4. Puolet suomalaisista yhteisöpalveluissa (korjattu)

4.1 Yhteisöpalvelujen käyttö yleistyy edelleen

Korjattu 6.11.2014. Korjaus on merkitty punaisella.

Yhteisöpalvelujen suosio on Suomessa kasvanut hieman. Vuonna 2014 51 prosenttia 16–89-vuotiaista oli seurannut yhteisöpalveluja viimeisten kolmen kuukauden aikana. Osuus on neljä prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2013. Yhteisöpalvelujen käyttö yleistyi sekä miesten että naisten parissa ja kaikissa ikäryhmissä lukuun ottamatta 75–89-vuotiaita.

Naiset käyttävät yhteisöpalveluja hieman yleisemmin kuin miehet. Koko väestön tasolla ero on naisten ja miesten välillä vain kolme prosenttiyksikköä (naiset 52 % vs. miehet 49 %), mutta varsinkin nuoremmissa ikäryhmissä ero on suurempi.

Yhteisöpalvelujen käyttö on hyvin ikäsidonnaista. Nuoremmissa ikäryhmissä ne ovat erittäin suosittuja. Lähes kaikki 16–24-vuotiaat (93 %) seurasivat jotain yhteisöpalvelua ja 25–34-vuotiaistakin niin teki 82 prosenttia. Vanhempia ikäryhmiä yhteisöpalvelut kiinnostavat vähemmän. Esimerkiksi 55–65-vuotiaista harvempi kuin joka kolmas käytti yhteisöpalvelua.

Taulukko 4. Yhteisöpalvelua viimeisten 3 kuukauden aikana seuranneiden osuus 2013 ja 2014

Ikä 2013 2014
%-osuus väestöstä
16-24v 87 93
25-34v 78 82
35-44v 67 72
45-54v 41 46
55-64v 26 31
65-74v 13 15
75-89v 3 3
     
Miehet 44 49
Naiset 49 52
     
Yhteensä 16–89v 47 51
Yhteensä 16–74v 51 56

Yhteisöpalvelut ovat käyttäjilleen hyvin jokapäiväinen sosiaalisuuden foorumi. 32 prosenttia yhteisöpalveluja seuraavista suomalaisista kävi niissä useasti päivässä ja 46 prosenttia päivittäin tai lähes päivittäin. Vastaavasti vain 23 prosenttia seurasi palveluja viikoittain tai harvemmin. Vuonna 2014 useasti päivässä tai päivittäin seuraavien osuus kasvoi hieman edellisestä vuodesta.

Yhteisöpalvelujen käytön ikäsidonnaisuus näkyy myös siinä, että nuoret ja nuoret aikuiset käyvät palveluissa ahkerammin kuin niitä vanhemmat ikäryhmät. Yli 40 prosenttia alle 35-vuotiaista yhteisöpalvelujen jäsenistä seurasi palveluja useasti päivässä tai oli niissä jatkuvasti kirjautuneena. 55–64-vuotiaista palvelujen jäsenistä niin teki vain 14 prosenttia.

Taulukko 5. Yhteisöpalveluiden seuraamisen useus viimeisten 3 kuukauden aikana 2014

Ikä Seuraa useasti päivässä Seuraa päivittäin tai lähes päivittäin Seuraa viikoittain Seuraa harvemmin Ei seuraa enää
%-osuus yhteispalvelua viimeisten kolmen kuukauden aikana seuranneista
16-24v 43 47 7 2 0
25-34v 41 48 7 5 0
35-44v 26 47 17 10 0
45-54v 24 45 17 13 0
55-64v 14 39 28 19 1
65-74v 14 50 22 22 0
75-89v 0 25 45 30 0
           
Miehet 25 48 16 11 0
Naiset 37 44 11 8 0
           
Yhteensä 16–89v 32 46 14 9 0
Yhteensä 16–74v 31 46 13 9 0

Yleisimmin käytetty yhteisöpalvelu oli vuoden 2014 tutkimuksen mukaan edelleen Facebook. Sitä ilmoitti seuranneensa viimeisten kolmen kuukauden aikana 95 prosenttia yhteisöpalvelun käyttäjistä. Seuraavaksi yleisimmin seurattiin Twitteriä (20 %), LinkedIniä (17 %) ja Instagramia (13 %). Facebookia käyttäneiden osuus ei ole vähentynyt edellisestä vuodesta, mutta edellä mainittujen muiden palvelujen seuraaminen on yleistynyt.

Yhteisöpalveluja voi käyttää eri tavoin. Käytön aktiivisuus tarkoittaa muutakin kuin seuraamisen useutta. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö ‑tutkimuksessa kysyttiin, katsovatko yhteisöpalvelujen käyttäjät olevansa palveluissa seurailijoita, satunnaisia kommentaattoreita vai aktiivisia toimijoita. 23 prosenttia naisista piti itseään aktiivisena toimijana, kun miehistä niin teki vain 14 prosenttia. Vastaavasti 30 prosenttia naisista piti itseään seurailijana ja miehistä vastaava osuus oli 43 prosenttia. Yhteisöpalveluihin osallistumisen tavassa ei ole tapahtunut muutosta vuodesta 2012, jolloin vastaava kysymys oli tutkimuksessa edellisen kerran.

Älypuhelimilla käytettävistä pikaviestipalveluista (esim. WhatsApp) on tullut nopeasti suosittuja internetsosiaalisuuden välineitä. Pikaviestipalvelussa voi lähettää viestejä yhdelle palvelun käyttäjälle tai useasta käyttäjästä muodostetulle ryhmälle. Ryhmää ”hallinnoi” yksi sen jäsenistä. Hän kutsuu ja hyväksyy ryhmään uusia jäseniä. Pikaviestit voivat olla tekstejä, puhetta, kuvia tai videoita. Viestintä tapahtuu reaaliaikaisesti. Pikaviestipalvelun käyttöön ottaminen edellyttää siihen rekisteröitymistä.

Kuvio 11. Pikaviestipalvelua viimeisten 3 kuukauden aikana käyttäneiden osuus 2014

Kuvio 11. Pikaviestipalvelua viimeisten 3 kuukauden aikana käyttäneiden osuus 2014

Erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset ovat ottaneet uuden viestintätavan käyttöön. Peräti 88 prosenttia 16–24-vuotiaista oli käyttänyt pikaviestinpalvelua viimeisten kolmen kuukauden aikana. 25–34-vuotiaistakin pikaviestijöitä oli 64 prosenttia. 75 prosenttia 16–24-vuotiaista käytti pikaviestinpalveluja päivittäin. Koko 16–89-vuotiaasta väestöstä kolmannes oli käyttänyt pikaviestipalvelua.

Pikaviestipalveluiden on esitetty vähentäneen tekstiviestien lähettämistä ja korvanneen yhteisöpalvelujen käyttöä etenkin nuorilla. Nuorten siirtyminen yhteisöpalveluista pikaviestintään ei näy vuoden 2014 väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö ‑tutkimuksen tuloksissa. 16–24-vuotiailla yhteisöpalvelujen käyttäjien osuushan kasvoi edellisestä vuodesta ja yhteisöpalvelua useasti päivässä käyttävien osuuskin pysyi sekin ennallaan. Toisaalta nuoret käyttävät pikaviestipalveluita niin yleisesti ja niin paljon, että se vaikuttaa myös yhteisöpalvelujen asemaan nuorten nettisosiaalisuudessa.

4.2 Mediasisältöjen jakaminen ja kierrättäminen sosiaalisessa mediassa

Yhteisöpalveluissa voi yleisesti jakaa mediasisältöjä toisille yhteisön jäsenille. Statuspäivityksissä julkaistaan linkkejä esimerkiksi verkkolehtien artikkeleihin ja nettitelevisiopalveluiden ohjelmiin. Sisältöjä jaetaan myös muualla sosiaalisessa mediassa kuten keskustelufoorumeilla, blogeissa ja mikroblogeissa (esim. Twitter). Jakamisella tarkoitetaan tässä internetissä jo julkaistun mediasisällön jakamista edelleen, ei jakajan omien tekstien tai muun materiaalin julkaisemista ensimmäistä kertaa.

Mediasisältöjen jakamisen yleistyessä ihmisten tapa seurata joukkoviestimiä saa uusia piirteitä, kun yhä yleisemmin artikkeleita päädytään lukemaan tai televisiouutista katsomaan Facebook-kaverin vinkistä tai blogin ylläpitäjän suosituksesta. Seurattujen joukkoviestinten kirjo laajenee, sillä jaettu sisältö voi olla muualtakin kuin tavanomaisen päivälehden tai televisiouutisten nettiversiosta. Myös niin sanottujen ”mielipidevaikuttajien” piiri kasvaa, sillä esimerkiksi Twitterissä voi saada uutislinkkejä vaikka pääministeriltä. Aktiivisen linkkien ja vinkkien seuraajan päivittäinen mediakokonaisuus syntyy valikoimalla spontaanisti ehdotettuja sisältöjä useista eri lähteistä. Yhteisöpalveluissa jaetun mediasisällön seuraaminen on nopeaa, sillä jaettu sisältö on välittömästi luettavissa tai katsottavissa.

