1. Internetin käytön muutokset

1.1. Suomalaiset käyttävät Internetiä yhä enemmän

Internetin käyttö yleistyy Suomessa enää hitaasti. 90 prosenttia 16–74-vuotiaista suomalaisista käytti internetiä vuonna 2012. Osuus kasvoi edellisestä vuodesta yhden prosenttiyksikön. Netin käyttö yleistyy lähinnä tutkimuksen vanhimmassa eli 65–74-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa käyttäjien osuus nousi kahdeksan prosenttiyksikköä 61 prosenttiin. Alle 45-vuotiaiden ikäryhmissä ei kasvunvaraa ole viime vuosina enää ollut, sillä niissä lähestulkoon kaikki jo käyttävät nettiä.

Kuvio 1. Internetin käytön yleisyys 2009–2012 1)

Kuvio 1. Internetin käytön yleisyys 2009–2012 1)
1) Käyttänyt internetiä viimeisen kolmen kuukauden aikana

Internetin käyttö on tyypillisesti jokapäiväistä. 78 prosenttia 16–74-vuotiaista suomalaisista käytti nettiä päivittäin tai lähes päivittäin vuonna 2012. Vain yhdeksän prosenttia väestöstä oli internetissä kerran viikossa ja ainoastaan kaksi prosenttia tätä harvemmin.

Lisäksi neljä viidestä internetiä päivittäin käyttävästä vastasi olevansa netissä monta kertaa päivässä. Osuus vastaa 63 prosenttia koko väestöstä. Yleisimmin nettiä käyttävät useasti päivässä 16–24-vuotiaat (87%). Vanhimmissa ikäryhmissä se ei vielä ole kovin yleistä.

Internet muuttuu yhä jokapäiväisemmäksi. Vuonna 2012 päivittäin nettiä käyttävien osuus nousi kaksi prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Useasti päivässä käyttävien osuus nousi neljä prosenttiyksikköä

Kuvio 2. Internetin päivittäisen käytön yleisyys 2009–2012 1)

Kuvio 2. Internetin päivittäisen käytön yleisyys 2009–2012 1)

Internetin arkistuminen etenee eri ikäryhmissä hieman eri tavoin. Nuorilla (16–24-vuotiailla) ja nuorilla aikuisilla (25–34-vuotiailla) yleistyy nopeasti netin käyttö monta kertaa päivässä. Kyseinen osuus kasvoi kummassakin ryhmässä kahdeksan prosenttiyksikköä. Vanhimmassa ikäryhmissä käyttö useasti päivässä ei yleisty vielä kovin nopeasti, mutta päivittäin käyttäminen sen sijaan yleistyy. Päivittäin nettiä käyttävien osuus 65–74-vuotiaista kasvoi kuusi prosenttiyksikköä.

Nuorten ja nuorten aikuisten osalta muutos liittyy yhteisöpalveluihin kuten Facebookiin. Ne ovat suosittuja nimenomaan nuorten keskuudessa. Yhteisöpalveluissa ollaan yleisesti useasti päivässä ja pitkiä jaksoja yhtämittaisesti. Myös älypuhelimien yleistyminen on lisännyt nuorempien ikäryhmien netin käyttöä. Nuoret ja nuoret aikuiset ovat omaksuneet uudet matkapuhelimet ja internetin käytön niillä. Älypuhelimessa nettiyhteys on aina mukana ja esimerkiksi sähköpostia tai yhteisöpalveluita voidaan käyttää helposti liikkeellä oltaessa. Internetin käyttöä kannettavilla laitteilla ja langattomien yhteyksien kautta käsitellään tarkemmin tämän katsauksen luvussa ?.

Kuvio 3. Internetin käyttäminen monta kertaa päivässä 2010–2012

Kuvio 3. Internetin käyttäminen monta kertaa päivässä 2010–2012

1.2. Suomi Euroopan kärkimaita internetin käytössä

Suomi on internetin käytössä Euroopan kärkimaiden joukossa. Tuoreimmat Euroopan maita koskevat vertailutiedot ovat vuodelta 2011. Tuolloin vain muissa Pohjoismaissa sekä Alankomaissa ja Luxembourgissa netin käyttö oli hieman yleisempää kuin Suomessa. Yleisimmin eurooppalaisista internetissä olivat islantilaiset, joista peräti 95 prosenttia käytti nettiä vuonna 2011. Norjassa ja Ruotsissa osuus oli 93 prosenttia. Vastaavasti Suomessa 89 prosenttia väestöstä käytti nettiä vuonna 2011. Muihin kärkimaihin verrattuna internetin käytöllä on Suomessa vielä hieman tilaa yleistyä.

Myös internetin käytön useuden suhteen Suomi sijoittuu heti kärkimaiden taakse. Vuonna 2011 vain muissa Pohjoismaissa, Alankomaissa ja Luxembourgissa internetin käyttäminen päivittäin tai lähes päivittäin oli yleisempää kuin Suomessa. Yleisintä se oli Islannissa, jossa 88 prosenttia väestöstä oli netissä päivittäin. Vuonna 2011 vastaava osuus Suomessa oli 76 prosenttia.

