2. Internetin käyttö kodin ja työpaikan ulkopuolella

Internetiä käytetään kaikkein yleisimmin omassa tai tuttavien kodissa sekä työpaikalla. Kun otetaan huomioon opiskelun ikäsidonnaisuus, opiskelupaikkakin kuuluu kaikkein yleisimpiin internetin käyttöpaikkoihin: vuonna 2011 alle 20-vuotiaista lähes 90 prosenttia ja 20–29 -vuotiaista yli 40 prosenttia oli käyttänyt internetiä 3 kuukauden aikana opiskelupaikallaan. Näissä paikoissa, jossa aikaamme arjessa pääasiassa vietämme, internetin käytön osuuksissa tapahtuu muutoksia vuosittain vain vähän ja käytön kasvu on seurausta internetin käytön yleisestä kasvusta. ”Jossain muualla” internetin käyttö sen sijaan kasvaa nopeasti.

Taulukko 3. Internetin yleisimmät käyttöpaikat 2011, %-osuus väestöstä

Käyttänyt internetiä
  %-osuus 16–74 -vuotiaasta väestöstä
Kotona 86
Työpaikalla 49
Toisen kotona 40
Opiskelupaikassa 18
Jossain muualla 30

”Muualla” tapahtuva internetin käyttö on lisäksi murroksessa, jonka syyt ovat teknologian kehityksessä. Langattomien 3G-verkkojen rakentaminen kattaviksi ja niitä käyttävien matkapuhelimien ja kannettavien tietokoneitten yleistyminen kotitalouksissa on muuttanut tilanteen nopeasti. Vuonna 2007 kannettavia tietokoneita oli runsaalla kolmanneksella kotitalouksista. Osuus on noussut neljässä vuodessa kahteen kolmasosaan. Vuodesta 2008 lähtien useampia kannettavia tietokoneita omistavien kotitalouksien määrä on yli kaksinkertaistunut 8:sta kuluvan vuoden 20 prosenttiin (ks. Kuvio 4). Osaksi kannettavien tietokoneiden yleistyminen kotitalouden toisena tai kolmantena koneena johtuu halpojen ja helposti liikuteltavien, ns. miniläppärien ilmestymisestä markkinoille viime vuosikymmenen lopulla.

Vielä muutama vuosi sitten käytettäessä internetiä ”muualla”, se tapahtui yleensä kirjastojen, internetkahviloiden, virastojen palvelupisteiden ja vastaavien paikkojen tietokoneilla kiinteiden internetyhteyksien kautta. Mukana kannettavia koneita oli vielä vähän ja niiden käyttö oli useimmilla mahdollista vain julkisten langattomien WLAN-yhteyksien kautta, usein edellä mainituissa paikoissa. Suoraan 3G-verkkoon kytkeytyvien kannettavien tietokoneitten yleistyminen on muuttanut tietokoneitten osalta internetin käytön ”muualla”.

Kuvio 4. Kotitalouksien käytössä olevien kannettavien ja pöytätietokoneiden lukumäärä 2007–2011, %-osuus talouksista

Kuvio 4. Kotitalouksien käytössä olevien kannettavien ja pöytätietokoneiden lukumäärä 2007–2011, %-osuus talouksista

Vuonna 2007 kysyttiin vain onko taloudessa kannettava tietokone mutta ei niiden lukumäärää, minkä vuoksi kuviossa 4 vuoden 2007 kohdalla oikeanpuoleisin palkin osa kertoo sen, että taloudessa on yksi tai useampi kannettava tietokone.

Peräti 42 prosentilla vastaajista on älypuhelin omassa käytössään. Ensimmäisen kerran älypuhelimia koskeva kysymys oli vuoden 2010 tutkimuksessa. Silloin tutkimuksessa kysyttiin älypuhelimista kotitalouden laitteina, joita oli 21 prosentilla kotitalouksista. Älypuhelinten osuus olisi siis vähintään yli kaksinkertaistunut vuodessa. Älypuhelimia ovat hankkineet eniten alle 45-vuotiaat ja toisaalta miehet. Tutkimuksessa älypuhelimelta edellytetään kirjainnäppäimistöominaisuuden lisäksi, että laitteessa on vähintään 3G-tasoinen internetyhteys ja hyötysovellutusten latausmahdollisuus.

