3. Tiedonhaku internetistä vaaleissa

Korjattu 14.6.2012. Korjaukset on merkitty punaisella.

Internet vaalitiedon lähteenä

Internetistä on Suomessa tullut vakiintunut vaalitiedon levittämisen ja hakemisen väline. Lähes joka toinen 16 -74-vuotias (49 %) oli ennen huhtikuun 2011 eduskuntavaaleja hakenut netistä tietoa puolueiden vaaliohjelmista ja ehdokkaista.

Yleisimmin tietoa haetaan puolueiden ja ehdokkaiden kotisivuilta ja blogeista. Näin oli vuonna 2011 tehnyt kolmannes (34 %) äänioikeutetuista. Ehdokkaiden omilta kotisivuilta ja blogeista löytyy ehdokkaiden kampanjatietoa. Verkkolehdet sen sijaan ovat pääosin puolueista riippumattomia joukkoviestimiä. Niistä oli vaaliohjelmia ja ehdokkaita koskevaa tietoa hakenut 20 prosenttia suomalaisista. Verkkolehtiä luetaan Suomessa ylipäätään paljon, joten myös vaalitiedon hakeminen niistä on luontevaa.

Puolueet ja ehdokkaat ovat uusimpana kampanjoinnin välineenä ottaneet käyttöönsä yhteisöpalvelut. Edellisten eduskuntavaalien aikaan, vuonna 2007, tunnetuin yhteisöpalvelu Facebook oli vasta tulossa Suomeen. Sen sijaan vuoden 2011 vaalien aikaan jo lähes puolet suomalaisista (47 %) oli rekisteröitynyt jonkin yhteisöpalvelun jäseneksi. Yhteisöpalvelut eivät kuitenkaan ole kovin suosittu vaalitiedon lähde. Vain yhdeksän prosenttia 16 -74-vuotiaista oli hakenut niistä tietoa ehdokkaista ja vaaliohjelmista. Ilmeisesti suomalaiset käyttävät yhteisöpalveluja lähinnä omien sosiaalisten suhteidensa hoitoon.

Taulukko 4. Tiedonhaku puolueiden vaaliohjelmista ja ehdokkaista iän mukaan 2011, %-osuus väestöstä

  Hakenut tietoa puolueiden vaaliohjelmista ja ehdokkaista
puolueiden ja ehdokkaiden kotisivuilta ja blogeista yhteisö-palveluista keskustelu-foorumeilta verkkolehdistä muualta internetistä
%-osuus väestöstä
16 -24 46 16 12 29 15
25-34 52 17 13 33 25
35-44 46 12 13 26 22
45-54 27 5 6 17 17
55-64 20 4 5 12 12
65-74 10 0 3 6 8
Kaikki 34 9 9 20 17

Kuten useat muutkin internetin käyttötavat myös vaalitiedon etsiminen on hyvin ikäsidonnaista. Yleisimmin puolueista ja ehdokkaista hakivat tietoa 25-34-vuotiaat äänioikeutetut (72 %). Tämä nuorten aikuisten ryhmä käyttää nettiä muutoinkin hyvin aktiivisesti erilaisten asioiden hoidossa ja tiedonhaussa. Vanhempia ikäryhmiä netti vaalitiedon lähteenä kiinnosti vähemmän. 65-74-vuotiaista enää 18 prosenttia haki netistä vaalitietoa.

Osittain vaalitiedon hakemisen ikäsidonnaisuutta selittää se, että toisin kuin nuorilla aikuisilla vanhemmissa ikäryhmissä kaikilla ei vielä ole internet käytössä. Kun lähes kaikki alle 55-vuotiaat ovat netin käyttäjiä, 65-74-vuotiaista vastaava osuus on vain vähän yli puolet. Siten vanhimmassa ikäryhmässä vain joka toisella oli mahdollisuus hakea vaalitietoa netistä. Kokonaan erot netin käytön yleisyydessä eivät selitä vaalitiedon hakemisen ikäsidonnaisuutta. Kun tietoa hakeneiden osuudet lasketaan koko väestön sijaan osuutena netin käyttäjistä ikäryhmien erot pienenevät, mutta eivät katoa kokonaan.

