2. Internetin käyttö mobiililaitteilla

2.1 Internetin käyttö matkapuhelimella

Jo 69 prosentilla 16–89-vuotiaista on omassa käytössään älypuhelin. Tässä tutkimuksessa älypuhelimeksi lasketaan matkapuhelimet, joissa on vähintään 3G-internetyhteys, qwerty-kirjainnäppäimistö ja hyötysovellusten latausmahdollisuus. Nykyään lähes kaikki (96 %) käytössä olevista älypuhelimista ovat kosketusnäytöllisiä. Kosketusnäytöt ovat yleistyneet nopeasti, sillä vielä vuonna 2012 joka neljännessä älypuhelimessa ei ollut kosketusnäyttöä.

Älypuhelinten käyttäjien osuus kasvoi vuodesta 2014 kuusi prosenttiyksikköä. Älypuhelimien yleistyminen on edelleen nopeaa, vaikka nopeimman kasvun vaihe on jo takanapäin. Vuosina 2011–2015 älypuhelinten haltijoiden osuus 16–74-vuotiaissa kasvoi 42 prosentista 75 prosenttiin. Tässä vertailu rajautuu alle 75-vuotiaisiin, koska vuosien 2011 ja 2012 tutkimusten yläikäraja oli 74 vuotta.

Miehillä on älypuhelin edelleen käytössään hieman useammin kuin naisilla (73 % vs. 66 %). Ero on kuitenkin kaventunut, vuonna 2011 sukupuolten välillä ero oli 14 prosenttiyksikköä (16–74 v.). Uuden tieto- ja viestintätekniikan omaksuvat yleensäkin ensimmäisenä nuoret miehet, mikä näkyi vuosikymmenen alun älypuhelinten käyttäjämäärissä.

Alle 45-vuotiaista 94 prosentilla on nykyään käytössä älypuhelin, eikä tämän ikäisissä miesten ja naisten välillä ole eroja. Tätä vanhemmissa ikäryhmissä älypuhelinten haltijoiden määrä laskee nopeasti ja yli 55-vuotiaissa myös ero miesten ja naisten älypuhelimen käytössä kasvaa. Vielä vuonna 2013 kaikissa ikäryhmissä erot miesten ja naisten välillä olivat selkeät lukuun ottamatta alle 35-vuotiaita.

Kuvio 3. Älypuhelin omassa käytössä 2015, %-osuus väestöstä

Kuvio 3. Älypuhelin omassa käytössä 2015, %-osuus väestöstä

Älypuhelinten käytön arkipäiväistyminen, sekä laitteiden käytettävyyden paraneminen ja internetpalveluiden monipuolistuminen näkyy kasvaneena internetin käyttönä niillä. Vielä vuonna 2012 älypuhelinten haltijoista vain runsas 60 prosenttia käytti älypuhelintaan internetyhteyksiin viikoittain. Vuonna 2015 näin toimii jo 90 prosenttia älypuhelinten haltijoista. Kuitenkin vanhemmissa ikäryhmissä internetin käyttö matkapuhelimella on tätä vähäisempää: 65–74-vuotiaista älypuhelimen haltijoista kuusi kymmenestä käyttää internetiä viikoittain ja 75–89-vuotiaista enää vain neljä kymmenestä.

2.2 Internetin käyttö tablettitietokoneella

Vuonna 2015 puolet 16–89-vuotiaista suomalaisista asui taloudessa, jonka käytössä on tablettitietokone. Tabletit tulivat markkinoille älypuhelinten jälkeen ja tämän vuoksi niiden käyttö on vielä vähäisempää, mutta se kasvaa nopeasti – yli 10 prosenttiyksikköä joka vuosi vuodesta 2012 lähtien.

Tutkimuksessa kysytään, onko kotitalouden käytössä tablettitietokone. Kuitenkaan aivan kaikki, joiden taloudessa tabletti on käytössä, eivät sitä itse käytä. Tämän vuoksi kuviossa 4 ei kuvata tablettia käyttävien osuuksien kasvua, vaan niiden henkilöiden osuuden kasvua, jotka joko käyttävät tai joilla olisi mahdollisuus käyttää tablettitietokonetta. Tablettitietokonetta käyttävien osuus on todellisuudessa hieman pienempi 1) .

