1. Internetyhteydet ja internetin käyttö

Kotien tietokoneet

Internetin käytön perusedellytykset paranevat edelleen sitä mukaa kun tietokoneet ja nettiyhteydet yleistyvät. Tietokone oli keväällä 2011 jo 85 prosentissa suomalaisista kotitalouksista. Osuus nousi kolme prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Myös niiden kotitalouksien määrä, joissa on useita tietokoneita, kasvaa. 39 prosentissa talouksista oli keväällä 2011 useampi kuin yksi tietokone. Osuus on vain prosenttiyksikön suurempi kuin edellisenä vuonna, mutta vuodesta 2008 kasvua oli yksitoista prosenttiyksikköä.

Kotien tietokonekanta muuttuu myös siten, että kannettavat koneet yleistyvät nopeasti ja pöytäkoneet vähenevät, tosin melko hitaasti. Keväällä 2011 kannettava tietokone oli 67 prosentissa kodeista kun edellisenä vuonna osuus oli vain 61 prosenttia. Vastaavasti pöytäkoneiden yleisyys laski 48:stä 46 prosenttiin.

Usean tietokoneen kotitalouksien määrän kasvu ja kannettavien tietokoneiden yleistyminen ovat osa tietotekniikan henkilökohtaistumista. Yhä tavanomaisempaa on, että kaikilla kotitalouden jäsenillä on oma tietokone.

Taulukko 1a. Kannettavien ja pöytätietokoneiden lukumäärä kotitalouksissa 2008, %-osuus kaikista talouksista

2008  
Pöytätietokoneiden lukumäärä Kannettavien tietokoneiden lukumäärä
%-osuus kaikista talouksista
0 1 2 3+ yhteensä
0 24 19 3 1 47
1 29 13 2 1 45
2 3 2 1 0 6
3+ 1 1 0 0 2
yhteensä 57 35 6 2 100

Taulukko 1b. Kannettavien ja pöytätietokoneiden lukumäärä kotitalouksissa 2010, %-osuus kaikista talouksista

2010  
Pöytätietokoneiden lukumäärä Kannettavien tietokoneiden lukumäärä
%-osuus kaikista talouksista
0 1 2 3+ yhteensä
0 18 26 7 2 53
1 19 14 5 2 40
2 2 3 1 0 6
3+ 0 0 1 0 2
yhteensä 39 43 14 5 100

Taulukko 1c. Kannettavien ja pöytätietokoneiden lukumäärä kotitalouksissa 2011, %-osuus kaikista talouksista

2011  
Pöytätietokoneiden lukumäärä Kannettavien tietokoneiden lukumäärä
%-osuus kaikista talouksista
0 1 2 3+ yhteensä
0 15 29 8 3 54
1 17 15 5 2 39
2 1 2 2 1 6
3+ 0 1 0 0 1
yhteensä 33 47 15 5 100

Internetin käyttö matkapuhelimella on muuttunut helpommaksi niin sanottujen älypuhelinten myötä. Älypuhelimesta käytetyt määritelmät vaihtelevat. Useimmiten, myös tässä tutkimuksessa, määritelmissä käytetään seuraavia puhelimen ominaisuuksia. Älypuhelimet käyttävät 3G tai 4G matkapuhelinverkkoa. Niissä on useimmiten kosketusnäyttö. Älypuhelinten näppäimistö on laajempi, eli siinä on useampia näppäimiä kuin perusmatkapuhelimissa. Näppäimistö voi olla kosketusnäytössä toimiva tai mekaaninen. Lisäksi älypuhelimiin voidaan ladata erilaisia hyötysovelluksia ja pelejä. Keväällä 2011 älypuhelin oli käytössä peräti 42 prosentilla 16–74–vuotiaista suomalaisista.

Markkinoille on tullut myös muita pienlaitteita, joilla nettiä voidaan käyttää helposti. Ensimmäiset niin sanotut tablettitietokoneet tulivat myyntiin vuonna 2010. Näitä kosketusnäytöllisiä, matkapuhelinta jonkin verran suurempia laitteita kutsutaan myös taulu- ja sormitietokoneiksi. Kevääseen 2011 mennessä kovin moni suomalainen ei vielä ollut ehtinyt hankkia tablettitietokonetta. Sellainen oli vasta neljässä prosentissa talouksista. Tablettitietokoneet tulevat kuitenkin todennäköisesti yleistymään, koska ne on tarkoitettu ja soveltuvat hyvin nimenomaan netin käyttöön, www-sivujen selaamiseen ja sähköpostin käyttöön. Vuoden 2010 tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen mukaan melkein puolet suomalaisista arvioi, että netin parissa kuluu lähes koko tietokoneen käyttöaika (käyttö yksityistarkoituksiin). Siten tablettitietokone itse asiassa riittäisi suurelle osalle suomalaisista ainoaksi tietokoneeksi.

Internetin käyttöä kannettavilla laitteilla ja langattomien yhteyksien kautta käsitellään tarkemmin tämän raportin luvussa 2.

Kotien internet-yhteydet

Myös internet-yhteys jatkaa yleistymistään. Keväällä 2011 yhteys oli jo 84 prosentissa kodeista. Osuus nousi vuodessa kolme prosenttiyksikköä.

Suomi on internet-yhteyksien kotitalouspeiton suhteen hieman jäljessä Euroopan kärkimaista. Vuonna 2010 nettiyhteys oli yleisin Islannissa, jossa sellainen oli 92 prosentissa talouksista. Myös Luxembourg, Hollanti ja Norja olivat saavuttaneet 90 prosentin kotitalouspeiton. Suomessa osuus vuonna 2010 oli 81 prosenttia. Mikäli kehitys Suomessa seuraa näitä Euroopan kärkimaita, tulevat kotitalouksien nettiyhteydet vielä yleistymään.

Taulukko 2. Internet-yhteyden yleisyys, internetin käyttäjien ja päivittäin käyttävien osuus Euroopassa 2009-2010

  Internet-yhteyden yleisyys Internetin käyttäjiä Internetiä päivittäin käyttävät
2009 2010 2009 2010 2009 2010
%-osuus kotitalouksista %-osuus kotitalouksista %-osuus väestöstä %-osuus väestöstä %-osuus väestöstä %-osuus väestöstä
Islanti 90 92 93 93 82 85
Norja 86 90 91 93 76 81
Ruotsi 86 88 90 91 73 76
Luxembourg 87 90 86 90 71 74
Alankomaat 90 91 89 90 73 76
Tanska 83 86 86 88 72 76
Suomi 78 81 82 86 68 72
Britannia 77 80 82 83 60 66
Saksa 79 82 77 80 55 60
Ranska 63 74 69 79 50 62
Belgia 67 73 75 78 56 59
Slovakia 62 67 70 76 49 58
Itävalta 70 73 72 74 48 53
Viro 63 68 71 74 54 57
EU-27 65 70 65 69 48 53
Slovenia 64 68 62 68 47 54
Irlanti 67 72 65 67 40 47
Tsekki 54 61 60 66 34 38
Latvia 58 60 64 66 47 49
Espanja 54 59 60 64 39 44
Unkari 55 60 59 62 46 49
Malta 64 70 58 62 45 49
Liettua 60 61 58 60 43 45
Puola 59 63 56 59 39 42
Kroatia 50 56 47 54 37 40
Kypros 53 54 48 52 34 40
Makedonia 42 46 50 52 37 39
Italia 53 59 46 51 40 46
Portugali 48 54 46 51 33 38
Kreikka 38 46 42 44 27 31
Bulgaria 30 33 42 43 31 33
Serbia 37 .. 38 .. 25 ..
Turkki 30 42 34 38 20 22
Romania 38 42 33 36 19 21
Lähde: Eurostat

Suomalaisissa kodeissa on yleisesti käytössä useampia internet-liittymiä. 22 prosentilla talouksista oli kaksi ja 13 prosentilla kolme tai useampi liittymä. Näissä talouksissa on yleensä pöytäkoneen kiinteän laajakaistan lisäksi langaton 3G-yhteys joko kannettavasta tietokoneesta tai puhelimesta tai molemmista. Nettiliittymien lukumäärästä talouksissa ei ole vertailutietoa aikaisemmilta vuosilta, mutta usean liittymän kotitalouksien määrä kasvaa, sillä langattomat yhteydet (3G ja 4G) yleistyvät nopeasti. Keväällä 2011 jo 33 prosentilla talouksista oli tietokoneesta langaton laajakaistayhteys 3G-matkapuhelinverkkoon. Vuonna 2010 osuus oli vain 24 prosenttia. (Ks. liitetaulukko 2.)