Sisältöjen jakamien ja kierrättäminen yhteisöpalveluissa tai sosiaalisessa mediassa on melko yleistä. Tasan kolmannes suomalaisista oli jakanut sisältöjä julkaisemalla linkkejä tai suosituksia viimeisten viimeisten kolmen kuukauden aikana (kuvio 4.2.1). Odotetusti muiden jakaman sisällön seuraaminen on yleisempää kuin sisällön jakaminen itse. 57 prosenttia 16–89-vuotiaista oli viimeisten kolmen kuukauden aikana katsonut tai lukenut muiden sosiaalisessa mediassa jakamia sisältölinkkejä..

Kuvio 12. Viimeisten 3 kuukauden aikana sisältöjä jakaneiden ja jaettuja sisältöjä seuranneiden osuus 2014

Kuvio 12. Viimeisten 3 kuukauden aikana sisältöjä jakaneiden ja jaettuja sisältöjä seuranneiden osuus 2014

Muiden jakamia mediasisältöjä myös seurataan selvästi useammin kuin niitä jaetaan itse. 35 prosenttia jaettuja sisältöjä katsoneista/lukeneista eli viidennes väestöstä oli seurannut niitä päivittäin ja 28 prosenttia harvemmin kuin kerran viikossa (16 % väestöstä). Niin yleisesti ja ahkerasti suomalaiset seuraavat sosiaalisessa mediassa jaettuja sisältöjä, että joukkoviestinten seuraamiseen voidaan sanoa tulleen uusia piirteitä ainakin nuoremmissa ikäryhmissä, joissa jakaminen ja jaetun seuraaminen on yleisintä. Peräti 95 prosenttia 16–24-vuotiaista oli katsonut/lukenut sosiaalisessa mediassa jaettuja sisältöjä viimeisten kolmen kuukauden aikana ja lähes puolet ikäluokasta teki niin päivittäin. Osuudet olivat pienempiä vanhemmissa ikäryhmissä, mutta vielä 45–54-vuotiaiden parissa ne olivat melko korkeita.

Taulukko 6. Muiden sosiaalisessa mediassa jakamien sisältöjen seuraamisen useus 2014

  Katsonut/lukenut viimeisten kolmen kuukauden aikana
Päivittäin tai lähes päivittäin Vähintään kerran viikossa Harvemmin Ei lainkaan Ei käytä internetiä Yhteensä
  %-osuus väestöstä
16-24v 48 33 14 4 1 100
25-34v 36 38 13 13 0 100
35-44v 29 27 24 20 0 100
45-54v 14 20 23 39 4 100
55-64v 6 12 20 52 10 100
65-74v 2 7 12 46 32 100
75-89v 1 2 3 21 72 100
             
Miehet 20 21 16 31 11 100
Naiset 20 21 17 27 16 100
             
Yhteensä 16–89v 20 21 16 29 14 100

Kovin ahkerasti suomalaiset eivät kuitenkaan vielä harrasta sisältölinkkien jakamista. Päivittäin tai lähes päivittäin sitä oli tehnyt vain kuusi prosenttia jakaneista eli kaksi prosenttia väestöstä. Kaksi kolmasosaa (20 % väestöstä) oli jakanut harvemmin kuin kerran viikossa.

Taulukko 7. Sisältöjen jakaminen sosiaalisessa mediassa sisältötyypeittäin 2014

Korjattu 6.11.2014. Korjatut kohdat on merkitty punaisella.
Jakanut viimeisten kolmen kuukauden aikana: %-osuus väestöstä %-osuus sisältöjä jakaneista
Verkkolehden tai televisiokanavan uutissivujen artikkelin 23 68
Youtube— tai muun videon 23 68
Elokuvan tai televisio-ohjelman 5 13
Musiikkia 13 39
Tutkimusraportin, Wiki-artikkelin tai vastaavan faktasisällön 13 40
Verkkokaupan tuotesivun 10 29

Suomalaisten tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksessa valotettiin hieman myös sitä, mitä sisältöjä yhteisöpalveluissa ja sosiaalisessa mediassa jaetaan. Kysytyistä sisältötyypeistä yleisimmin oli viimeisten kolmen kuukauden aikana jaettu verkkolehtien ja televisioyhtiöiden uutissivustojen artikkeleita sekä videoita (esim. Youtube). Niitä oli jakanut 68 prosenttia sisältöjä jakaneista (23 % väestöstä). Myös musiikin jakaminen on yleistä (39 % jakaneista). Varsinaisen mediasisällön lisäksi netissä jaetaan ja suositellaan myös muuta. Tutkimuksessa kysyttiin verkkokauppojen ja muiden tuotteita ja palveluita esittelevien sivustojen jakamista linkein tai suosittelemalla. Niitä oli jakanut 29 prosenttia.


Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2014, Tilastokeskus

Lisätietoja: Rauli Kohvakka 029 551 3448, Perttu Melkas 029 551 2511, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 6.11.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2014, 4. Puolet suomalaisista yhteisöpalveluissa (korjattu) . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 14.12.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2014/sutivi_2014_2014-11-06_kat_004_fi.html