 1 2 2 0 1 0
Yhteensä 6 10 8 19 21 20 9 7 8 5 5 5 1

Lähde: Tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2010, Tilastokeskus

Lisätietoja: Rauli Kohvakka (09) 1734 3448, Perttu Melkas (09) 1734 2511, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 26.10.2010

Julkaisun sisällysluettelo (Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2010)

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2010, 3. Sosiaalinen media: verkkomedian ja yhteisöpalvelujen käyttö . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.11.2014].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2010/sutivi_2010_2010-10-26_kat_003_fi.html

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Tilastot > Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta > Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö > 2010 > 3. Sosiaalinen media: verkkomedian ja yhteisöpalvelujen käyttö

Navigointi

Tilastot

Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö

Linkki rss-syötteeseen

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 029 551 1000 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute