2. Vanhojen ikäryhmien tieto- ja viestintätekniikan käyttö

2.2 Vanhatkin käyttävät internetiä ja tietokoneita

Yli 75-vuotiaiden tieto- ja viestintätekniikan käytöstä on aiempia tietoja vuodelta 2006, jolloin tietokoneen käyttäjien osuus 16–89-vuotiaassa väestössä oli 74 prosenttia ja internetin käyttäjien osuus 71 prosenttia. Nämä osuudet olivat vuonna 2013 kasvaneet 86 ja 85 prosenttiin, kasvun ollessa siis noin kaksi prosenttiyksikköä vuodessa. Nuoremmissa ikäluokissa kasvu on jo päättynyt, sillä nykyään jokseenkin kaikki alle 50-vuotiaat käyttävät sekä tietokonetta että internetiä.

Osa tietokoneen ja internetin käytön kasvusta on ’demograafista’; vuosittain otoksen vanhimmasta päästä vähän tietotekniikkaa käyttäviä ihmisiä kuolee tai siirtyy ikänsä takia pois tutkimuksen piiristä kun taas uusista 16-vuotiaista kaikki ovat tietokoneiden ja internetin käyttäjiä. Osaksi kasvu johtuu taas siitä, että vanhat omaksuvat tietokoneiden käytön. Yli 70-vuotiaiden tietokoneen ja internetin käyttö on jopa moninkertaistunut seitsemässä vuodessa.

Kuvio 5. Tietokoneen ja internetin käytön yleisyys 2006 ja 2013 1)

Kuvio 5. Tietokoneen ja internetin käytön yleisyys 2006 ja 2013 1)
1) Käyttänyt viimeisten 3 kuukauden aikana.

Matkapuhelin oli yleistynyt lähes kaikkien käyttöön jo vuonna 2006. Ainoastaan yli 70-vuotiaissa oli paljon sellaisia, joilla ei ollut omaa matkapuhelinta käytössään. Vuoden 2013 tutkimuksessa matkapuhelinten hallintaa koskeva kysymys oli muutettu matkapuhelimen käyttöä koskevaksi (viiteaikana 3 kk). Aiemmin ehkä useampi ihminen joissakin kotitalouksissa käytti samaa puhelinta, joten vuonna 2006 matkapuhelinta käyttäneiden 80–89-vuotiaiden osuus saattoi olla korkeampi kuin 35 prosenttia (ks. kuvio 6). Toisaalta laitteet ovat nykyään niin halpoja, ettei hinta ole useimmille hankinnan este. Niin tai näin, nykyään jo lähes kaikki 70–79-vuotiaat käyttävät matkapuhelinta ja 80–89-vuotiastakin käyttäjiä on jo neljä viidestä. Kuitenkin vanhojen saavutettua muun väestön matkapuhelimen käytössä, matkapuhelimet ovat ehtineet muuttua pienoistietokoneiksi sujuvine internetyhteyksineen. Kuusitoista vuotta täyttäneestä väestöstä jo enemmistö käyttää älypuhelimia. 70–89-vuotiaissa osuus oli vasta 10 prosenttia.

Koko väestön tasolla suurempi muutos on tapahtunut lankapuhelimissa. Vuonna 2006 yli puolet suomalaisista asui taloudessa, jossa käytettiin lankapuhelinta. Vuonna 2013 tällaisissa talouksissa asui enää joka viides 16–89-vuotias. Alle 80-vuotiaissa lankapuhelimen käyttö on romahtanut vuodesta 2006. Vain 80–89-vuotiaissa pääosa käyttää lankapuhelinta, hekin yleensä matkapuhelimen rinnalla. Heillä lankapuhelinten osuus vähentyi tarkastelujaksolla kolmanneksen.

Koulutustaso vaikuttaa internetin käytön yleisyyteen vanhemmissa ikäryhmissä. Nuoremmissa ikäryhmissä koulutustaustan vaikutus näkyy uusimpien laitetyyppien ja teknologioiden omaksumisessa, mutta ei näy tarkasteltaessa peruskäyttöä, koska jo lähes kaikki nuoret ja keski-ikäiset käyttävät internetiä. Vuonna 2013 60–69-vuotiaista vain kansakoulun (perusasteen) suorittaneista kaksi kolmasosaa, keskiasteen suorittaneista kolme neljäsosaa ja korkea-asteen suorittaneista lähes kaikki (96 %) käyttivät internetiä. 70–89-vuotiaista vain kansakoulun suorittaneista joka viides, keskiasteen suorittaneista joka kolmas ja korkea-asteen suorittaneista kolme neljästä käytti internetiä.

