Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastotietoa tästä aiheesta julkaistaan toisen tilaston yhteydessä.

5.4.2022 jälkeen julkaistuja tilastotietoja tästä aiheesta

Tämä sivu on arkistoitu.

3. Tulonsiirtojen tuloeroja tasaava vaikutus kasvanut viime vuosina

Tuotannontekijätulojen erot hienoisessa kasvussa

Käytettävissä olevat rahatulot koostuvat tuotannontekijätuloista ja saaduista tulonsiirroista vähennettynä maksetuilla tulonsiirroilla. Tuotannontekijätuloja ovat palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot eli tuotantotoiminnasta ja omaisuudesta saadut tulot. Bruttorahatulot ovat saatujen tulonsiirtojen ja tuotannontekijätulojen yhteismäärä ennen välittömien verojen vähentämistä. Kuviossa 9 on esitetty näiden keskeisten tulokäsitteiden jakautuminen koko väestössä vuodesta 1995 alkaen Gini-kertoimella mitattuna.

Kuvio 9. Tuotannontekijätulojen, bruttorahatulojen ja käytettävissä olevien rahatulojen Gini-kertoimet (%) 1995–2014.

Kuvio 9. Tuotannontekijätulojen, bruttorahatulojen ja käytettävissä olevien rahatulojen Gini-kertoimet (%) 1995–2014.
Kuvion tiedot perustuvat tulonjaon kokonaistilaston tietokantataulukkoon 7.

Tuotannontekijätulot eivät sisällä tulonsiirtojen vaikutusta, joten ne jakautuvat epätasaisimmin kaikkien kotitalouksien kesken. Vuonna 2014 tuotannontekijätulojen Gini-kerroin oli noin prosenttiyksikön suurempi kuin vuonna 2010 ja 0,3 prosenttiyksikköä edellisvuotta suurempi. Bruttotulojen ja käytettävissä olevien rahatulojen erot ovat vastaavana aikana pienentyneet. Vuoteen 1995 verrattuna tuotannontekijätulojen Gini-kerroin on kasvanut selvästi vähemmän kuin bruttotulojen ja käytettävissä olevien rahatulojen Gini-kertoimet 1) .

Tuotannontekijätulojen erot ovat viime vuosina hieman kasvaneet, koska palkka- ja yrittäjätulojen erot ovat kasvaneet 2) . Vuonna 2014 palkka- ja yrittäjätulojen Gini-kerroin oli 1,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2010 ja 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuotta suurempi.

Tuotannontekijätulojen eroihin vaikuttavat työtulojen (palkka- ja yrittäjätulot) ja omaisuustulojen jakautuminen koko väestön kesken. Työelämän ulkopuolella olevien osuuden kasvu (työttömyys, eläköityminen) kasvattaa työtulojen eroja koko väestössä, jos työtulojen erot niitä saavien välillä eivät muutu merkittävästi eli esimerkiksi palkkaerot eivät kavennu. Omaisuustulot taas vaihtelevat merkittävästi suhdannetilanteen mukaan, ja suurituloisille kohdentuvina niillä on ollut merkittävä vaikutus tuotannontekijätulojen erojen muutoksiin.

Sekä bruttotulojen että käytettävissä olevien rahatulojen erot kasvoivat nopeasti vuosina 1995–2000. Ne kaventuivat hieman vuosina 2001–2002 ja kasvoivat hieman vuosina 2003–2007. Tämän jälkeen kehitys on ollut vaihtelevaa. Ne kaventuivat vuosina 2008–2009 ja 2012 ja kasvoivat vuosina 2010–2011 ja 2013. Vuonna 2014 bruttotulojen Gini-kerroin pieneni noin 0,1 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

Tulonsiirrot tasaavat tuloeroja

Kotitalouksien saamat tulonsiirrot ja niiden maksamat verot ja veronluonteiset maksut tasaavat tuotannontekijätulojen eroja. Tätä tasaavaa vaikutusta voidaan kuvata sillä, kuinka paljon Gini-kerroin suhteellisesti muuttuu, kun tuotannontekijätuloihin lisätään saadut tulonsiirrot ja edelleen kun bruttotuloista vähennetään maksetut tulonsiirrot. Kuviossa 10 on kuvattu tulonsiirtojen tuloeroja tasaavaa vaikutusta vuosina 1995–2014.

Kuvio 10. Tulonsiirtojen tuloeroja tasaava vaikutus 1995–2014.

Kuvio 10. Tulonsiirtojen tuloeroja tasaava vaikutus 1995–2014.

Vuonna 2014 saatujen tulonsiirtojen tasaava vaikutus kasvoi hivenen edellisvuoteen verrattuna. Samoin on käynyt myös vuosina 2001, 2002, 2008–2009 ja 2012. Sen sijaan vuosina 1995–2000 tasaava vaikutus aleni yhtäjaksoisesti noin kahden prosenttiyksikön vuosivauhtia ja vuosina 2004–2007 noin prosenttiyksikön vuosivauhtia. Tulonsiirtojärjestelmään tehtyjen muutosten lisäksi tasaavaan vaikutukseen vaikuttavat muutokset lähtöjakaumassa eli tuotannontekijätulojen eroissa. Tulonsiirtojen tasaava vaikutus korostuu heikossa taloussuhdanteessa, kun tulonsiirtojen merkitys kotitalouksien tulonmuodostuksessa kasvaa.

Välittömät verot ja veronluonteiset maksut tasaavat edelleen tuloeroja niin, että käytettävissä olevien rahatulojen erot ovat pienemmät kuin bruttorahatulojen erot. Vuonna 2014 käytettävissä olevien rahatulojen Gini-kerroin oli noin 15 prosenttia bruttotulojen Gini-kerrointa pienempi. Tasaava vaikutus kasvoi 0,4 prosenttiyksikköä edellisvuodesta ja oli noin vuosituhannen vaihteen tasolla. Se oli kuitenkin edelleen selvästi pienempi kuin vuonna 1995 (19,4 prosenttia). Verotuksen tasaava vaikutus heikkeni lähes yhtäjaksoisesti 1990-luvun puolivälistä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puoleen väliin saakka. Tällöin työtulojen verotus keveni ja samaan aikaan tuolloin pääosin tasaverona verotetut pääomatulot kasvoivat voimakkaasti.


1) Tuotannontekijätulojen erot kasvoivat merkittävästi 1990-luvun alussa. Tulonjaon kokonaistilasto ulottuu vain vuoteen 1995 asti. Pitemmän aikavälin tietoja tulonjaon kehityksestä vuodesta 1966 alkaen löytyy otospohjaisesta tulonjakotilastosta.
2) Tämä on eri asia kuin palkkaerot, joilla tarkoitetaan palkkatulojen jakautumista palkansaajien kesken (ei koko väestössä).

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Veli-Matti Törmälehto 029 551 3680, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 18.12.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjaon kokonaistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3279. Tuloerot 2014, 3. Tulonsiirtojen tuloeroja tasaava vaikutus kasvanut viime vuosina . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tjkt/2014/02/tjkt_2014_02_2015-12-18_kat_003_fi.html