Kuvio 12. Tiedon hakeminen puoluiden vaaliohjelmista ja ehdokkaista internetistä iän mukaan 2011, %-osuus väestöstä ja internetin käyttäjistä

Kuvio 12. Tiedon hakeminen puoluiden vaaliohjelmista ja ehdokkaista internetistä iän mukaan 2011, %-osuus väestöstä ja internetin käyttäjistä
Kuvio korjattu 14.6.2012.

Sukupuolten välillä on pieni ero netin käytössä vaaleihin liittyvän tiedon haussa. 51 prosenttia naisista ja 46 prosenttia miehistä oli hakenut ehdokkaista ja vaaliohjelmista tietoa. Eräissä ikäryhmissä ero oli naisten eduksi edellä mainittua suurempi. Esimerkiksi 18-24-vuotaista naisista 66 prosenttia oli hakenut tietoa, mutta miehistä näin oli tehnyt vain 52 prosenttia.

Vaalikoneiden käyttö ennen 2011 eduskuntavaaleja

Internetin vaalikoneet muodostavat oman erityisen äänestäjille tarkoitetun tiedon lähteen, joka eroaa edellä käsitellyistä lähteistä. Ensimmäiset vaalikoneet tehtiin 1990-luvun lopulla. Nykyään niitä on vaalien edellä tarjolla useita, lähinnä televisiokanavien ja suurten sanomalehtien kotisivuilla. Vaalikoneet vaativat käyttäjiltään enemmän aktiivisuutta kuin muut vaalitiedon lähteet kuten kotisivut tai blogit. Vaalikoneessa äänestäjän täytyy määritellä oma poliittinen kantansa joukkoon koneen esittämiä kysymyksiä. Äänestäjän vastauksien pohjalta kone hakee parhaiten näitä kantoja vastaavan ehdokkaan. Vaalikoneen käyttö edellyttää siten periaatteessa ainakin jonkinasteista politiikan ja yhteiskunnallisten kysymysten seuraamista.

Kuvio 13. Vaalikonetta käyttäneiden osuus iän ja sukupuolen mukaan 2011, %-osuus väestöstä

Kuvio 13. Vaalikonetta käyttäneiden osuus iän ja sukupuolen mukaan 2011, %-osuus väestöstä
Kuvio korjattu 14.6.2012.

Vaalikoneet ovat itse asiassa internetin suosituin ehdokkaan valinnan apuna käytetty tiedon lähde. Ennen kevään 2011 eduskuntavaaleja 45 prosenttia 18-74-vuotiaista oli käyttänyt vähintään yhtä vaalikonetta. 26 prosenttia oli käyttänyt useampaa kuin yhtä vaalikonetta.

Myös vaalikoneiden käyttö on hyvin ikäsidonnaista. Ne kiinnostavat nuoria enemmän kuin vanhoja. Ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja yleisimmin vaalikonetta käyttivät 25-34-vuotiaat. Heistä 66 prosenttia oli hakenut koneella sopivaa ehdokasta. Kaikkein nuorimmista äänioikeutetuista (18-24-vuotiaat) 63 prosenttia käytti vaalikonetta. 65-74-vuotiaista vain 16 prosenttia käytti vaalikonetta ennen 2011 eduskuntavaaleja.

Joissain ikäluokissa sukupuolten välillä on suuria eroja vaalikoneiden käytön yleisyydessä. Esimerkiksi 18-24-vuotiaista naisista 72 prosenttia käytti vaalikonetta ennen 2011 vaaleja, mutta samanikäisistä miehistä vain 55 prosenttia.

Entä miten vaalikoneet vaikuttavat äänestäjiin, vai vaikuttavatko ne? Tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen mukaan vaalikoneet lisäävät jossain määrin vaalien kiinnostavuutta. 53 prosenttia ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja vaalikonetta käyttäneistä ilmoitti käytön lisänneen kiinnostusta vaaleihin jonkin verran. Toisaalta vain kahdeksan prosenttia koki kiinnostuksen kasvaneen paljon ja 39 prosentilla kiinnostus ei lisääntynyt lainkaan.