Kuvio 5. Älypuhelin omassa käytössä iän ja sukupuolen mukaan 2011, %-osuus väestöstä

Kuvio 5. Älypuhelin omassa käytössä iän ja sukupuolen mukaan 2011, %-osuus väestöstä

Uudet tavat käyttää internetiä yleistyneet nopeasti

Uudet tavat käyttää internetiä arkielämän peruspaikkojen, kotien ja työ- ja opiskelupaikkojen ulkopuolella, on omaksuttu eri väestöryhmissä epätasaisesti. Erityisesti 25–34 -vuotiaat nuoret aikuiset ja heidän rinnallaan 35–44 -vuotiaat varhaiskeski-iässä olevat ovat kasvattaneet nopeimmin internetin käyttöä. Internetiä muualla kuin omassa tai tuttavan kodista, työ- tai opiskelupaikalla käyttävien osuus on kaksinkertaistunut vain neljässä vuodessa.

Sukupuolten väliset erot ovat vuosina 2007–2011 jatkuvasti kasvaneet miesten eduksi. Ilmiö ei ole kuitenkaan yksiselitteinen, sillä sukupuolten väliset erot internetin käytössä kannettavilla laitteilla eivät ole kasvaneet, pikemmin päinvastoin. Miesten suhteellisen osuuden kasvu voi johtua siitä, että he muistavat internetin käytön ”muualla” paremmin kuin naiset, käytön useudesta tai yleisemmästä työkäytöstä johtuen.

Kuvio 6. Internetin käyttö 3 kuukauden aikana muualla kuin omassa tai tuttavan kodissa, työ- tai opiskelupaikassa sukupuolen mukaan 2007–2011, %-osuus väestöstä

Kuvio 6. Internetin käyttö 3 kuukauden aikana muualla kuin omassa tai tuttavan kodissa, työ- tai opiskelupaikassa sukupuolen mukaan 2007–2011, %-osuus väestöstä

Merkittävin kasvun selittäjä on kannettavilla laitteilla tapahtuvan käytön valtava kasvu. Internetin käyttö kannettavalla tietokoneella kodin ja työpaikan ulkopuolella kolminkertaistui vuosina 2007–2011. Matkapuhelimella 3G-yhteyden kautta internetin käyttö puolestaan 13-kertaistui samana aikana. On huomattava tosin, että Suomessa ensimmäiset 3G-verkot otettiin käyttöön vuonna 2005 ja niissä toimivia matkapuhelimia oltiin vuonna 2007 vasta hankkimassa. 3G-matkapuhelimella internetin käyttö on kasvanut myös vuodesta 2009 3,5-kertaiseksi. Kahtena viime vuotena matkapuhelin on myös ohittanut kannettavan tietokoneen mobiileihin internetyhteyksiin yleisimmin käytettynä laitteena.

Kuvio 7. Internetiä kannettavalla tietokoneella (kodin ja työpaikan ulkopuolella) ja matkapuhelimella 3G-yhteyden kautta käyttävät 2007, 2009 ja 2011, %-osuus väestöstä

Kuvio 7. Internetiä kannettavalla tietokoneella (kodin ja työpaikan ulkopuolella) ja matkapuhelimella 3G-yhteyden kautta käyttävät 2007, 2009 ja 2011, %-osuus väestöstä

Vuonna 2007 kannettavalla tietokoneella tapahtuva liikkuva internetin käyttö vastasi yleisyydeltään noin puolta kaikesta kotien, työ- ja opiskelupaikkojen ulkopuolella tapahtuvasta internetin käytöstä. Matkapuhelinten merkitys oli tuolloin vähäinen, vain noin seitsemäsosa ”muualla” tapahtuvasta internetin käytöstä. Vuonna 2011 pelkästään internetin käyttö matkapuhelimen kautta on yhtä yleistä kuin koko ”muualla” tapahtuva internetin käyttö (ks. myös liitetaulukko 6.).