Miehet käyttävät internetiä tablettitietokoneilla hieman useammin kuin naiset, kun kyse on laitteen käytöstä langattoman verkkoyhteyden kautta. Ero on tällöin neljä prosenttiyksikköä. Kotona asunnon sisäisen WLAN:n kautta tapahtuvasta tabletin käytöstä ei tutkimuksessa kysytty.

Kuvio 4. Kuuluu talouteen, jossa on tablettitietokone 2012–2015, %-osuus väestöstä 1)

Kuvio 4. Kuuluu talouteen, jossa on tablettitietokone 2012–2015, %-osuus väestöstä 1)
1) Vuoden 2012 tutkimuksen aineisto koostuu 16–74-vuotiaista. Vuoden 2012 koko väestöä koskeva tulos ei ole täysin vertailukelpoinen muiden vuosien kanssa. Kuviossa esitetty tulos on noin prosenttiyksikön suurempi kuin vertailukelpoinen tulos.

2.3 Langattoman internetin käyttö kannettavalla tietokoneella

Puolet 16–89-vuotiaista oli käyttänyt viimeisen kolmen kuukauden aikana kannettavaa tietokonetta langattomaan internetyhteyteen (nettiin mentiin joko matkapuhelinverkon tai julkisen WLAN:n kautta). Monelle kannettava tietokone on kuitenkin kotona kiinteästi käytettävä (tai korkeintaan asunnon sisällä liikuteltava) laite. Vain 30 prosenttia (16–74-vuotiaista 33 %) käyttikin nettiä langattomasti kannettavalla tietokoneella mobiilisti – tai niin kuin tutkimuksen kysymyksissä asia on määritelty: kodin ja työpaikan ulkopuolella.

Mobiili internetin käyttö kannettavilla tietokoneilla on saavuttanut jo lakipisteensä. Vuonna 2012 kannettavalla tietokoneella nettiä käytti kodin ja työpaikan ulkopuolella 37 prosenttia 16–74-vuotiaista. Tuohon vuoteen asti kannettavalla tietokoneella mobiili internetin käyttö oli kasvanut nopeasti; vuonna 2009 vasta alle viidennes 16–74-vuotiaista oli kannettavalla tietokoneella langattomasti internetissä kodin ja työpaikan ulkopuolella.

Vaikka vuoden 2012 jälkeen voimakkaasti yleistyneet älypuhelimet ja tablettitietokoneet ovat pysäyttäneet kannettavien tietokoneiden kautta tapahtuvan mobiilin internetin käytön yleistymisen, sille on kuitenkin edelleen tarvetta, todennäköisesti vaativampaan työmatka-, opiskelukäyttöön ja esimerkiksi mökillä tai vapaa-ajanmatkoilla käytettäväksi.

2.4 Internetin käyttö muilla pienlaitteilla

Tutkimuksessa kysyttiin internetin käyttöä myös muilla pienlaitteilla, kuten MP3-soitimilla, sähköisillä lukulaiteilla tai käsipelikonsoleilla. Muita pienlaitteita käsitellään tutkimuksessa yhtenä kokonaisuutena. Niiden käyttö on varsin vähäistä ja lisäksi trendi on laskeva. Vuonna 2015 pienlaitteilla internetiä käytti mobiilisti vain kaksi prosenttia kun vuonna 2012 käyttäjiä oli neljä prosenttia 16–74-vuotiaista. Muilla pienlaitteilla internetiä käyttävät lähinnä vain nuoret. Erityisesti internetin säännöllinen (viikoittainen) käyttö on vähentynyt ja jää nuorillakin nykyään olemattomaksi (puoleen prosenttiin). Internetin käyttö älypuhelimilla on yleistynyt niin, ettei muita pienlaitteita enää tarvita netin käyttöön. Uudenlaisten laitteiden kuten älykellojen ja aktiivirannekkeiden yleistyminen voi kuitenkin muuttaa tilannetta lähivuosina.