Internetin käyttö on 70 ikävuoteen asti yhtä yleistä sekä naisilla että miehillä. Sen sijaan 70–89-vuotiaissa miehet käyttävät internetiä yleisemmin kuin naiset. Alle 80-vuotiaissa miesten ja naisten välillä ei ole eroa matkapuhelimen käytön yleisyydessä. Ero näkyy vasta yli 80-vuotiaissa joissa 88 prosenttia miehistä käyttää matkapuhelinta ja naisista vain 75 prosenttia.

Taulukko 4. Internetin ja matkapuhelimen käyttö vuonna 2013

  Käyttänyt internetiä viimeisten 3 kuukauden aikana Käyttänyt matkapuhelinta viimeisten kolmen kuukauden aikana
  Naiset Miehet Naiset Miehet
Ikäluokka %-osuus väestöstä
16-49 100 99 100 100
50-59 93 91 100 99
60-69 78 79 98 99
70-79 31 44 87 93

Kuvio 6. Matkapuhelimen käytön yleisyys ja lankapuhelimen yleisyys taloudessa 1)

Kuvio 6. Matkapuhelimen käytön yleisyys ja lankapuhelimen yleisyys taloudessa 1)
1) 2006 matkapuhelin omassa käytössä, 2013 käyttänyt matkapuhelinta viimeisen 3 kk aikana, 2006 ja 2013 taloudessa lankapuhelin

Alle 60-vuotiaista 98 prosentilla on kotonaan internetyhteys. Sen sijaan yli 60-vuotiaista se on vain kahdella kolmesta. Tutkimuksessa kysyttiin niiltä, joilla ei ollut kotonaan internetyhteyttä, syitä asiantilaan. Tärkeimmät syyt olivat sekä vuonna 2006 että 2013 sekä internetiä kohtaan tunnetun kiinnostuksen että sen käytössä tarvittavien taitojen puute. Nettiyhteydettömien 60–89-vuotiaiden määrän laskettua 750 000:sta (2006) 480 000:een (2013) nämä syyt ovat vain korostuneet. Sen sijaan internetin käytön kalleutta, tietoturvaan ja yksityisyyteen liittyviä syitä (pelkoja) ei pidetä enää kovin merkittävinä syinä.

Olennaisin muutos vuodesta 2006 oli se, että internetin käyttömahdollisuus muualla kuin kotona oli enää vain harvoille (14 %) syy olla hankkimatta internetyhteyttä kotiin. Samoin vain harvoilla (13 %) yli 60-vuotiaista oli pelkästään muita vaikuttavia syitä kuin kiinnostuksen puute tai se, että netti oli käytettävissä muualla.

Taulukko 5. Syitä miksi 60–89-vuotiaiden talouteen ei ole hankittu internetyhteyttä 2006 ja 2013

  2006 2013
  %-osuus 60–89–vuotiaasta väestöstä, joiden kotona ei ole internetyhteyttä
Internetin käyttö ei kiinnosta 71 75
Taidot ovat puutteelliset 56 61
Laitteet ovat kalliita 25 26
Internetin käyttö on kallista 35 21
Yksityisyys ja tietoturva huolettavat 34 21
Internet on käytössä muualla 40 14
Alueella ei ole laajakaistayhteyttä 6

2.2 Internetin käyttötaidot ja käyttötarkoitukset

Vähäinen kiinnostus ja vähäiset taidot liittyvät toisiinsa – myös silloin kun pyritään mittaamaan internettaitoja. Tutkimuksessa taitoja mitattiin kysymällä internetiä joskus käyttäneiltä, ovatko he koskaan käyttäneet nettiä eräisiin tarkoituksiin (ks. Kuvio 7). Yleisesti taidot – asioiden tekeminen verkossa – on vähäisempää vanhemmissa ikäryhmissä. Kuitenkin eri ikäisillä on omia tarpeita, joita tyydytetään internetin kautta. Tämä näkyy taitomittauksissa niin, että joitakin asioita vanhat tekevät suhteellisen runsaasti verrattuna nuorempiin ikäluokkiin.

Tietojen hakemiseen netistä hakukone on lähes välttämätön. Hakukonetta käyttäneiden osuus laskeekin iän mukana verraten vähän. Sen sijaan sähköpostin mukana lähetettäviä liitetiedostoja ovat alle 45-vuotiaista lähettäneet lähes kaikki, mutta 75–89-vuotiaista internetiä joskus käyttäneistä harvempi kuin joka kolmas.

Ajatustensa tai itsensä ilmaiseminen ja asioiden jakaminen verkossa on vahvasti ikäsidonnaista. Viestejä internetiin (esim. keskustelufoorumeille tai yhteisöpalveluihin) oli kirjoittanut alle 30-vuotiaista yli 90 prosenttia. Internetiä käyttäneistä 60-74-vuotiaista vain joka neljäs ja 75–8 -vuotiaista harvempi kuin joka kymmenes oli tehnyt näin. Suurin osa alle 45-vuotiaista oli ladannut internettiin valmiita tekstejä, kuvia, musiikkia tai muuta vastaavaa, mutta 60–89-vuotiaista internetiä käyttäneistä alle 10 prosenttia on tehnyt näin.

