3. Sosiaalisen median sosiaalisuus

3.1 Verkkomedia ja sosiaalinen media

Tässä luvussa tarkastellaan verkkomedian käyttöä keskinäisen kommunikoinnin ja omaehtoisen sisältöjen tuottamisen näkökulmasta. Tämän luvun ulkopuolelle jätetään se yhteisöpalveluista (esim. Facebook) muodostuva sosiaalisen median osa, joissa palveluun rekisteröitynyt käyttäjä luo oman profiilinsa ja valitsee käyttäjät, joihin pitää palvelun kautta yhteyttä.

Internetissä on tarjolla sekä journalistisia verkkomedioita että erilaisia sosiaalisen median portaaleja kuten keskustelupalstoja tai blogeja. Journalistisille verkkomedioille on tyypillistä ammattimaisesti tuotettu aineisto, jota median lukijat täydentävät verkkokeskusteluissa ja blogeissa. Näiden pelkästään netissä toimivien verkkomedioiden lisäksi myös perinteiset mediat kuten painetun lehden julkaisijat ja televisioyhtiöt tuottavat kiihtyvällä tahdilla sisältöjä internetiin, jossa pyritään vuorovaikutukseen lukijoiden kanssa ja myös lukijoiden kesken.

Internet tarjoaa kaikille osallistumismahdollisuuden. Osa on organisoitunutta osallistumista, kuten wikipediat tai journalistisesti valvotut mediat. Osa on vapaampaa sosiaalisuutta tai sisältö tuotetaan yksin kuten omassa blogissa. Edellisen kerran verkkomedian käytön sosiaalinen ulottuvuus oli laajan tarkastelun kohteena vuoden 2010 tutkimuksessa, joten vuoden 2014 tulosten tarkasteluun voidaan liittää aikavertailu. Vuonna 2010 tutkimus kohdistettiin vain 16–74-vuotiaisiin, joten vertailu voidaan tehdä vain tähän ikäryhmään.

3.2 Sosiaalisen median seuraaminen ja siihen osallistuminen

Median sosiaaliset ulottuvuudet ja käyttötavat perustuvat paljolti sille, että niitä seurataan laajasti. Joukkoviestimiä viimeisten kolmen kuukauden aikana seurasi internetin kautta 73 prosenttia maamme 16–89-vuotiaasta väestöstä ja se onkin aina ollut yksi yleisimpiä internetin käyttötapoja. 16–74 -vuotiaissa lukijoita oli 78 prosenttia ja ikäryhmästä 40 prosenttia luki internetin joukkoviestimiä liki päivittäin. Vuodesta 2010 kolmen kuukauden aikaisten lukijoiden määrä kasvoi neljällä prosenttiyksiköllä, mutta päivittäin joukkoviestimiä seuraavien määrä pysyi jokseenkin samana.

Verkkomedioissa uutisista käytävien keskustelujen, blogien tai ulkomaisten verkkomedioiden lukeminen viimeisten kolmen kuukauden aikana on lisääntynyt selvästi. Viikoittainen lukeminen on lisääntynyt jonkun verran, mutta päivittäinen lukeminen on pysynyt neljän vuoden takaisella tasolla.

Taulukko 2. Verkkomedioiden lukeminen ja lukemisen useus 2010 ja 2014

  Miehet Naiset Yhteensä
viimeisten 3 kuukauden aikana viimeisten 3 kuukauden aikana viimeisten 3 kuukauden aikana viikoittain (3 kk aikana) päivittäin tai lähes päivittäin (3 kk aikana)
2010 2014 2010 2014 2010 2014 2010 2014 2010 2014
%-osuus 16–74–vuotiaasta väestöstä
Lukenut verkkolehtien tai televisioyhtiöiden uutissivuja 76 81 76 73 74 78 62 68 44 43
Lukenut keskusteluja uutisista verkkolehtien tai televisioyhtiöiden uutissivuilta 49 55 40 48 45 52 26 32 12 12
Lukenut blogeja 41 44 39 53 40 48 21 24 9 6
Lukenut ulkomaisten verkkolehtien tai televisioyhtiöiden uutissivuja 37 43 23 32 30 38 17 20 8 8

Kynnys sosiaaliseen mediaan kirjoittamiseen, kommentointiin tai laajemman oman sisällön kuten blogin lataamiseen on luonnollisesti korkeampi kuin asioiden lukemiseen ja seuraamiseen. Kuitenkin jo yli puolet 16–74-vuotiaista suomalaisista kirjoitti internetiin, joka neljäs kirjoitti keskustelupalstoille, lähes joka kuudes kommentoi blogeja ja joka kymmenes kommentoi verkkomedian uutisia näiden jatkokeskusteluissa. Näissä kaikissa internetiin ja sosiaalisen mediaan osallistumisen muodoissa on selvää kasvua vuoteen 2010 verrattuna. Eniten on kasvanut omien tekstien, kuvien tai muun materiaalin lataaminen nettiin muiden nähtäväksi. Tässä näkyy yhteisöpalveluiden suosion kasvu ja todennäköisesti myös uusien älypuhelinten yleistymisen myötä tapahtunut kuvaamisen ja kuvien julkaisemisen kasvu.