Internetin käytössä liikkeellä miesten ja naisten väliset erot edelleen suuria

Kannettavilla tietokoneilla kodin ja työpaikan ulkopuolella sekä 3G-matkapuhelimella (missä vain) tapahtuvassa internetin käytössä sukupuolten väliset erot ovat hitaasti supistuneet. Kun tarkastellaan käyttöä vähintään viikoittain, erot sukupuolten välillä ovat edelleen varsin suuret, samoin kuin erot eri-ikäisten välillä.

Yksi syy sukupuolten välisiin suuriin eroihin on siinä, että esimerkiksi älypuhelin ei ole suinkaan kaikilla laitteen haltijoilla internetkäytössä. Miehissä lähes yhdeksän kymmenestä älypuhelimen haltijasta on käyttänyt laitetta kolmen kuukauden aikana myös internet-yhteyksiin, naisista vain kaksi kolmesta. Alle 45-vuotiaista älypuhelimen haltijoista, varsinkin miehistä, internetiä käyttävät sillä melkein kaikki. Iän myötä käyttö laskee. Alhaisinta se on yli 45-vuotiailla naisilla, joista enää alle puolet on ollut älypuhelimellaan internetissä viimeisen kolmen kuukauden aikana.

Vuonna 2011 kysyttiin myös taulutietokoneilla tapahtuvasta kodin ja työpaikan ulkopuolisesta internetin käytöstä. Vain noin vuoden markkinoilla olleen uudenlaisen laitetyypin liikkuva käyttö on vielä vähäistä, eikä laitteitakaan ole ehditty juuri hankkia kotitalouksiin (ks. myös liitetaulukko 1.)

Kuvio 8. Internetin käyttö vähintään viikoittain taulu- tai kannettavalla tietokoneella kodin ja työpaikan ulkopuolella sekä matkapuhelimella iän ja sukupuolen mukaan 2011, %-osuus väestöstä

Kuvio 8. Internetin käyttö vähintään viikoittain taulu- tai kannettavalla tietokoneella kodin ja työpaikan ulkopuolella sekä matkapuhelimella iän ja sukupuolen mukaan 2011, %-osuus väestöstä

Ikä- ja sukupuoliryhmien välisiin eroihin mobiilin internetin käytössä vaikuttanee se, miten paljon internetiä käytetään yhtäältä yksityis- ja toisaalta työkäytössä. Kannettavien laitteiden internetkäyttö on enimmäkseen yksityiskäyttöä. Kuitenkin miehillä internetin työkäyttö alkaa naisia nuorempana ja työkäytön osuus kasvaa iän mukana, aina 55–64 -vuotiaisiin saakka. Sitä vanhempien yksityis- ja työkäyttöä ei tässä eritellä, koska niitä ei juuri ole. Naisilla työkäytön osuuden kasvu loppuu jo 35–44 -vuotiaiden ikäryhmään ja jää suhteellisestikin vähäisemmäksi.

Kuvio 9. Internetin käyttö kannettavalla tai taulutietokoneella kodin ja työpaikan ulkopuolella sekä matkapuhelimella missä tahansa yksityis- ja työtarkoituksiin 2011, %-osuus käyttäneistä

Kuvio 9. Internetin käyttö kannettavalla tai taulutietokoneella kodin ja työpaikan ulkopuolella sekä matkapuhelimella missä tahansa yksityis- ja työtarkoituksiin 2011, %-osuus käyttäneistä

