Tämän tilaston uudet tiedot julkaistaan Tulonjakotilasto -tilaston sivuilla.

Tulonjaon kokonaistilaston laatuseloste

1. Tilastotietojen relevanssi

Tulonjaon kokonaistilasto pohjautuu tulonjaon kokonaisaineistoon. Tulonjaon kokonaisaineistolla voidaan kuvata rekisterikotitalouksien vuosituloja ja niiden jakautumista luotettavasti myös pienemmissä väestöryhmissä, esimerkiksi aluenäkökulmasta. Tulonjaon kokonaisaineisto muodostetaan vuosittain, ensimmäinen aineisto on muodostettu vuodelle 1995. Tulonjaon kokonaisaineiston yhtenä tehtävänä on tukea virallista tulonjakotilastointia, mikä ei otoksen rajallisuuden vuoksi sovellu pienten väestöryhmien tulonjakoanalysointiin.

Tulonjaon kokonaisaineiston tietosisältö pyrkii noudattamaan mahdollisimman tarkasti kansallisia ja kansainvälisiä tulonjakotilastosuosituksia. Koska kokonaisaineiston muodostamisessa käytetään pelkästään rekistereistä saatavia tietoja, suositusten mukaisiin tulo- ja kotitalouskäsitteisiin ei täysin päästä. Toisaalta kun kysymyksessä on koko väestön kattava aineiston, siitä puuttuu otostutkimusten luonteeseen kuuluvat epävarmuustekijät. Tilaston päätulokäsite on käytettävissä olevat rahatulot. Se poikkeaa virallisen tulonjakotilaston tärkeimmästä tulokäsitteestä, käytettävissä olevasta tulosta siinä, että siitä puuttuu haastatteluihin pohjautuvat tuloerät, kuten kotitalouksien väliset tulonsiirrot ja laskennallinen asuntotulo.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tulonjaon kokonaisaineisto perustuu vuosittain hallinnollista rekistereistä yhdisteltyyn koko väestön kattavaan kokonaisaineistoon, joka sisältää yksityiskohtaista tietoa rekisterikotitalouksien toimeentuloon vaikuttavista tekijöistä.

Kokonaisaineiston muodostamisessa hyödynnettyjä hallinnollisia ja tilastorekistereitä ovat:

- Eläketurvakeskuksen eläketapahtumarekisteri

- Kansaneläkelaitoksen eläkevakuutus- , sairausvakuutuskorvaus- ja kuntoutusrekisteri, opintotukirekisteri sekä asumistukirekisteri

- Koulutusrahaston tiedostot

- Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen maatilarekisteri

- Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (Stakes) toimeentulotukirekisteri

- Valtiokonttorin sotilasvammakorvausjärjestelmän tietokanta

- Verohallituksen verotietokanta

- Väestörekisterikeskuksen väestön keskusrekisteri

- Tilastokeskuksen tutkintorekisteri

Tilaston kohdeperusjoukon muodostavat Suomessa vakinaisesti asuvat yksityiskotitaloudet eli ns. kotitalousväestö. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät pysyvästi ulkomailla asuvat, osoitteettomat ja laitosväestö (esimerkiksi pitkäaikaisesti vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa tai sairaaloissa asuvat). Rekisterikotitalous on asuntokuntaväestöllä sama kuin asuntokunta. Asuntokuntaväestön ulkopuolisista tulonjaon kokonaisaineistoon sisältyvät mm. asunnottomat ja asuntolaväestö.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tulonjaon kokonaisaineiston tietoja verrataan koko maan tasolla virallisen tulonjakotilaston tulon- ja tulonjakoindikaattoreihin. Vertailua tehdään laajasti myös muihin tietolähteisiin, kuten Verohallituksen, Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Stakesin tilastojulkaisuihin.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tulonjaon kokonaisaineisto tehdään vuosittain. Ennakollisia tietoja on saatavilla noin vuosi tilastovuoden päättymisen jälkeen. Lopulliset tiedot on käytettävissä noin puolitoista vuotta tilastovuoden päättymisen jälkeen.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tulonjaon kokonaisaineistojen tietoja julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivuilta osoitteesta www.tilastokeskus.fi/ Tulot ja kulutus aihealueen alta.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tulonjaon kokonaisaineistosta on olemassa vertailukelpoinen aikasarja-aineisto vuosilta 1995-2004. Aikasarjatiedoissa tulokäsitettä on pyritty yhdenmukaistamaan siten, että tulokäsitteessä tapahtuneet muutokset on kyetty ottamaan huomioon ja muokkaamaan aikaisemmat tiedot uusimpia käsitteitä vastaaviksi.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tulonjaon kokonaisaineiston ja virallisen otospohjaisen tulonjakotilaston väliset eroavuudet liittyvät tulonkäyttöyksikköön ja tulokäsitteisiin. Virallisessa tulonjakotilastossa tulonkäyttöyksikkö on haastatteluihin pohjautuva kotitalous, kun se rekistereihin pohjautuvassa kokonaisaineistossa on rekisterikotitalous. Kuitenkin noin 85 prosenttisesti kotitalous ja rekisterikotitalous on identtinen. Tulokäsitteiden osalta molemmat noudattavat kansainvälisten suositusten mukaisia tulojen määritelmiä. Tulonjaon kokonaisaineiston tulokäsitteet ovat kuitenkin jonkin verran puutteellisia, sillä sen tulokäsite perustuu kokonaan rekisteritietoihin eikä sisällä eräitä tuloja, joista saadaan tietoa vain haastattelemalla. Tärkeimpiä tällaisia tuloeriä ovat lähdeveron alaiset korkotulot ja kotitalouksien väliset tulonsiirrot (mm. saatu elatusapu). Rekistereistä saatavien rahamääräisten tulojen osuus kotitalouksien kaikista rahamääräisistä tuloista on kuitenkin varsin kattava, yli 95 prosenttia.