Yli 60-vuotiaat sen sijaan käyttävät melko usein internetiä puheluihin. Alle 45-vuotiaissa se on toki yleisempää, mutta vain alle kaksi kertaa yleisempää. Luultavasti vanhoilla ihmisillä on tarve pitää yhteyttä kaukana asuviin lapsiinsa ja lapsenlapsiinsa.

Kuvio 7. Eräiden internetin käyttötarkoitusten yleisyys 2013 1)

Kuvio 7. Eräiden internetin käyttötarkoitusten yleisyys 2013 1)
1) Käyttänyt tarkoitukseen joskus

Yli 60-vuotiailla suosituimmat käyttötarkoitukset ovat samoja kuin nuoremmilla. Nuoremmat käyttävät kuitenkin nettiä monipuolisemmin. Kaikkein suosituimmista palveluista ainoastaan sairauksiin, ravitsemukseen ja terveyteen liittyvän tiedon etsiminen on vanhoille tärkeämpää kuin alle 60–vuotiaille. Nuoremmille tätä käyttötarkoitusta tärkeämpiä ovat tietojen etsiminen wikipedioista tai muista verkkotietosanakirjoista sekä matka- ja majoituspalveluiden selailu.

Kuvio 8. 60–89-vuotiaiden viisi suosituinta internetin käyttötarkoitusta 2013 1)

Kuvio 8. 60–89-vuotiaiden viisi suosituinta internetin käyttötarkoitusta 2013 1)
1) Tehnyt viimeisten 3 kuukauden aikana.

Nuorissa ja keski-ikäisissä (16–59-vuotiaissa) erot internetin suosituimpien käyttötarkoitusten suhteen ovat naisten ja miesten välillä yleensä pieniä. 60–74-vuotiaissa naisten ja miesten välillä on vain hieman kasvaneita eroja käyttötarkoituksissa verrattuna alle 60-vuotiaisiin; miesten osuus suosituimmissa käyttötarkoituksissa on suurempaa kuin naisten. 75–89-vuotiaat miehet tekevät selvästi useampia asioita internetissä kuin samanikäiset naiset. Syynä tähän on ensinnäkin se, että ikäryhmässä enemmistö internentin käyttäjistä on miehiä. Tarkasteltaessa vanhimmissa pelkästään internetin käyttäjiä, ero miesten ja naisten välillä säilyy edelleen selvänä.

Aivan nuorimpia lukuun ottamatta pankkiasioiden hoito on yleisin yksittäinen internetin käyttötarkoitus Suomessa. Pankkiasioiden tärkeys vain korostuu, jos tarkastellaan sellaisia henkilöitä, jotka käyttävät internetiä vain muutamiin eri tarkoituksiin. Tällaisia internetin käyttäjiä ovat tyypillisesti vanhat ihmiset. Niiltä tutkimuksessa haastatelluilta, jotka eivät olleet viimeisen kolmen kuukauden aikana käyttäneet internetiä pankkiasioiden hoitoon, kysyttiin miten he olivat maksaneet tänä aikana laskunsa. Koko 16–89-vuotiaasta väestöstä hoiti internetin kautta pankkiasioita 79 prosenttia. Lisäksi seitsemällä prosentilla väestöstä joku muu henkilö hoiti maksamisen internetin kautta – ainakin netin käytön hallitsevana avustajana.

Nuorimmissa ikäryhmässä osalla ei ole tarvetta maksaa laskuja tai sitten joku muu hoitaa laskut internetin kautta. Mahdollisesti nuorten kohdalla molemmissa vaihtoehdoissa kyse on samasta asiasta: omaa rahaa ei tarvita kaikkiin elinkustannuksiin. Sen sijaan lähes kaikki 30–44-vuotiaat hoitivat itse omat laskunsa internetin kautta. Laskujen maksu käyttämällä itse internetiä laskee iän mukana. Laskujen maksaminen jonkun muun toimesta internetissä puolestaan kasvaa iän mukana. Lisäksi maksaminen pankin konttorissa, pankin maksuautomaatilla tai maksusopimuksen kautta kasvaa iän mukana erityisen voimakkaasti niin, että 75–89-vuotiaista lähes kaksi kolmasosaa maksoi laskut näin. Heissäkin jo useampi kuin joka viides maksaa netissä itse ja joka seitsemäs netissä toisen hoitamana.

Kuvio 9. Laskujen maksamisen tavat 2013

Kuvio 9. Laskujen maksamisen tavat 2013

Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2013, Tilastokeskus

Lisätietoja: Rauli Kohvakka 09 1734 3448, Perttu Melkas 09 1734 2511, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 7.11.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2013, 2. Vanhojen ikäryhmien tieto- ja viestintätekniikan käyttö . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.5.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2013/sutivi_2013_2013-11-07_kat_002_fi.html