Blogeja ylläpitää kuusi prosenttia 16–74-vuotiaista, mikä on kaksi kertaa niin paljon kuin neljä vuotta sitten. Miehet ovat ylipäätään aktiivisempia kommentoijia kuin naiset, mutta ero on kaventunut. Blogeja naiset kommentoivat jo miehiä useammin. Kuitenkin edelleen suomalaiset kirjoittavat yleisimmin internetissä yhteisöpalveluihin ja niistä Facebookiin.

Taulukko 3. Internetiin viimeisten kolmen kuukauden aikana kirjoittaneiden osuus sukupolen mukaan 2010 ja 2014

  Miehet Naiset Yhteensä
2010 2014 2010 2014 2010 2014
  %-osuus 16–74–vuotiaasta väestöstä
Kirjoittanut internetiin (mihin tahansa, poislukien sähköposti) 41 51 44 56 42 53
Kirjoittanut keskustelufoorumille 24 30 17 22 21 26
Laittanut omia tekstejä, kuvia tai muuta omaa materiaarlia internetiin muiden nähtäväksi 18 37 17 40 18 38
Kommentoinut internetissä blogia 13 13 11 16 7 15
Kommentoinut uutisia verkkolehtien tai televisioyhtiöiden internetsivuilla 8 12 3 8 6 10
Ylläpitänyt blogia 3 5 4 6 3 6

Verkkomedioiden seuraaminen on varsin ikäsidonnaista. Nuorimmat (16–35 -vuotiaat) lukevat ja osallistuvat aktiivisimmin ja vanhimmat (55–74 -vuotiaat) taas lukevat vähiten. Verkkolehtien tai televisioyhtiöiden uutissivujen lukeminen alle 35-vuotiaiden keskuudessa on jo niin yleistä, että kasvu näyttäisi pysähtyneen. Yleisesti verkkomedian ja niissä käytävien keskusteluiden seuraaminen on kasvanut kuluneina neljänä vuotena selvästi ja samalla ikäryhmien suhteelliset erot ovat supistuneet.

Kun tarkastellaan vain verkkolehtien lukijoita, ikäryhmien väliset erot supistuvat edelleen. Vuonna 2014 alle 35-vuotiaat verkkolehtien lukijat ovat aktiivisimpia uutiskeskustelujen seuraajia, heissä osuus oli 75 prosenttia. 55–74-vuotiaista verkkolehtien lukijoistakin uutisista käytävien keskustelujen luki enemmistö.

Tältä vuodelta voidaan tarkastella vanhimpienkin ikäryhmien vastauksia: 74–89-vuotiaista joka viides lukee verkkolehtiä tai televisioyhtiöiden uutissivuja, uutisista käytäviä keskusteluja lukee 9 prosenttia, blogeja seitsemän prosenttia ja ulkomaisia lehtiä kaksi prosenttia.

Kuvio 9. Yleisimpiä verkkomedioita viimeisten 3 kuukauden aikana lukeneiden osuus ikäryhmittäin 2010 ja 2014

Kuvio 9. Yleisimpiä verkkomedioita viimeisten 3 kuukauden aikana lukeneiden osuus ikäryhmittäin 2010 ja 2014

Vielä vuonna 2010 sosiaaliseen median käytön ikäsidonnaisuus ilmeni aktiivisen toiminnan osalta jyrkkänä tarkasteltaessa kirjoittamista, kommentointia ja omien kuvien ja muun oman materiaalin lataamista. Vuonna 2014 nämä aktiivisen toimimisen erot olivat tasoittuneet voimakkaasti alle 35-vuotiaiden ja 35–54-vuotiaiden välillä. Ero 55–74-vuotiaisiin on säilynyt suurena, vaikka sosiaaliseen mediaan kirjoittaneiden osuus tästä ikäryhmästä on kaksinkertaistunut ja kuvia tai muuta sisältöä ladanneiden osuus on nelinkertaistunut. Kaikista vanhimmat eivät juurikaan vielä osallistuneet kirjoittajina tai tiedostojen lataajina sosiaaliseen mediaan. Vuonna 2014 74–89-vuotiaista kolme prosenttia latasi omia kuvia tai muuta omaa sisältöä internetiin ja vain kaksi prosenttia heistä on kirjoittanut jonnekin internetiin kun sähköpostin käyttöä ei oteta huomioon.

Kuvio 10. Internetiin kirjoittaneiden, oman materiaalia ladanneiden ja blogeja kommentoineiden osuus ikäryhmittäin 2010 ja 2014

Kuvio 10. Internetiin kirjoittaneiden, oman materiaalia ladanneiden ja blogeja kommentoineiden osuus ikäryhmittäin 2010 ja 2014

Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2014, Tilastokeskus

Lisätietoja: Rauli Kohvakka 029 551 3448, Perttu Melkas 029 551 2511, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 6.11.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2014, 3. Sosiaalisen median sosiaalisuus . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.11.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2014/sutivi_2014_2014-11-06_kat_003_fi.html

Jaa