3. Kansainvälistä vertailutietoa toimeentulovaikeuksista

Suomalaisten kotitalousväestön toimeentulovaikeudet ovat muiden Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan maista Alankomaiden ja Luxemburgin tavoin harvinaisempia kuin muualla Euroopassa. Toimeentulovaikeuksia esiintyy useimmiten Euroopan unionin uusien jäsenmaiden ja Etelä-Euroopan maiden kotitalouksilla (Kuvio 4.). Näissä maissa toimeentulovaikeuksia on yleisesti yli kahdella kolmanneksella ja suurempia toimeentulovaikeuksia yli kolmanneksella kotitalousväestöstä. Pohjoismaista toimeentulovaikeudet ovat yleisimpiä Islannissa, jossa kaikkiaan 30,1 prosentilla kotitalousväestöstä oli jonkinasteisia vaikeuksia, ja 9,4 prosentilla suurempia vaikeuksia kattaa tuloillaan tavanomaisia menoja. Tiedot perustuvat Euroopan yhteisön tilastoviraston, Eurostatin EU:n tulo- ja elinolojen tilastoon (EU-SILC, Statistics on Income and Living Conditions) tutkimusvuodelta 2009. Maat eroavat merkittävästi käytettävissä olevien ostovoimakorjattujen tulojen tasoltaan ja tulonjaoltaan, myös muun muassa ilmaisten tai markkinahintaa edullisempien julkisten palvelujen tarjonnaltaan, mikä osaltaan vaikuttaa kotitalouksien erilaiseen tulotarpeeseen ja tulojen riittävyyteen tavanomaisiin menoihin.

Toimeentulovaikeudet ovat yhteydessä kotitalouksien materiaaliseen deprivaatiooon eli huono-osaisuuteen, jota kuvaa kotitalouksien selviytyminen Euroopan laajuisesti tarpeellisiksi määritellyistä kulutusmenoista. Eurostatin tulo- ja elinolojen tilastoinnissa vakavasti huono-osaisia ovat kotitaloudet, joilla on viimeisten kahdentoista kuukauden aikana ollut vähintään neljä taloudellista deprivaatiotekijää yhdeksästä seuraavasta: 1) asumismenojen, muiden menojen tai lainojen maksuviivästymiä taloudellisen tilanteen takia, varattomuus 2) viikon lomamatkaan, 3) liha, kala, kana tai vastaavaan ateriaan joka toinen päivä, 4) odottamattomiin rahamenoihin, 5) puhelimeen, 6) väri-tv:hen, 7) pesukoneeseen, 8) autoon tai 9) asunnon riittävään lämmittämiseen. Pohjoismaiden kotitalouksilla on harvoin näin vakavaa materiaalista huono-osaisuutta koko kotitalousväestön tasolla (Taulukko 2.). Maista vakavasti materiaalisesti huono-osaisten henkilöiden suhteellinen lukumäärä kotitalouksissa yhteensä oli korkeimmillaan Suomessa, 3,4 prosenttia vuonna 2009. Muissa Pohjoismaissa vastaava osuus oli korkeimmillaan Tanskassa, 2,0 prosenttia. Sitä vastoin suuremmissa toimeentulovaikeuksissa olevissa kotitalouksissa esiintyi jo vakavaa materiaalista huono-osaisuutta. Suomessa suurin vaikeuksin toimeentulevista 32,7 prosenttia, ja vaikeuksin toimeentulevista henkilöistä 17,6 prosenttia oli myös materiaalisesti vakavasti huono-osaisia.

Materiaalinen huono-osaisuus on yleisempää, kun mittarina käytetään lukumääräisesti vähäisempien deprivaatiotekijöiden samanaikaista esiintymistä. Vähintään kolmella deprivaatiotekijällä yhdeksästä materiaalisesti huono-osaisia oli 9,0 prosenttia ja kahdella 20,5 prosenttia suomalaisiin kotitalouksiin kuuluvista henkilöistä tutkimusvuonna 2009. Suurin vaikeuksin toimeentulevista 61,8 prosenttia, vaikeuksin toimeentulevista 41,9 prosenttia ja pienin vaikeuksin toimeentulevista 16,5 prosenttia oli materiaalisesti huono-osaisia vähintään kolmella deprivaatiotekijällä. Suurin vaikeuksin toimeentulevista 85,1 prosenttia, vaikeuksin toimeentulevista 76,5 prosenttia ja pienin vaikeuksin toimeentulevista 42,8 prosenttia oli materiaalisesti huono-osaisia vähintään kahdella deprivaatiotekijällä vuonna 2009.

