4. Yhteisöpalvelujen käyttö

4.1. Yhteisöpalvelujen seuraaminen

Yhteisöpalvelut (Facebook yms.) ovat suosittuja. Keväällä 2012 tasan puolet 16–74 -vuotiaista suomalaisista oli rekisteröitynyt jäseneksi vähintään yhteen yhteisöpalveluun. Lähes kaikki rekisteröityneet myös seuraavat yhteisöpalveluja. 49 prosenttia väestöstä oli viimeisen kolmen kuukauden aikana seurannut vähintään yhtä yhteisöpalvelua, johon oli rekisteröitynyt jäseneksi. Selvästi suosituin yhteisöpalvelu oli Facebook. Lähes kaikki yhteisöpalvelujen käyttäjät seurasi Facebookia.

Varsinaisten yhteisöpalvelujen lisäksi muissa verkkosivustoissa on yhteisöpalvelujen piirteitä, ja niihin muodostuukin verkkoyhteisöjä. Niitä muodostuu esimerkiksi valokuvien ja videoiden jakamiseen tarkoitetuille sivustoille. Tutkimuksessa annettiin haastateltavan itse päättää, mitä omalla kohdallaan piti yhteisöpalveluna. Kysymyksessä annettiin yhteisöpalveluista useita esimerkkejä.

Naiset ovat kiinnostuneempia yhteisöpalveluista kuin miehet. 53 prosenttia naisista oli seurannut yhteisöpalvelua viimeisten kolmen kuukauden aikana. Miehistä vastaava osuus oli 44 prosenttia. Eräissä ikäryhmissä naisten ja miesten välinen ero yhteisöpalvelujen käytössä oli suuri. 67 prosenttia 35–44 -vuotiaista naisista seurasi yhteisöpalveluita, kun samanikäisistä miehistä niin teki vain 50 prosenttia. 25–34 -vuotiaiden ryhmässä ero oli 13 prosenttiyksikköä.

Yhteisöpalvelujen käyttö on myös hyvin ikäsidonnaista. Nuoremmat ovat yleisemmin rekisteröityneet yhteisöpalveluihin kuin vanhemmat. Nuoremmat myös käyttävät palveluita vanhempia ihmisiä yleisemmin. 16–24 -vuotiaista peräti 86 prosenttia oli seurannut yhteisöpalvelua vuonna 2012. 55–64 -vuotiaista osuus oli vain 22 prosenttia.

Taulukko 4. Yhteisöpalvelujen seuraaminen viimeisten kolmen kuukauden aikana 2012

  Seurannut jotain yhteisöpalvelua 3 kk aikana
  Miehet Naiset Yhteensä
16-24v 83 89 86
25-34v 73 87 80
35-44v 50 67 58
45-54v 33 45 39
55-64v 17 27 22
65-74v 8 11 10
       
Yhteensä 44 53 49

Yhteisöpalvelut saavuttivat nykyisen suosionsa nopeasti. Eräissä väestöryhmissä suosion kasvu hidastui vuonna 2012. Rekisteröityneiden osuus koko väestöstä kasvoi vuonna 2012 vain kaksi prosenttiyksikköä. Vuonna 2011 kasvu oli kuusi prosenttiyksikköä. Yhteisöpalveluita seuranneiden osuus nousi vuonna 2012 neljä prosenttiyksikköä. Naisten keskuudessa yhteisöpalvelujen käyttö yleistyy edelleen nopeasti, mutta miesten keskuudessa kasvu on hidasta. Yhteisöpalvelua viimeisten kolmen kuukauden aikana seuranneiden osuus naisista nousi vuonna 2012 seitsemän prosenttiyksikköä mutta miehistä vain prosenttiyksikön.

Taulukko 5. Yhteisöpalveluiden seuraamisen useus viimeisten 3 kuukauden aikana 2012

  Seuraa useasti päivässä Seuraa päivittäin tai lähes päivittäin Seuraa viikoittain Seuraa harvemmin Ei seuraa enää
  %-osuus yhteisöpalvelua viimeisten 3 kuukauden aikana seuranneista
16-24v 34 50 14 2 0
25-34v 26 52 17 5 0
35-44v 23 41 20 16 0
45-54v 16 40 24 20 1
55-64v 12 35 29 22 2
65-74v 9 32 34 23 2
           
Miehet 24 44 21 10 1
Naiset 25 46 18 11 0
           
Yhteensä 24 45 19 11 0

Nuoremmissa ikäryhmissä yhteisöpalvelujen seuraaminen yleistyi vuonna 2012 hyvin vähän tai ei lainkaan. Yhteisöpalvelujen seuraamisen ikäsidonnaisuus on jossain määrin tasoittumassa, sillä vanhemmissa ikäryhmissä yhteisöpalvelujen käyttö jatkoi yleistymistään. 45–54 -vuotiaista yhteisöpalvelujen käyttäjien osuus kasvoi 10 prosenttiyksikköä 39 prosenttiin ja 55–64 -vuotiaistakin seitsemän prosenttiyksikköä 22 prosenttiin.

Yhteisöpalveluja seurataan tiiviisti. Neljännes verkkoyhteisöjen jäsenistä oli palveluissa useasti päivässä. Osuus vastaa 12 prosenttia suomalaisista. Lisäksi puolet palvelujen käyttäjistä seurasi niitä päivittäin tai lähes päivittäin (22 % suomalaisista). Harvemmin kuin kerran viikossa palveluissa kävi vain kymmenen prosenttia niiden käyttäjistä (5 % suomalaisista ).

Yhteisöpalvelujen seuraamisen useus on hyvin ikäsidonnaista. Kolmannes 16–24 -vuotiaista yhteisöpalveluihin rekisteröityneistä kävi niissä useasti päivässä. Useasti päivässä seuraavien osuus laskee suoraviivaisesti siirryttäessä vanhempiin ikäryhmiin.

4.2. Yhteisöpalveluihin osallistumisen aktiivisuus

Yhteisöpalveluihin osallistumisen aktiivisuus vaihtelee myös sen suhteen, kirjoittaako niihin usein omia päivityksiä vai seuraako vain muiden kirjoituksia. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö tutkimuksessa kysyttiin yhteisöpalvelujen käyttäjiltä, ovatko he palveluissa omasta mielestään seurailijoita, satunnaisia kommentaattoreita vai aktiivisia toimijoita. 37 prosenttia palveluiden käyttäjistä piti itseään seurailijana. Vastaavasi 42 prosenttia katsoi olevansa satunnainen kommentaattori ja 20 prosenttia aktiivinen toimija. Ainakin oman arvion perusteella naiset ovat aktiivisempia yhteisöpalveluissa kuin miehet. 31 prosenttia naisista katsoi olevansa seurailija, kun miehistä osuus oli 45 prosenttia. Vastaavasti 24 prosenttia naisista piti itseään aktiivisena toimijana, mutta miehistä vain 15 prosenttia.

Kuvio 14. Yhteisöpalvelujen käyttäjien näkemys omasta toiminnastaan palveluissa 2012

Kuvio 14. Yhteisöpalvelujen käyttäjien näkemys omasta toiminnastaan palveluissa 2012

Lähde: Tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2012, Tilastokeskus

Lisätietoja: Rauli Kohvakka 09 1734 3448, Perttu Melkas 09 1734 2511, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 7.11.2012

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2012, 4. Yhteisöpalvelujen käyttö . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 1.6.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2012/sutivi_2012_2012-11-07_kat_004_fi.html