Kuvio 14. Vaalikoneen käytön koettu vaikutus puoleen valintaan 2011 eduskuntavaaleissa, %-osuus vaalikonetta käyttäneistä

Kuvio 14. Vaalikoneen käytön koettu vaikutus puoleen valintaan 2011 eduskuntavaaleissa, %-osuus vaalikonetta käyttäneistä
Kuvio korjattu 14.6.2012.

Mitä vanhemmasta vaalikoneen käyttäjistä oli kyse, sitä vähemmän kone lisäsi kiinnostusta. 59 prosenttia 65-74-vuotiaista koki, ettei kiinnostus kasvanut lainkaan. 25-34-vuotiailla vastaava osuus oli vain 29 prosenttia. Todennäköisesti vaalikoneeseen tarttuvat ovat jo jossain määrin kiinnostuneita vaaleista, eikä kone tarjoa kovin paljon uutta kuin harvalle.

Puolueen valintaan vaalikoneet eivät vaikuta kovinkaan paljoa. Niinkin moni kuin 66 prosenttia vaalikonetta ennen 2011 vaaleja käyttäneistä ilmoitti, ettei kone vaikuttanut lainkaan puolueen valintaan. 30 prosentilla se oli vaikuttanut jonkin verran. Vain viidellä prosentilla vaalikoneen käyttö oli vaikuttanut paljon.

Ehdokkaan valintaan vaalikoneilla on suurempi vaikutus kuin puolueen valintaan. Äänestäjät ovat vaalikonetta käyttäessään varmempia puolueesta kuin ehdokkaasta. 48 prosenttia koki, ettei vaalikoneen käyttö vaikuttanut lainkaan ehdokkaan valintaan, mikä on selvästi vähemmän kuin vastaava osuus puolueen valintaan vaikuttamisen kohdalla. 38 prosentilla vaalikone oli vaikuttanut ehdokkaan valintaan jonkin verran ja 14 prosentilla paljon.

Kuvio 15. Vaalikoneen käytön koettu vaikutus ehdokkaan valintaan 2011 eduskuntavaaleissa, %-osuus vaalikonetta käyttäneistä

Kuvio 15. Vaalikoneen käytön koettu vaikutus ehdokkaan valintaan 2011 eduskuntavaaleissa, %-osuus vaalikonetta käyttäneistä
Kuvio korjattu 14.6.2012.

Vaalikoneen vaikutus riippuu hyvin paljon äänestäjän iästä. Vähiten vaalikoneen käyttö vaikuttaa 55-64-vuotiaisiin, joista 84 prosentilla käyttö ei vaikuttanut lainkaan puolueen valintaan ja 66 prosentilla se ei vaikuttanut lainkaan ehdokkaan valintaan. Tutkimuksen vanhimpaan ikäryhmään, 65-74 -vuotiaisiin, vaikutus oli hieman suurempi.

Vaalikoneen käyttö vaikuttaa voimakkaimmin nuorten ikäryhmien valintoihin. 25-34-vuotiaista niinkin usea kuin 20 prosenttia koki, että koneen käyttö vaikutti paljon ehdokkaan valintaan.

Vaalikoneen käyttö on lisääntynyt paljon. Vuoden 2007 tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksessa vaalikonekysymykset esitettiin vain saman kevään eduskuntavaaleissa äänestäneille. Vuonna 2011 kysymys esitettiin kaikille äänioikeutetuille, joita edellä esitetyt tuloksetkin koskevat. Vuonna 2007 vaaleissa äänestäneistä 25 prosenttia oli ennen vaaleja käyttänyt vaalikonetta. Vastaava osuus vuonna 2011 oli 58 prosenttia.


Lähde: Tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2011, Tilastokeskus

Lisätietoja: Rauli Kohvakka 09 1734 3448, Perttu Melkas 09 1734 2511, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 14.6.2012

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2011, 3. Tiedonhaku internetistä vaaleissa . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.11.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2011/sutivi_2011_2011-11-02_kat_003_fi.html

Jaa