Langatonta laajakaistaa matkapuhelimesta käyttävien talouksien osuus oli sekin vuodessa noussut 14:sta prosentista 21 prosenttiin. Langattomien yhteyksien yleistyessä kiinteät liittymät eivät kuitenkaan vähene. ADSL tai vastaava yhteys oli 44 prosentilla talouksista ja laajakaista kaapeliverkon kautta oli 15 prosentilla. (Ks. liitetaulukko 3.)

Keväällä 2011 vain 15 prosentissa suomalaisista kotitalouksista ei ollut nettiyhteyttä. Näistäkin neljäsosalla oli netti käytettävissä muualla kuin kotona. Se oli vaikuttanut päätökseen olla hankkimatta nettiä kotiin. On kuitenkin muistettava, että taloudet joissa on vain yli 74-vuotiaita, eivät kuulu tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen otokseen, ja niistä ilman nettiä on todennäköisesti suurempi osuus kuin edellä mainittu 15 prosenttia. Eräissä Euroopan maissa kuten Islannissa (7 % 2011) ja Alankomaissa (9 % 2010) netittömien talouksien osuus on laskenut jo alle kymmeneen prosenttiin.

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksessa kysytään syitä siihen, miksi nettiyhteyttä ei ole hankittu. Yleisin syy on se, että nettiä ei yksinkertaisesti pidetä tarpeellisena. Näin vastasi peräti 64 prosenttia netittömistä talouksista. Myös muita syitä on. 48 prosenttia ei uskonut omien taitojen riittävän internetin käyttämiseen. Netin hankkiminen on myös taloudellinen kysymys. 31 prosenttia netittömistä ilmoitti laitteiden kalleuden ja 22 prosenttia nettiyhteyksien kalleuden vaikuttaneen päätökseen olla hankkimatta yhteyttä.

Internetin käytön yleisyys

Suomalaisten internetin käyttö lisääntyy edelleen. Ensinnäkin yhä useampi käyttää nettiä. Keväällä 2011 peräti 89 prosenttia 16–74 -vuotiaista suomalaisista oli käyttänyt nettiä viimeisten kolmen kuukauden aikana. Osuus kasvoi kolme prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Sukupuolten välillä ei netin käytön yleisyydessä ole eroa.

Kuvio 1. Internetiä viimeisten 3 kuukauden aikana käyttäneiden osuus väestöstä iän mukaan 2009–2011

Kuvio 1. Internetiä viimeisten 3 kuukauden aikana käyttäneiden osuus väestöstä iän mukaan 2009–2011

Internetin käytön lisääntyminen näkyy myös siten, että netissä ollaan yhä useammin. Päivittäin tai lähes päivittäin internetiä käyttää kolme neljästä suomalaisesta (76 % 2011). Päivittäin käyttävien osuus kasvoi vuodessa neljä prosenttiyksikköä. Monta kertaa päivässä nettiä käyttää peräti 59 prosenttia suomalaisista. Tämäkin osuus kasvoi kolmella prosenttiyksiköllä vuodesta 2010. Netti on siten yhä useammalle suomalaiselle hyvin arkinen, päivittäinen väline.

Internetin käyttäjien osuus väestöstä kasvoi lähes yksinomaan vanhemmissa ikäryhmissä. Nuoremmissa ikäryhmissä (16-24- ja 25-34-vuotiaat) se ei voinut enää yleistyä, koska niissä käytännössä kaikki jo käyttivät nettiä. Vanhimmissa ryhmissä muutos on nopeaa. Netin käyttäjien osuus 65–74-vuotiaista kasvoi vuodessa peräti kymmenellä prosenttiyksiköllä 53 prosenttiin ja 55–64 -vuotiaistakin kuudella prosenttiyksiköllä 81 prosenttiin.

