3. Hyvätuloisimmat asuntokunnat Ahvenanmaalla

Pienituloisimmat asuntokunnat Itä-Suomessa

Vuosia 2009–2010 koskevat aluetarkastelut tehdään asuntokuntien mediaanituloilla. Sen sijaan pitemmän aikavälin (1995–2010) tulomuutokset perustuvat asuntokuntien ekvivalentteihin mediaanituloihin, koska tämä huomioi asuntokuntien rakenteissa tapahtuneet muutokset ja siten eliminoi asuntokuntien rakennetekijöiden vaikutukset tulomuutoksiin. Alueluokituksena on käytetty vuoden 2011 seutukuntaluokitusta.Alueittaiset vertailut tehdään asuntokuntien mediaanituloilla, koska se kuvaa keskiarvotuloa luotettavammin keskivertoasuntokuntien tuloja. Alueluokituksena käytetään vuoden 2011 seutukuntaluokitusta.

Käytettävissä olevalla rahatulolla mitattuna asuntokuntien mediaanitulo oli 28 940 euroa vuonna 2010 (kuvio 5). Selvästi suurituloisimmat asuntokunnat löytyvät ahvenanmaalaisesta seutukunnasta Ålands landsbygd, missä asuntokuntien mediaanitulo oli 40 360 euroa. Seuraavaksi suurituloisimpia asuntokuntia ovat Porvoon seutukunnan asuntokunnat, jolla mediaanitulo oli 33 940 euroa. Seuraavina seutukunnista olivat suuruusjärjestyksessä Jakobstadsregionen (33 880 euroa), Kyrönmaa (32 450 euroa), Helsinki (32 430 euroa) ja Ålands skärgård (32 360 euroa).

Asuntokunnat olivat pienituloisimpia Pielisen Karjalan seutukunnassa, missä asuntokuntien käytettävissä oleva mediaanitulo oli vuonna 2010 22 900 euroa. Joutsan seutukunnassa asuntokuntien mediaanitulo oli 24 200 euroa, Keski-Karjalan seutukunnassa 24 490 euroa ja Koillis-Savon seutukunnassa 24 630 euroa.

Kuvio 5. Käytettävissä oleva rahatulo (€) asuntokuntaa kohden vuonna 2010, mediaani. Kymmenen korkeimman ja matalimman tulon seutukuntaa

Kuvio 5. Käytettävissä oleva rahatulo (€) asuntokuntaa kohden vuonna 2010, mediaani. Kymmenen korkeimman ja matalimman tulon seutukuntaa

Tulojen kasvu parasta Kaustisten, heikointa Varkauden seutukunnissa

Vuonna 2010 asuntokuntien mediaanitulo oli koko maassa reaalisesti 0,9 prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Seutukunnista paras tulojen reaalikasvu oli Kaustisten ja Sisä-Savon asuntokunnilla, joilla mediaanitulo oli 3,1 prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Väestöltään maan suurimman eli Helsingin seutukunnan asuntokunnilla tulojen kasvu oli 0,8 prosenttia (kuvio 6).

Selvästi heikointa tulokehitys oli Varkauden asuntokunnilla, joiden mediaanitulot alenivat vuonna 2010 edellisvuodesta 1,1 prosenttia. Koillismaalla ja seutukunnassa Marienhamns stad tulot alenivat 0,8 prosenttia.

Kuvio 6. Asuntokuntien tulojen reaaliset vuosimuutokset (%) seutukunnittain vuonna 2010. Kymmenen suurimman ja pienimmän muutoksen kuntaa. Käytettävissä oleva rahatulo asuntokuntaa kohden, mediaani

Kuvio 6. Asuntokuntien tulojen reaaliset vuosimuutokset (%) seutukunnittain vuonna 2010. Kymmenen suurimman ja pienimmän muutoksen kuntaa. Käytettävissä oleva rahatulo asuntokuntaa kohden, mediaani

Alueelliset erot asuntokuntien tuloissa lisääntyneet

Asuntokuntien tulokehitystä pitemmällä aikavälillä tarkastellaan kulutusyksikköluvulla skaalatulla ns. ekvivalenteilla tuloilla, koska ne huomioivat asuntokuntien rakenteissa tapahtuneet muutokset. Asuntokuntien ekvivalentit mediaanitulot kasvoivat koko maassa reaalisesti runsaat 40 prosenttia vuosina 1995–2010 (kuvio 7).

Kuvio 7. Asuntokuntien tulojen reaaliset muutokset (%) seutukunnittain vuosina 1995–2010. Kymmenen suurimman ja pienimmän muutoksen kuntaa. Ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo asuntokuntaa kohden, mediaani

Kuvio 7. Asuntokuntien tulojen reaaliset muutokset (%) seutukunnittain vuosina 1995–2010. Kymmenen suurimman ja pienimmän muutoksen kuntaa. Ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo asuntokuntaa kohden, mediaani

Tulojen kasvu on ollut parasta ahvenanmaalaisissa seutukunnissa Ålands skärgård ja Ålands landsbygd, joissa asuntokuntien ekvivalentti mediaanitulo oli 55 prosenttia korkeampi vuonna 2010 kuin 1990–luvun puolivälissä. Myös Åboland-Turunmaan asuntokunnilla tulojen reaalikasvu ylitti 50 prosentin rajan vuosina 1995–2010.

Heikoimmin pitemmän aikavälin tulokehityksessä ovat menestyneet Itä- ja Pohjois-Suomen seutukunnat: Itä-Lapin ja Pielisen Karjalan seutukunnissa asuntokuntien ekvivalenttien mediaanitulojen reaalikasvu jäi alle 30 prosentin. Helsingin seutukunnassa asuntokuntien ekvivalentit mediaanitulot kasvoivat vuosina 1995–2010 noin 45 prosenttia.


Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen (09) 1734 2610, Veli-Matti Törmälehto (09) 1734 3680, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Harala Riitta


Päivitetty 16.12.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjaon kokonaistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3279. 2010, 3. Hyvätuloisimmat asuntokunnat Ahvenanmaalla . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 17.7.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjkt/2010/tjkt_2010_2011-12-16_kat_003_fi.html