3. Vaalikoneet suosittuja vuoden 2015 eduskuntavaaleissa

Vaalikoneet ovat Suomessa suosittuja. 45 prosenttia 18–89-vuotiaista suomalaisista käytti vaalikonetta ennen kevään 2015 eduskuntavaaleja. Yli puolet heistä, eli 26 prosenttia väestöstä, käytti useampaa kuin yhtä konetta.

Vaalikoneiden käyttö on ikäsidonnaista. Vaalikoneet tavoittavat hyvin kaikkein nuorimmat äänestäjät, mutta yleisimmin vaalikonetta käyttävät 25–34-vuotiaat. Heistä 69 prosenttia oli hakenut koneella sopivaa ehdokasta ennen 2015 eduskuntavaaleja. Vaalikonetta käyttäneiden osuus on sitä alhaisempi, mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse. Esimerkiksi 65–74-vuotiaista 22 prosenttia ja 75–89-vuotiaista vain kuusi prosenttia käytti vaalikonetta ennen vuoden 2015 vaaleja. Useimmissa ikäryhmissä naiset käyttivät vaalikoneita hieman yleisemmin kuin miehet.

Vanhempien ikäryhmien harvinaisempi vaalikoneiden käyttö liittyy osittain siihen, että monet vanhemmat ihmiset eivät käytä internetiä lainkaan. Ikäryhmien väliset ero pienenevät, kun edellä mainitut osuudet lasketaan koko väestön sijaan internetin käyttäjistä, mutta eivät kuitenkaan katoa täysin. Kyse on siten myös ikäryhmien välisistä eroista vaalikoneiden kiinnostavuudessa.

Vaalikoneiden käyttö yleistyi vain hieman edellisistä vaaleista. Ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja vaalikonetta käytti 45 prosenttia 18–74-vuotiaista, kun vuonna 2015 vastaava osuus oli 49 prosenttia. Vaalikonetta käyttäneiden osuus kasvoi kuitenkin vain saman verran kuin internetin käyttäjien osuus koko väestöstä. Vaalikonetta käyttäneiden osuus kasvoi kaikissa ikäryhmissä nuorinta ryhmää lukuun ottamatta. Vuosien 2011 ja 2015 vertailussa tarkastellaan 18–74-vuotiaita, koska väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö tutkimuksen yläikäraja oli vielä vuonna 2011 74 vuotta. Ikäraja nostettiin 89 vuoteen vuonna 2013.

Kuvio 5. Vaalikonetta ennen eduskuntavaaleja käyttäneiden osuus 2011 ja 2015, %-osuus väestöstä 1)

Kuvio 5. Vaalikonetta ennen eduskuntavaaleja käyttäneiden osuus 2011 ja 2015, %-osuus väestöstä 1)
1) Vuoden 2011 tutkimuksen yläikäraja oli 74 vuotta.

Vaalikoneet vaikuttavat jonkin verran äänestäjiin. Ensinnäkin niiden käyttö lisää vaalien kiinnostavuutta. Puolet vaalikonetta ennen 2015 eduskuntavaaleja käyttäneistä 18–89-vuotiaista vastasi käytön lisänneen jonkin verran heidän kiinnostustaan vaaleihin. Lisäksi yhdeksällä prosentilla kiinnostus oli kasvanut paljon. Nuorimmissa ikäryhmissä vaalikoneen vaikutus on voimakkain. 60 prosenttia 18–24-vuotiaista vaalikoneen käyttäjistä koki käytön lisänneen jonkin verran vaalien kiinnostavuutta ja 11 prosentilla kiinnostus kasvoi paljon. Vastaavasti 55–64-vuotiaista 42 prosentilla kiinnostus kasvoi jonkin verran ja vain 7 prosentilla paljon.

Vaalikoneet vaikuttavat enemmän ehdokkaan kuin puolueen valintaan. Kuusi prosenttia vaalikoneen käyttäjistä koki, että vaalikoneen käyttö oli vaikuttanut paljon puolueen valintaan ja jonkin verran se oli vaikuttanut 29 prosentilla. Ehdokkaan valintaan vaalikone oli vaikuttanut 17 prosentilla paljon ja 38 prosentilla jonkin verran. Voimakkaimmin vaalikoneet vaikuttavat nuorten ikäryhmien valintoihin. 24 prosenttia 18–24-vuotiaista koki vaalikoneen vaikuttaneen ehdokkaan valintaan paljon, kun esimerkiksi 45–54-vuotiailla vastaava osuus oli 16 prosenttia.