Päivittäinen netin käyttö yleistyi kaikissa ikäryhmissä, 35-44-vuotiailla peräti yhdeksän prosenttiyksikköä. Nämä keski-ikäiset näyttävät lisäävän monessa suhteessa eniten netin käyttöään verrattuna muihin ryhmiin. Myös monta kertaa päivässä netissä olevien osuus kasvoi tässä ryhmässä nopeimmin, 65:sta 76 prosenttiin. Muissa ikäryhmissä muutos oli pienempi, ja sekä 16-24- että 55-64-vuotiailla monta kertaa päivässä käyttävien osuus jopa laski hieman.

Kuvio 2. Päivittäin internetiä käyttävien osuus väestöstä iän mukaan 2009–2011

Kuvio 2. Päivittäin internetiä käyttävien osuus väestöstä iän mukaan 2009–2011

Suomessa käytetään internetiä paljon myös verrattuna muihin Euroopan maihin. Vuonna 2010 internetin käyttö oli Euroopan maista yleisintä Islannissa ja Norjassa, joissa 93 prosenttia oli käyttänyt nettiä viimeisten kolmen kuukauden aikana. Myös Ruotsi (91 %), Luxembourg (90 %), Hollanti (90 %) ja Tanska (88 %) olivat hieman Suomen (86 %) edellä

Arkisuus on tyypillistä netin käytölle myös muualla kuin Suomessa. Vuonna 2010 netin päivittäinen käyttö oli Euroopan maista yleisintä Islannissa. Siellä peräti 85 prosenttia väestöstä ilmoitti käyttävänsä nettiä päivittäin tai melkein päivittäin. Internet on käyttäjilleen arkinen väline myös maissa, joissa netin käyttäjiä on vielä melko vähän, Esimerkiksi Romaniassa, jossa vuonna 2010 vain 36 prosenttia väestöstä käytti nettiä, kuitenkin 57 prosenttia netin käyttäjistä oli netissä päivittäin tai lähes päivittäin.

Internetin käyttäjien osuus väestöstä ja varsinkin päivittäin käyttävien osuus on kasvanut Euroopan kärkimaissa myös aivan viime vuosina.

Kuvio 3. Internetiä monta kertaa päivässä käyttävien osuus väestöstä iän mukaan 2010–2011

Kuvio 3. Internetiä monta kertaa päivässä käyttävien osuus väestöstä iän mukaan 2010–2011

Internetin käyttötarkoitukset

Koko väestön tasolla internetin eri käyttötarkoituksien yleisyydessä on viime vuosina tapahtunut vain pieniä muutoksia. Useimmiten niissä on kyseessä hidas yleistyminen, joka on ollut seurausta internetin käyttäjien määrän kasvusta.

Yleisimmät internetin käyttötarkoitukset liittyvät viestintään. Sähköpostia oli viimeisten kolmen kuukauden aikana käyttänyt 79 prosenttia 16-74 -vuotiaista. Verkkolehtiä ja uutispalvelujen sivuja oli lukenut kolme neljästä. Toiseksi nettiä käytetään paljon myös erilaisten asioiden hoitoon. Verkkopankkia oli käyttänyt 79 prosenttia suomalaisista. Kolmas yleinen tapa käyttää nettiä on tiedonhaku. Usein tiedonhaku liittyy asioiden hoitoon ja ostoksiin. Tavaroista ja palveluista oli hakenut tietoa 76 prosenttia, viranomaistietoa 68 prosenttia (12 kuukauden aikana) ja tietoa matka- ja majoituspalveluista 60 prosenttia. Tietoa haetaan netistä myös ilman, että se liittyy asioiden hoitoon. Wikipedioista oli hakenut tietoa 63 prosenttia.


Lähde: Tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2011, Tilastokeskus

Lisätietoja: Rauli Kohvakka 09 1734 3448, Perttu Melkas 09 1734 2511, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 14.6.2012

Julkaisun sisällysluettelo (Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2011)

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2011, 1. Internetyhteydet ja internetin käyttö . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.7.2014].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2011/sutivi_2011_2011-11-02_kat_001_fi.html

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Tilastot > Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta > Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö > 2011 > 1. Internetyhteydet ja internetin käyttö

Navigointi

Tilastot

Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö

Linkki rss-syötteeseen

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 029 551 1000 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute