1. Suomalaisten internetin käyttö 2018 – viestintää, asiointia, tiedonhakua ja medioiden seuraamista

Vuoden 2018 väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen mukaan alle 55-vuotiaiden ikäryhmissä lähes kaikki käyttävät internetiä. 65–74-vuotiaistakin netti oli käytössä 78 prosentilla ja 75–89-vuotiaista 40 prosentilla. Koko 16–89-vuotiaasta väestöstä 89 prosenttia käyttää internetiä. Käyttäjien osuus kasvoi enää vain vanhimmissa ikäryhmissä. Vanhemmasta väestöstä suuri osa ei ole koskaan käyttänyt internetiä, 18 prosenttia 65–74-vuotiasta ja hieman yli puolet 75–89-vuotiaista.

Suomalaiset käyttävät internetiä paljon. 76 prosenttia 16–89-vuotiaista käytti nettiä useasti päivässä. Osuus kasvoi useimmissa ikäryhmissä.

Taulukko 1. Internetin käytön yleisyys ja useus 2018

  Käyttää internetiä 1) Käyttää internetiä päivittäin tai lähes päivittäin Käyttää internetiä yleensä useita kertoja päivässä
%-osuus väestöstä
16-24 100 99 98
25-34 99 98 97
35-44 100 99 96
45-54 98 91 87
55-64 93 82 72
65-74 78 60 47
75-89 40 27 19
 
Miehet 90 84 78
Naiset 88 80 74
 
Kaikki 89 82 76
1) Käyttänyt viimeisten kolmen kuukauden aikana.

Yleisimmin suomalaiset käyttävät nettiä matkapuhelimellaan. 75 prosenttia 16–89-vuotiasta oli ollut netissä kännykällä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Alle 45-vuotiaista niin olivat tehneet lähes kaikki. Toiseksi yleisimmin netissä ollaan kannettavalla tietokoneella (65 %). Matkapuhelimella käyttäminen yleistyi neljä prosenttiyksikköä vuonna 2018 ja kannettavalla tietokoneella käyttäminen yhden prosenttiyksikön. Sen sijaan nettiä tabletilla käyttäneiden osuus laski neljä prosenttiyksikköä 41 prosenttiin ja pöytäkoneella käyttäneiden osuus viisi prosenttiyksikköä 36 prosenttiin.

Taulukko 2. Internetin käyttö eri laitteilla 2018, %-osuus väestöstä 1)

  Tabletilla Kannettavalla tietokoneella Pöytätietokoneella Matkapuhelimella Muulla pienlaitteella Digiboksiin liitetyllä televisiolla Suoraan internetiin liitetyllä televisiolla (SMART-TV)
  %-osuus väestöstä
16-24 36 78 46 99 16 33 51
25-34 43 77 48 96 13 26 41
35-44 56 78 42 96 11 34 40
45-54 49 75 41 88 10 25 36
55-64 49 64 36 72 3 19 26
65-74 30 48 23 44 1 10 11
75-89 12 23 12 15 0 5 4
 
Miehet 40 65 41 75 10 23 34
Naiset 42 65 32 74 6 22 27
 
Kaikki 41 65 36 75 8 22 30
1) Käyttänyt viimeisten kolmen kuukauden aikana.

Suomalaiset käyttävät internetiä asioiden hoitamiseen, viestintään, medioiden seuraamiseen ja tiedonhakuun. Asioinnista yleisintä on verkkopankin käyttö. Vuonna 2018 verkkopankkia oli viimeisen kolmen kuukauden käyttänyt 83 prosenttia 16–89-vuotiaista. Netin kautta oli viimeisten kolmen kuukauden aikana ostanut tavaroita tai palveluita 47 prosenttia väestöstä.

Myös viranomaisten ja muiden julkisten palveluiden kanssa asioidaan yhä yleisemmin internetin kautta. 59 prosenttia suomalaisista oli lähettänyt netin kautta virallisen lomakkeen viimeisen vuoden aikana. Viranomaisten palveluista ja muista julkisista palveluista myös haetaan yleisesti tietoa netistä (72 % 12 kk aikana). Internet on muutoinkin melkein kaiken tiedon lähde. Esimerkiksi tavaroista ja palveluista oli hakenut tietoa 79 prosenttia suomalaisista ja terveyteen, sairauksiin ja ravitsemukseen liittyvää tietoa 65 prosenttia.

Netin joukkoviestimistä suosituimpia ovat verkkolehdet ja televisioyhtiöiden uutissivut, joita oli lukenut 79 prosenttia viimeisen kolmen kuukauden aikana. Netin viestintätavoista yleisin on edelleen sähköposti, jota oli käyttänyt 83 prosenttia suomalaisista. 69 prosenttia suomalaisista oli pikaviestinyt.

Yhteisöpalvelut edelleen suosittuja

Yhteisöpalvelut ovat Suomessa edelleen suosittuja. Vuonna 2018 61 prosenttia 16–89-vuotiaista oli seurannut jotain yhteisöpalvelua viimeisen kolmen kuukauden aikana. Yhteisöpalvelujen käyttö on hyvin ikäsidonnaista. 93 prosenttia 16–24-vuotiaista käytti yhteisöpalvelua ja 25–34-vuotiaistakin 87 prosenttia, mutta vain puolet 45–54-vuotiaista. Yhteisöpalveluita seuranneiden osuus kasvoi 35–74-vuotiailla edellisestä vuodesta hieman. Vuonna 2018 31 prosenttia suomalaisista ilmoitti seuraavansa jotain yhteisöpalvelua jatkuvasti kirjautuneena tai useasti päivässä.

Taulukko 3. Yhteisöpalvelujen seuraamisen yleisyys ja useus 2018, %-osuus väestöstä

  Seurannut yhteisöpalvelua 3 kk aikana Seuraa yhteisöpalvelua jatkuvasti kirjautuneena tai useasti päivässä Seuraa jotain yhteisöpalvelua päivittäin tai lähes päivittäin Seuraa yhteisöpalvelua viikottain
  %-osuus väestöstä
16-24 93 58 25 7
25-34 87 53 24 5
35-44 84 47 25 7
45-54 71 31 25 10
55-64 46 16 19 8
65-74 29 8 12 4
75-89 10 2 3 3
 
Miehet 58 26 20 8
Naiset 64 36 19 6
 
Kaikki 61 31 19 7

Yhteisöpalvelujen käyttö liittyy mitä erilaisimpiin elämän alueisiin. Yleisimmin sen koetaan liittyvän ystävyyteen ja tuttavuuteen (85 % yhteisöpalvelujen käyttäjistä). Sukulaisuuteen yhteisöpalvelujen koki liittyvän hieman useampi kuin joka toinen niiden käyttäjistä (52 %). Yhteisöpalvelut ovat myös keskeinen osa harrastusyhteisöjä. Yli puolella (56 %) yhteisöpalvelujen käyttäjistä palvelut liittyivät harrastuksiin. Kysymyksen vastauskategoriat ovat osittain päällekkäisiä; ystävillä on yhteisiä harrastuksia, sukulaisistakin voi tulla ystäviä, jne.

Yhteisöpalvelut ovat tulleet osaksi myös useita muita elämänalueita. 36 prosentilla yhteisöpalvelujen käyttäjistä niiden seuraaminen liittyi työhön, ammattiin tai liiketoimintaa. 20 prosentilla yhteisöpalvelut liittyivät yhteiskunnallisiin asioihin. Myös yhteisöpalveluista itsestään on tullut osallistumisen foorumi. 18 prosentilla käyttäjistä palvelut liittyivät osallistumiseen netissä syntyviin ilmiöihin, tempauksiin ja kampanjoihin. Yhteisöpalveluiden käyttö liittyy myös kuluttamiseen. Joka kolmannella yhteisöpalvelut liittyivät brändien, tuotteiden tai palveluiden seuraamiseen. 36 prosentilla yhteisöpalvelujen käyttäjistä palvelut liittyivät käytettyjen tavaroiden myymiseen, vaihtamiseen tai antamiseen yhteisöpalvelun ryhmissä.

Matkapuhelimen vakavat tietoturvaongelmat harvinaisia

Internetin käytön matkapuhelimella yleistyessä ja monipuolistuessa on puhelimen tietoturvan merkitys korostunut. Koska matkapuhelimella tehdään netissä samoja asioita kuin tietokoneella, on matkapuhelimen tietoturvan ja yksityisyyden suojan oltava samalla tasolla kuin tietokoneen.

Taulukko 4. Älypuhelimen tietoturva 2018, %-osuus älypuhelimen käyttäjistä

  Älypuhelimessa tietoturvaohjelma tai palvelu On menettänyt älypuhelimesta tietoja viruksen tai haittaohjelman vuoksi On rajoittanut älypuhelimen sovellusten asetuksista pääsyä henkilökohtaisiin tietoihin
  %-osuus älypuhelimen käyttäjistä
16-24 67 3 71
25-34 60 4 75
35-44 69 3 80
45-54 76 2 70
55-64 76 3 56
65-74 75 1 42
75-89 60 2 27
 
Miehet 68 3 66
Naiset 73 2 67
 
Kaikki 70 3 66

Toteutuneet tietoturvariskit ovat Suomessa kuitenkin hyvin harvinaisia. Vain kolme prosenttia 16–89-vuotiaista henkilöistä, joilla on älypuhelin käytössä, oli joskus menettänyt puhelimestaan tietoja viruksen tai muun haittaohjelman vuoksi. Tämä on sikäli yllättävää, että vain 70 prosentilla älypuhelimen käyttäjistä oli puhelimessaan tietoturvaohjelma tai palvelu.

Suomalaiset pitävät huolta yksityisyydestään. 66 prosenttia älypuhelimen käyttäjistä oli rajoittanut sovellusten pääsyä henkilökohtaisiin tietoihinsa. Vanhemmissa ikäryhmissä yksityisyyden suojeleminen tällä tavoin ei ole yhtä yleistä kuin nuoremmissa ikäryhmissä. Henkilökohtaisiin tietoihin pääsyä rajoittavien osuus on toisaalta melko suuri mutta toisaalta melko pieni, sillä 29 prosenttia älypuhelimen käyttäjistä ei ollut rajoittanut pääsyä henkilökohtasin tietoihinsa. He ovat joko huolettomia netin käyttäjiä tai eivät pidä henkilökohtaisia tietoja puhelimisessaan.


Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Rauli Kohvakka 029 551 3448, Perttu Melkas 029 551 2511, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 4.12.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2018, 1. Suomalaisten internetin käyttö 2018 – viestintää, asiointia, tiedonhakua ja medioiden seuraamista . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.3.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2018/sutivi_2018_2018-12-04_kat_001_fi.html