2.5 Langattoman internetin käyttötarkoitukset tabletilla ja matkapuhelimella

Tutkimuksessa selvitettiin joitakin internetin käyttötarkoituksia matkapuhelimella ja tablettitietokoneella langattoman internetyhteyden kautta. Tarkasteluun oli valittu seuraavat asiat: verkkolehtien lukeminen, sähköpostin käyttö, sähköisten kirjojen lukeminen, podcast-palveluiden käyttö (ennakkoon tilatut ääni- ja videotiedostot), yhteisöpalveluiden käyttö, pelien pelaaminen, kuvien/videoiden katselu tai musiikin kuuntelu (kysyttiin yhtenä kokonaisuutena) sekä vain matkapuhelinten osalta: paikannus- tai reittipalveluiden käyttö. Viiteaikana oli kolme kuukautta. Vuonna 2012 samat asiat kysyttiin matkapuhelinten osalta niin, että edellä mainittujen muiden pienlaitteiden käyttö sisältyi tuloksiin 2) .

Taulukko 7. Eräiden internetin sisältöjen käyttö tabletilla ja matkapuhelimella 2015 ja matkapuhelimella tai muulla pienlaitteella 2012, %-osuus väestöstä

Käyttänyt internetiä seuraaviin tarkoituksiin 3 viimeisen kuukauden aikana Tabletilla 2015 Matkapuhelimella 2015 Matkapuhelimella tai muulla pienlaitteella 2012
%-osuus 16–74-vuotiaasta väestöstä
Lukenut sähköposteja 32 61 34
Lukenut verkkolehtiä tai televisioyhtiöiden uutissivuja 34 61 34
Käyttänyt paikannus- tai reitityspalveluja - 59 32
Pelannut pelejä, kuunnellut musiikkia, katsellut kuvia tai videoita 30 53 27
Osallistunut yhteisöpalveluihin 25 50 25
Käyttänyt podcast -palvelua 3 7 3
Lukenut ladatavia sähköisiä kirjoja 5 5 2

Vuonna 2012 16–74-vuotiailla miehillä oli kaikkien kysyttyjen internetpalveluiden käyttö matkapuhelimella (+ muilla pienlaitteilla) yleisempää kuin naisilla. Ero palveluiden käytössä sukupuolten välillä oli huomattava, noin 10–15 prosenttiyksikköä. Kuitenkin yhteisöpalveluiden käyttö oli poikkeus niin, että sen kohdalla ero oli vain kaksi prosenttiyksikköä. Vuonna 2015 tilanne on muuttunut, erot ovat 16–74-vuotiailla korkeintaan viisi prosenttiyksikköä – suuntaan tai toiseen. Miehet käyttivät enemmän paikannus- ja reittipalveluita (61 % vs. 56 %) ja vähemmän yhteisöpalveluita (47 % vs. 52 %) kuin naiset. 75–89-vuotiaiden kohdalla tilanne eroaa nuoremmista. He käyttivät kysyttyjä palveluita matkapuhelimella varsin vähän (0–4 %) ja palveluiden käyttäjät olivat valtaosalta miehiä.

Tablettitietokoneella langattomasti internetiä käytettäessä käytön erot sukupuolten välillä olivat vielä pienempiä ja ovat varsin samanlaisia kuin käytön erot olivat kysyttäessä yleisesti internetin käyttötavoista. 75–89-vuotiaat käyttävät, päinvastoin kuin nuoremmat, tabletteja langattomiin internetyhteyksiin hieman enemmän kuin matkapuhelimia ja ero sukupuolten välillä on hieman tasaisempi kuin matkapuhelimien kautta nettiä käytettäessä.

Eri internetpalveluita matkapuhelimella käyttävien osuudet ovat noin kaksinkertaistuneet vuoteen 2012 verrattuna kun matkapuhelimella ylipäätään internetiä käyttävien osuus 16–74-vuotiaasta väestöstä kasvoi 1,8 -kertaiseksi. Matkapuhelimella internetiä käyttävät ovat kaiken kaikkiaan lisänneet jonkin verran eri palveluiden käyttöä ja käyttävät siis laitteellaan nettiä aiempaa monipuolisemmin.