 

Verotustietoihin perustuvasta tulo- ja varallisuustilastosta saadaan tiedot luonnollisten henkilöiden veronalaisista tuloista, vähennyksistä ja veroista sekä varoista. Sen kuvaama ilmiöalue on suppeampi kuin tulonjaon kokonaisaineiston. Tulo- ja varallisuustilastosta ei saada kotitalouskohtaisia tietoja, vaan tilastoyksikkö on tulonsaaja. Tulo- ja varallisuustilaston tulokäsitteistä puuttuu ne tuloerät, jotka eivät kuulu henkilöverotuksen piiriin.

 

Tulonjakotilastot kuvaavat kotitaloussektorin tuloja ja tulonsiirtoja ja on siten kansantalouden tilinpidon kotitaloussektorin tulo- ja tulonkäyttötilin laajennus. Verrattaessa tulonjakotilaston tai tulonjaon kokonaisaineiston koko maan tulosummia kansantalouden tilinpidon tulo- ja tulonkäyttötilin eriin on otettava huomioon erot sektorin rajaamisessa, eräissä määritelmissä ja tilastojen laatimismenetelmässä. Erojen johdosta kansantalouden tilinpidon ja tulonjakotilaston luvut esimerkiksi kotitalouksien käytettävissä olevan tulon vuosimuutoksista saattavat erota tuntuvastikin toisistaan.

 

Tulonjakotilaston perusjoukon muodostavat yksityiset kotitaloudet. Kansantalouden tilinpidossa kotitaloussektoriin luetaan myös ns. laitostaloudet. Vuonna 2003 kansantalouden tilinpidon aikasarjoja tarkistettiin siten, että kotitaloussektoriin luetaan myös asunto-osakeyhtiöt siltä osin kuin kotitaloudet ovat asunto-osakkeiden omistajia (eli suurimmalta osin).

 

Tulonjakotilaston tiedot kerätään kotitalouskohtaisesti, kun taas kansantalouden tilinpidon tuloerät saadaan summatietoina eri lähteistä. Tulonjakotilaston summatiedot jäävät pienemmiksi mm. siksi, että kotitalouksille ei voida kohdistaa osaa kuolinpesien tuloista.

 

Tulonjakotilaston ja kansantalouden tilinpidon välillä on mm. seuraavia käsitteellisiä eroja:

 

- Kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämä ja sekatulo ovat laajempi käsite kuin yrittäjätulot. Tähän erään sisältyvät sekatulo vuokraustoiminnasta ja toimintaylijäämä asuntojen omistuksesta, kun taas tulonjakotilastossa vuokratulot ja laskennallinen nettovuokra omistusasunnoista luetaan omaisuustuloihin.

 

- Kansantalouden tilinpidossa tuloiksi luetaan myös omatoimisen rakentamisen arvo (sekatulossa), tulo omaan käyttöön tuotetuista tuotteista (sekatulossa) ja vakuutuksenottajien omaisuustulo eli laskennallinen tulo henki- ja eläkevakuutuksesta (omaisuustuloissa). Menoiksi luetaan kulutusluottojen korot (koroissa) ja maanvuokrat.

 

- Realisoidut veronalaiset luovutusvoitot luetaan tulonjakotilastossa omaisuustuloksi. Työsuhdeoptioista saatu tulo luetaan palkkatuloksi. Sekä optioista että luovutusvoitoista maksetut verot sisältyvät maksettuihin tulonsiirtoihin. Kansantalouden tilinpidossa luovutusvoitot ja optiotulot eivät sisälly kotitalouksien tuloihin vaan ne tulkitaan hallussapitovoitoiksi. Niistä maksetut verot sen sijaan sisältyvät kotitaloussektorin maksamiin veroihin.

 

- Maksettuihin tulonsiirtoihin luetaan kansantalouden tilinpidossa myös tulonsiirrot voittoa tavoittelemattomille yhteisöille, tulonsiirrot ulkomaille, vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut ja vapaaehtoiset maksut sairaus-, hautaus- ja eroavustuskassoille. Nämä erät eivät sisälly tulonjakotilastoon.

 

- Kansantalouden tilinpito ei sisällä kotitalouksien välisiä tulonsiirtoja. Tulonjakotilastossa ovat mukana kotitalouksien väliset saadut tulonsiirrot ja maksetuista tulonsiirroista elatusmaksut ja toistuvaisavustukset.

 

- Maksetut tuloverot kirjataan kansantalouden tilinpidossa kassaperusteisina, mutta ajoituskorjattuina ja muut välittömät verot kassaperusteisina, kun tulonjakotilastossa verotiedot kirjataan maksuunpanoperusteisina. Veronpalautusten ja jälkikannon ajoittumisessa tapahtuvat muutokset voivat aiheuttaa eroa kotitaloussektorin käytettävissä olevan tulon vuosimuutoksessa kansantalouden tilinpidon ja tulonjakotilaston välillä.

 

- Metsänmyyntitulot ajoittuvat kansantalouden tilinpidossa hakkuuajan mukaan, kun taas tulonjakotilastossa maksun saantihetken perusteella.

8. Dokumentointi

 

Tilastossa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen luokitus- ja metatietopalvelusta.


Päivitetty 1.9.2011

Viittausohje:

Tilasto: Tulonjaon kokonaistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3279. 2005, Tulonjaon kokonaistilaston laatuseloste . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.5.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjkt/2005/tjkt_2005_2006-02-28_laa_001.html