Kuvio 6. Vaalikoneen käytön koettu vaikutus ehdokkaan valintaan 2015, %-osuus vaalikonetta käyttäneistä

Kuvio 6. Vaalikoneen käytön koettu vaikutus ehdokkaan valintaan 2015, %-osuus vaalikonetta käyttäneistä

Vaalikoneet ovat selvästi suosituin puolueita ja ehdokkaita koskevan vaalitiedon lähde internetissä (45 % 18–89-vuotiaista). Seuraavaksi suosituimpia ovat puolueiden ja ehdokkaiden verkkosivut ja blogit. Ennen vuoden 2015 vaaleja niistä oli hakenut tietoa 29 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista. Verkkolehtiä käytettiin tietolähteenä lähes yhtä yleisesti. Niistä oli hakenut tietoa 27 prosenttia.

Puolueet ja ehdokkaat ovat ottaneet yleisesti yhteisöpalvelut käyttöön vaalikampanjoissaan. Yhteisöpalvelut eivät kuitenkaan ole nousseet kovin suosituiksi vaalitiedon lähteiksi äänestäjien parissa. Vain 12 prosenttia 16–89-vuotiaista oli hakenut puolueiden vaaliohjelmista ja ehdokkaista tietoa yhteisöpalveluista. Osuus on pieni kun otetaan ottaen huomioon, että reilusti yli puolet suomalaisista käyttää yhteisöpalveluja. Mahdollisesti ehdokkaiden Facebook ja Twitter ‑päivityksiä seurataan yleisesti, mutta niistä ei niinkään haeta tietoa ehdokkaiden poliittisista ohjelmista vaan seurataan kampanjan etenemistä ja ollaan siinä mukana.

Vaalitiedon hakemisessa internetistä on tapahtunut vain pieniä muutoksia vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Puolueiden vaaliohjelmia ja ehdokkaita koskevaa tietoa verkkolehdistä hakeneiden osuus 16–74-vuotiaista nousi 20 prosentista 29 prosenttiin. Vaalitiedon hakeminen yhteisöpalveluista yleistyi hieman, mutta kuitenkin vähemmän kuin yhteisöpalvelujen seuraaminen ylipäätään. Ennen vuoden 2011 vaaleja yhdeksän prosenttia 16–74-vuotiaista haki vaalitietoa yhteisöpalveluista. Vuonna 2015 vastaava osuus oli noussut 14 prosenttiin. Vuonna 2011 väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö ‑tutkimuksen yläikäraja oli vielä 74 vuotta, minkä vuoksi vertailu tehdään tarkastelemalla 16–74-vuotiaita eikä 16–89-vuotiaita.

Taulukko 10. Puolueiden vaaliohjelmia ja ehdokkaita koskevan tiedon hakeminen internetistä iän mukaan 2015, %-osuus väestöstä

Ikä Hakenut tietoa puolueiden vaaliohjelmista ja ehdokkaista
puolueiden ja ehdokkaiden kotisivuilta ja blogeista yhteisöpalveluista keskustelufoorumeilta verkkolehdistä muualta internetistä
%-osuus väestöstä
16-24 38 25 9 30 23
25-34 54 25 14 45 36
35-44 43 16 12 38 38
45-54 25 9 7 28 28
55-64 21 6 7 22 22
65-74 12 3 3 13 14
75-89 4 1 1 4 5
           
Miehet 29 12 10 27 25
Naiset 29 13 7 26 24
           
Yhteensä 16–89 29 12 8 27 25
Yhteensä 16–74 32 14 9 29 27

Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2015, Tilastokeskus

Lisätietoja: Rauli Kohvakka 029 551 3448, Perttu Melkas 029 551 2511, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 26.11.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2015, 3. Vaalikoneet suosittuja vuoden 2015 eduskuntavaaleissa . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.4.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2015/sutivi_2015_2015-11-26_kat_003_fi.html