Taulukko 1. Internetin käytön yleisyys ja päivittäisen käytön yleisyys Euroopassa 2009-2011 1)

  Internetin käyttäjät Internetiä päivittäin käyttävät
2009 2010 2011 2009 2010 2011
%-osuus väestöstä %-osuus väestöstä
Islanti 93 93 95 82 85 88
Norja 91 93 93 76 81 82
Ruotsi 90 91 93 73 76 80
Alankomaat 89 90 91 73 76 79
Luxembourg 86 90 90 71 74 76
Tanska 86 88 90 72 76 78
Suomi 82 86 89 68 72 76
Britannia 82 83 85 60 66 70
Belgia 75 78 82 56 59 65
Saksa 77 80 81 55 60 63
Itävalta 72 74 79 48 53 59
Ranska 69 79 78 50 62 62
Viro 71 74 77 54 57 59
Irlanti 65 67 75 40 47 55
Slovakia 70 76 74 49 58 56
Tsekki 60 66 70 34 38 41
Latvia 64 66 70 47 49 53
Unkari 59 62 68 46 49 56
Malta 58 62 68 45 49 55
Slovenia 62 68 67 47 54 54
Espanja 60 64 67 39 44 48
Liettua 58 60 64 43 45 48
Puola 56 59 62 39 42 45
Kypros 48 52 57 34 40 45
Portugali 46 51 55 33 38 42
Italia 46 51 54 40 46 49
Kreikka 42 44 52 27 31 37
Bulgaria 42 43 48 31 33 37
Romania 33 36 40 19 21 24
Kroatia 47 54 .. 37 40 ..
Makedonia 50 52 .. 37 39 ..
Serbia 38 .. .. 25 .. ..
Turkki 34 38 .. 20 22 ..
1) .. = Tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salaisuussäännön alainen.
Lähde: Eurostat

1.3. Kotien tietokoneet ja internet-yhteydet

Myös internetin käytön tekniset lähtökohdat muuttuvat Suomessa. Ensinnäkin internetyhteys jatkaa yleistymistään. Keväällä 2012 jo 87 prosentissa kotitalouksista oli yhteys. Osuus nousi kolme prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta.

Yhä yleisemmin talouksissa on käytössä useita internetliittymiä. Vuonna 2012 jo 45 prosentissa talouksista oli monta liittymää. 25 prosentilla oli kaksi ja 22 prosentilla vähintään kolme liittymää. Kahden liittymän talouksien osuus kasvoi vuodesta 2011 kolme prosenttiyksikköä ja vähintään kolmen liittymän talouksien osuus peräti kahdeksan prosenttiyksikköä.

Usean liittymän talouksissa on yleensä kiinteän laajakaistan lisäksi langaton internet matkapuhelinverkon kautta joko kannettavasta tietokoneesta tai puhelimesta. Langattomat liittymät yleistyvätkin tasaista vauhtia. Keväällä 2012 jo 37 prosentissaa talouksista oli tietokoneesta langaton laajakaistayhteys matkapuhelinverkkoon. Se oli neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Langatonta laajakaistaa matkapuhelimesta käyttävien talouksien osuus nousi vuodessa 21:sta prosentista peräti 36 prosenttiin.

Langattomien yhteyksien yleistyessä kiinteät liittymät eivät kuitenkaan vähene kovin nopeasti. ADSL tai vastaava yhteys oli 41 prosentilla talouksista vuonna 2012 ja 44 prosentilla vuotta aiemmin.

Myös kotien tietokoneiden yleistyminen jatkuu. 88 prosentissa kotitalouksista oli tietokone keväällä 2012. Osuus kasvoi kolme prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. On myös yhä tavanomaisempaa, että kotona on useita tietokoneita. Kodeissa yleistyvät nimenomaan kannettavat tietokoneet. Keväällä 72 prosentissa kodeista oli kannettava, kun edellisen vuonna sellainen oli 67 prosentissa talouksista. Vastaavasti pöytäkoneiden yleisyys laski vuoden 2011 46:sta 44 prosenttiin vuonna 2012.

Kuvio 4. Pöytätietokoneiden ja kannettavien tietokoneiden lukumäärä 2008–2012, %-osuus kotitalouksista

Kuvio 4. Pöytätietokoneiden ja kannettavien tietokoneiden lukumäärä 2008–2012, %-osuus kotitalouksista

Myös netin käyttöön hyvin soveltuvat matkapuhelimet ja tablettitietokoneet yleistyvät. 49 prosentilla suomalaisista oli keväällä 2012 käytössään niin sanottu älypuhelin eli puhelin, johon voidaan ladata sovelluksia ja jossa on laajempi näppäimistö kuin peruspuhelimissa. Vuonna 2010 markkinoille tulleet tablettitietokoneet eivät ole vielä kovin yleisiä. Tabletti löytyi keväällä 2012 kahdeksasta prosentista kotitalouksista. Edellisenä vuonna osuus oli vain neljä prosenttia.


Lähde: Tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2012, Tilastokeskus

Lisätietoja: Rauli Kohvakka 09 1734 3448, Perttu Melkas 09 1734 2511, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 7.11.2012

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2012, 1. Internetin käytön muutokset . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.10.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2012/sutivi_2012_2012-11-07_kat_001_fi.html

Jaa