5. Poliittisen päätöksenteon seuraaminen internetissä

Suomalaiset ovat selvästi kiinnostuneempia hakemaan internetistä tietoa kunnallisesta asioiden valmistelusta ja päätöksenteosta kuin hallituksen, eduskunnan tai ministeriöiden päätöksenteosta.

Vuonna 2017 16–89-vuotiaista suomalaisista 28 prosenttia oli 12 kuukauden aikana hakenut internetistä tietoja kunnanhallituksen, valtuuston tai lautakuntien käsittelemistä asioista ja päätöksistä. Hallituksen, eduskunnan tai ministeriöiden käsittelemiä esityksiä, päätöksiä tai niiden valmisteluista sen sijaan haki vuoden aikana tietoja vain 11 prosenttia suomalaisista.

Tiedonhakua suoraan politiikassa käsiteltävistä asioista ja tehdyistä päätöksistä tutkittiin edellisen kerran vuonna 2011. Silloin tietojen haku kunnallisesta päätöksenteosta oli yhtä yleistä kuin vuonna 2017. Valtakunnan tason päätöksentekoon liittyvä suora tiedonhaku oli tuolloin kuitenkin lähes kaksi kertaa yleisempää verrattuna vuoteen 2017.

Internetin käytössä poliittista valmistelua ja päätöksiä koskevan tiedon lähteenä on alueellisia eroja. Pääkaupunkiseudun kunnissa asuvat hakivat muuta maata useammin tietoja kunnallispoliittisesta päätöksenteosta. Ero muihin kuntaryhmiin, joita tutkimuksessa ovat suuret kaupungit (yli 80000 as.), muut kaupunkimaiset kunnat sekä taajaan asutut ja maaseutumaiset kunnat, ei kuitenkaan ole suuri. Tietoa valtakunnallisesta päätöksenteosta hakivat selvästi muita enemmän sekä pääkaupunkiseudulla että suurissa kaupungeissa asuvat.

Vuoden 2017 tutkimuksessa kysyttiin onko seurannut kunnanvaltuutetun, kansanedustajan tai muun suomalaisen poliitikon viestejä Twitterin, Facebookin tai jonkin muun yhteisöpalvelun kautta. Kysyttiin myös sähköpostin kautta tapahtuvasta viestien seuraamisesta tai yhteydenpidosta.

Yhteisöpalvelujen kautta poliitikkojen viestejä seurasi 22 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista. Nimenomaan Facebookin kautta viestien seuraajia on 20 prosenttia ja muiden yhteisöpalveluiden kautta seuraajia oli neljä prosenttia. Twitterin kautta viestejä seuraasi kahdeksan prosenttia ja sähköpostitse seurasi tai oli yhteydessä neljä prosenttia suomalaisista. Poliitikkojen viestien seuraaminen verkossa oli varsin ikäsidonnaista. 25–34-vuotiaista seurasi viestejä jossain yhteisöpalvelussa 42 prosenttia kun yli 65-vuotiaista heitä oli vain viisi prosenttia.

Suomalaisten aktiivisuutta yhteiskunnallisten asioiden suhteen selvitettiin väljästi kysymällä ovatko he jäsenenä osallistuneet jonkin yhdistyksen, ammattiliiton tai puolueen kokoukseen vuoden aikana. Kaikista 16–89-vuotiaista heitä oli 14 prosenttia. Nämä järjestöissä aktiiviset suomalaiset hakivat tietoja kunnallisesta päätöksenteosta kaksi kertaa yleisemmin kuin muut. He ovat myös valtakunnallisesta päätöksenteon ja poliitikkojen verkkoviestien seuraajia lähes kaksi kertaa yleisemmin kuin muut.

Kuvio 3. Jonkin suomalaisen poliitikon viestejä yhteisöpalveluissa tai Twitterissä seuranneet, viiteaika 12 kk, vuosi 2017

Kuvio 3. Jonkin suomalaisen poliitikon viestejä yhteisöpalveluissa tai Twitterissä seuranneet, viiteaika 12 kk, vuosi 2017

Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2017, Tilastokeskus

Lisätietoja: Rauli Kohvakka 029 551 3448, Perttu Melkas 029 551 2511, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 22.11.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 13 2017, 5. Poliittisen päätöksenteon seuraaminen internetissä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.5.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2017/13/sutivi_2017_13_2017-11-22_kat_005_fi.html