Matkapuhelimen käyttö erityispalveluihin

Tutkimuksessa kysyttiin matkapuhelimen käytöstä 3 kuukauden aikana internetin www- (tai wap-) sivujen selailuun, sähköpostien lukemiseen, paikannus ja reitityspalveluihin sekä matkapuhelimella maksamiseen. Vastaavat tiedot on kerätty myös vuonna 2009. Eniten on lisääntynyt sähköpostin lukeminen ja paikannus- ja reitityspalveluiden käyttö. Ne ovat lähes kaksinkertaistuneet kahdessa vuodessa. Internetin www-sivujen selailu kasvoi lähes kolmanneksella. Sukupuolten väliset erot ovat edelleen suuret, mutta ne ovat pienentyneet erityisesti sähköpostin lukemisen ja paikannus- ja reitityspalveluiden käytön osalta. Käyttäjäosuuksien kasvu on kuitenkin huomattavan maltillista verrattuna matkapuhelimella 3G-yhteyksien kautta tapahtuvaan internetin käytön 3,5-kertaistumiseen samana aikana. Osa vuonna 2009 matkapuhelimella GPRS-yhteyksien käyttäjistä on siirtynyt laitekannan uusiutumisen myötä 3G-verkkoihin, jolloin palveluita käyttävien määrät eivät ole kasvaneet samaa tahtia kuin 3G-verkon käytön kasvu. Matkapuhelimella maksaminen, joka muista kysytyistä palveluista poiketen on tekstiviestipalvelu, ei ole lisääntynyt kahdessa vuodessa lainkaan.

Kuvio 10. Eräiden matkapuhelinpalveluiden käyttö sukupuolen mukaan 2007–2011, %-osuus väestöstä

Kuvio 10. Eräiden matkapuhelinpalveluiden käyttö sukupuolen mukaan 2007–2011, %-osuus väestöstä

Tarkasteltaessa palveluiden käyttöä matkapuhelimella iän mukaan, palveluiden käyttö keskittyy 25–44 -vuotiaiden ikäryhmään. Nuorimmassa 16–24 -vuotiaiden ryhmässä www-sivujen lukeminen kolmen kuukauden aikana tosin nousee lähes samalle tasolle kuin 25–44 -vuotiaillakin. Iän myötä, sähköpostin lukemisen ja paikannus- ja reitityspalveluiden käytön suhteellinen merkitys kasvaa. Matkapuhelimella maksaminen on myös samalla tavoin ikäsidonnaista kuin internetpohjaisten palveluiden; 25–44 -vuotiaat käyttävät niitä eniten.

Internetpohjaisten palveluiden käytön useus vaihtelee. Viikoittain www-sivuja selailevien tai sähköpostia lukevien osuus on runsas neljännes alempi kolmen kuukauden aikaiseen käyttöön verrattuna. Paikannus- ja reitityspalveluiden viikoittainen käyttö on vain kolmannes verrattuna 3 kuukauden aikaiseen käyttöön. Nuorimpien, 16–24 -vuotiaiden ja vanhimpien, yli 55-vuotiaiden ikäryhmissä viikoittainen käyttö jää hyvin vähäiseksi. Väliin jäävillä ikäryhmillä saattaa olla muita tiheämmin työ- ja asiointimatkoja.

Päivittäin tai lähes päivittäin WWW-sivuja selailee enää vähemmän kuin puolet siitä määrästä mitä se on kolmen kuukauden aikana. Yli 65-vuotiaista juuri kukaan ei selaa enää www-sivuja näin usein. Sähköpostia lukee päivittäinen tai lähes päivittäinen runsaat puolet määrästä, joka lukee niitä kolmen kuukauden aikana. Yli 65-vuotiaista näin tekee enää yksi sadasta. Paikannus- ja reitityspalveluiden päivittäinen käyttö jää kaikilla varsin vähäiseksi.

Kuvio 11. Matkapuhelimen internet-palveluiden (sähköpostin lukeminen, www-sivujen selaus, paikannus- ja reitityspalvelut) käyttö viimeisten 3 kuukauden aikana, %-osuus väestöstä

Kuvio 11. Matkapuhelimen internet-palveluiden (sähköpostin lukeminen, www-sivujen selaus, paikannus- ja reitityspalvelut) käyttö viimeisten 3 kuukauden aikana, %-osuus väestöstä

Lähde: Tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2011, Tilastokeskus

Lisätietoja: Rauli Kohvakka 09 1734 3448, Perttu Melkas 09 1734 2511, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 14.6.2012

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2011, 2. Internetin käyttö kodin ja työpaikan ulkopuolella . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.12.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2011/sutivi_2011_2011-11-02_kat_002_fi.html

Jaa