5. Tuloliikkuvuuden kehitys

Vuositasolla mitattuna tuloerot kasvoivat voimakkaasti 1990-luvun loppupuolella, jolloin Gini-kerroin nousi noin kuusi prosenttiyksikköä. Tämän jälkeen muutos on ollut verraten vähäistä. Tuloerot ovat kasvaneet myös, jos tuloeroja kuvataan vuositulojen asemesta useamman vuoden tulotiedoilla (taulukko 3). Esimerkiksi vuosien 1995–2000 yhteenlasketuista tuloista Gini-kerroin oli 22,4, kun vuosien 2005–2010 tuloista se oli 25,8. Perusjoukossa tässä laskelmassa ovat mukana henkilöt, jotka olivat asuntokuntaväestössä ajanjakson jokaisena vuotena.

Taulukko 3. Tuloerot vuotta pitemmillä viiteajanjaksoilla ja tuloliikkuvuutta kuvaavia tunnuslukuja. Laskettu henkilön ekvivalenteista käytettävissä olevista rahatuloista

  1995–2000 2000–2005 2005–2010 1995–2005 2000–2010 1995–2010
Henkilöitä perusjoukossa 4 670 497 4 725 093 4 796 342 4 343 117 4 400 662 4 033 538
Gini-kerroin ajanjakson yhteenlasketuista tuloista 22,4 25,1 25,8 22,6 24,3 22,5
Ero verrattuna vuositason tuloeroihin, % 1) – 9,9 – 8,5 – 8,3 – 13,2 – 12,3 – 15,8
Vuositason Gini-kertoimen muutos, %-yksikköä (taulukosta 1) 6,2 -0,3 0,1 5,9 -0,2 6,0
1) Vuositason tuloeroilla tarkoitetaan vuosituloilla mitattujen tuloerojen (Gini-kertoimien) keskituloilla painotettua summa ajanjaksolla.

Tuloerojen taso tavanomaisesti alenee, kun tulojen viiteajanjaksoa pidennetään. Muun muassa elinkaaritekijöihin liittyvä tuloliikkuvuus pienentää mitattuja tuloeroja ja myös tulojen väliaikaiset vaihtelut vaikuttavat tuloeroihin vähemmän. Yksi tapa kuvata tuloliikkuvuutta on verrata, kuinka paljon tuloerot pienenevät kun niitä mitataan useamman vuoden tuloilla yhden vuoden tulojen asemesta. Kuten taulukosta 3 ilmenee, tuloerojen taso vuosien 1995–2000 yhteenlasketuilla tuloilla oli noin 9,9 prosenttia alhaisempi kuin vuositason tuloilla. Vuosina 2005–2010 ero oli 8,3 prosenttia. Tuloliikkuvuus on siis vähentynyt, koska viiteajanjakson pidentäminen ei kavenna tuloeroja yhtä paljon kuin aiemmin.

Tuloliikkuvuuden kehitystä voidaan kuvata myös siirtymillä tulokymmenysten välillä kahden ajankohdan välillä (taulukko 4). Tällöin tarkasteluissa ovat mukana henkilöt, jotka olivat asuntokuntaväestössä molempina ajankohtina. Lisäksi on huomattava, että henkilön tulokymmenys määräytyy omien tulojen lisäksi muiden asuntokunnan jäsenten tulojen ja asuntokunnan rakenteen perusteella. Vaikka omat tulot eivät muuttuisi, tulokymmenys voi muuttua esimerkiksi puolison tulojen muuttuessa tai lasten muuttaessa pois kotoa omaan talouteensa.

Taulukko 4. Tulokymmenysten välisiä siirtymiä kuvaavia tunnuslukuja

  1995,2000 2000,2005 2005,2010 1995,2005 2000,2010 1995,2010
Henkilöitä perusjoukossa 4 720 947 4 774 714 4 843 105 4 464 197 4 511 655 4 210 591
Samassa tulokymmenyksessä pysyneet (%) 26,4 29,5 30,8 20,2 22,3 17,1
I tulokymmenyksessä pysyneet (%) 39,8 42,7 42,5 29,8 32,3 24,4
X tulokymmenyksessä pysyneet (%) 50,5 54,1 56,3 40,6 43,7 34,5
PS-tuloliikkuvuusindeksi 1) 0,817 0,782 0,768 0,886 0,862 0,920
1) Keskimääräistä tulokymmenyksestä toiseen siirtymistä kuvaava Prais-Shorrocks -tuloliikuvuusindeksi: (k-tr(M))/(k-1), jossa tr(M) on siirtymämatriisin jälki ja k=10 on tuloluokkien lukumäärä.

Kun vuosien 1995 ja 2000 välillä 26,4 prosenttia henkilöistä pysyi samassa tulokymmenyksessä, oli vastaava osuus 30,7 prosenttia verrattaessa vuosia 2005 ja 2010. Nämä ns. pysyvyyssuhteet ovat kasvaneet tulojakauman ääripäissä. Näin on käynyt erityisesti suurituloisimmassa kymmenesosassa, jossa pysyvyysuhde on selvästi suurempi kuin pienituloisimmassa kymmenyksessä. Pieni- ja suurituloisimmasta kymmenesosasta on mahdollista liikkua vain yhteen suuntaan, joten pysyvyyssuhteet ovat ääripäissä suurempia kuin muissa tulokymmenyksissä.

Myös keskimääräisiä tulokymmenyksistä toiseen siirtymisiä kuvaava PS-tuloliikkuvuusindeksi on laskenut, joten tuloliikkuvuus olisi myös näin mitattuna hieman vähentynyt. Tämä tunnusluku saa arvon 0, jos kaikki pysyvät samassa tulokymmenyksessä kahden ajanjakson välillä ja vastaavasti arvon 1 täydellisen tuloliikkuvuuden tapauksessa. Mielenkiinto on indeksin kehityksessä, sillä sen tasoon vaikuttaa tuloluokkien määrä.

Taulukossa 5 on vielä esitetty koko tulokymmenysten siirtymämatriisi vuosien 1995 ja 2010 välillä. Vuosi 1995 on ensimmäinen ajankohta, jolta tietoja on saatavissa. Taulukko perustuu niiden 4 210 591 henkilön tietoihin, jotka olivat asuntokuntaväestössä sekä vuoden 1995 että 2010 lopussa.

Taulukko 5. Suhteellinen siirtymämatriisi 1995–2010 tulokymmenysten välillä

Tulokymmenys 1995 Tulokymmenys 2010
  I II III IV V VI VII7 VIII IX X Yhteensä
I 24,4 15,1 9,9 8,3 7,9 7,6 7,3 7,0 6,5 6,0 100,0
II 16,7 21,7 12,4 9,7 8,8 7,9 7,1 6,3 5,4 3,8 100,0
III 12,4 16,6 15,4 11,1 9,8 9,1 8,2 7,3 6,1 4,1 100,0
IV 9,8 12,0 15,0 12,1 10,8 10,1 9,4 8,7 7,4 4,7 100,0
V 8,0 9,6 11,5 13,5 11,4 11,2 10,4 10,0 8,8 5,5 100,0
VI 6,8 7,9 10,1 11,3 12,3 11,6 11,4 11,2 10,5 6,9 100,0
VII 6,0 6,4 8,8 10,3 11,2 12,0 12,0 12,3 12,3 8,7 100,0
VIII 5,3 5,1 7,2 9,5 10,3 11,2 12,4 13,2 14,0 11,8 100,0
IX 4,4 4,0 5,5 7,8 9,4 10,5 11,8 13,6 15,8 17,2 100,0
X 4,0 3,1 3,7 4,4 5,8 7,3 9,2 11,7 16,4 34,5 100,0

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen (09) 1734 2610, Veli-Matti Törmälehto (09) 1734 3680, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Harala Riitta


Päivitetty 16.12.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjaon kokonaistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3279. 2010, 5. Tuloliikkuvuuden kehitys . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.12.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjkt/2010/tjkt_2010_2011-12-16_kat_005_fi.html