Tablettia langattoman internetin kautta käyttävien osuus vuonna 2015 oli lähes yhtä suuri kuin matkapuhelimella tai muilla pienlaitteilla nettiä käyttävien osuus oli vuonna 2012 (43 % vs. 45 %). Samoin eri palveluiden käyttö niillä vuonna 2015 oli varsin samanlaista kuin matkapuhelimilla (+muilla pienlaitteilla) oli vuonna 2012. Joissain käyttötavoissa tabletti on suhteellisesti suositumpi kuin matkapuhelin. Esimerkiksi sähköisten kirjojen osalta on ymmärrettävää, että niitä luetaan mieluummin isommalta ruudulta. Toisaalta yhteisöpalveluiden seuraaminen on yleisempää matkapuhelimella ennen kaikkea siksi, että yhteisöpalveluita käyttävät nuoret, joilla on lähes kaikilla myös älypuhelin käytössään, kun taas tabletin nettikäyttö on heillä paljon harvinaisempaa.

Taulukko 8. Eräiden internetin käyttötarkoitusten yleisyys tabletilla ja matkapuhelimella 2015 sekä matkapuhelimella tai muulla pienlaitteella 2012, %-osuus ko. laitteella internetiä langattoman yhteyden kautta käyttäneestä 16–74-vuotiaasta väestöstä

Käyttänyt internetiä seuraaviin tarkoituksiin 3 viimeisen kuukauden aikana Tabletilla 2015 Matkapuhelimella 2015 Matkapuhelimella tai muulla pienlaitteella 2012
%-osuus ko. laitteella internetiä langattoman yhteyden kautta käyttäneestä 16–74-vuotiaasta väestöstä
Lukenut sähköposteja 73 85 74
Lukenut verkkolehtiä tai televisioyhtiöiden uutissivuja 80 85 73
Käyttänyt paikannus– tai reitityspalveluja - 82 70
Pelannut pelejä, kuunnellut musiikkia, katsellut kuvia tai videoita 71 74 58
Osallistunut yhteisöpalveluihin 58 70 53
Käyttänyt podcast –palvelua 6 10 7
Lukenut ladatavia sähköisiä kirjoja 12 7 5

Taulukko 9. Vähintään kerran viikossa internetiä langattoman yhteyden kautta kannettavalla tietokoneella, tabletilla ja matkapuhelimella kodin ja työpaikan ulkopuolella käyttäneet 2015, %-osuus väestöstä (taulukkoa korjattu 27.6.2016)

Taulukko korjattu 27.6.2016 . Korjatut luvut merkitty punaisella
  Kannettavalla tietokoneella Tabletilla Matkapuhelimella
%-osuus väestöstä
16-24 15 13 75
25-34 19 18 74
35-44 18 26 72
45-54 17 22 56
55-64 11 16 38
65-74 5 7 15
75-89 1 2 3
Yhteensä 13 16 50

1) Langattoman internetyhteyden eli matkapuhelinverkon tai julkisen WLAN:n kautta tablettia käytti 77 % niistä, joiden kotona on tabletti käytössä. Toisaalta 12 % kotitalouksista on sellaisia, että niillä on käytössä tabletti ilman matkapuhelinverkkoliittymää ja kiinteä internetyhteys (esim. ADSL) ja asunnon sisäinen WLAN, joka mahdollistaa tabletin käytön ilman puhelinverkkoa. Jos näissä talouksissa kaikki käyttäisivät tablettia päästäisiin noin 90 % käyttäjäasteeseen. Todennäköisesti se on joitakin prosenttiyksikköjä alemmalla tasolla.
2) Vuonna 2012 pienlaitteilla saattaa vielä olla marginaalinen merkitys tuloksiin: 16–74-vuotiaasta väestöstä noin puoli prosenttia oli käyttänyt internetiä muulla pienlaitteella, mutta ei matkapuhelimella. Vuonna 2015 muiden pienlaitteiden käyttö on niin vähäistä, että niiden pois jättämisellä tai mukaan ottamisella ei ole merkitystä tuloksiin, eikä juuri kukaan enää käytä verkkoyhteyksiinsä vain pienlaitteita, eikä lainkaan matkapuhelinta.

Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2015, Tilastokeskus

Lisätietoja: Rauli Kohvakka 029 551 3448, Perttu Melkas 029 551 2511, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 26.11.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2015, 2. Internetin käyttö mobiililaitteilla . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.11.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2015/sutivi_2015_2015-11-26_kat_002_fi.html