Kuvio 4. Toimeentulovaikeuksien esiintyvyys Euroopan maissa vuonna 2009¹, % kotitalousväestöstä

Kuvio 4. Toimeentulovaikeuksien esiintyvyys Euroopan maissa vuonna 2009¹, % kotitalousväestöstä
¹ Tutkimusvuosi

Lähde: EU-SILC UDB versio 01–08–10

Taulukko 2. Tavanomaisten menojen kattaminen tuloilla ja materiaalinen huono-osaisuus deprivaatiotekijöiden¹ lukumäärän mukaan Pohjoismaissa vuonna 2009², % kotitalousväestöstä

Deprivaatiotekijöiden lukumäärä Tavanomaisten menojen kattaminen tuloilla
Suurin vaikeuksin Vaikeuksin Pienin vaikeuksin Melko helposti Helposti Hyvin helposti Kaikki
Vähintään yksi yhdeksästä              
Islanti 84,1 76,7 52,5 20,2 12,4 5,3 29,5
Norja 94,9 86,7 69,3 8,6 3,5 1,2 18,6
Ruotsi 90,7 70,3 58,9 18,2 12,4 5,1 24,5
Suomi 92,1 92,2 71,3 32,3 16,0 7,0 37,8
Tanska 85,1 83,1 66,2 34,6 16,7 8,2 29,9
Vähintään kaksi yhdeksästä              
Islanti 59,8 30,1 16,7 2,4 0,7 0,0 8,9
Norja 85,6 64,0 35,8 0,3 0,2 0,1 9,3
Ruotsi 75,6 42,5 30,3 4,8 2,4 1,1 10,9
Suomi 85,1 76,5 42,8 12,2 4,4 1,4 20,5
Tanska 70,5 56,3 30,4 10,8 2,6 0,4 11,9
Vähintään kolme yhdeksästä              
Islanti 23,3 11,7 3,0 0,3 0,3 0,0 2,5
Norja 59,9 38,2 11,6 0,0 0,0 0,0 4,5
Ruotsi 51,1 16,1 10,7 0,9 0,6 0,3 4,4
Suomi 61,8 41,9 16,5 4,0 1,0 0,1 9,0
Tanska 50,4 29,9 11,9 3,2 0,6 0,1 5,4
Vähintään neljä yhdeksästä              
Islanti 7,9 1,6 1,1 0,3 0,0 0,0 0,8
Norja 36,8 12,8 4,2 0,0 0,0 0,0 1,9
Ruotsi 22,3 6,0 1,8 0,1 0,0 0,0 1,4
Suomi 32,7 17,6 5,6 1,0 0,2 0,1 3,4
Tanska 26,2 11,1 3,6 0,8 0,1 0,0 2,0
¹ Deprivaatiotekijät ovat: 1) asumismenojen, muiden menojen tai lainojen maksuviivästymät taloudellisen tilanteen takia, varattomuus 2) viikon lomamatkaan, 3) liha, kala, kana tai vastaavaan ateriaan joka toinen päivä, 4) odottamattomiin rahamenoihin, 5) puhelimeen, 6) väri-tv:hen, 7) pesukoneeseen, 8) autoon tai 9) asunnon riittävään lämmittämiseen.

² Tutkimusvuosi

Lähde: EU-SILC UDB versio 01–08–10


Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marie Reijo (09) 1734 2547, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 29.12.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. Subjektiivinen toimeentulo 2009, 3. Kansainvälistä vertailutietoa toimeentulovaikeuksista . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.7.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2009/01/tjt_2009_01_2010-12-29_kat_003_fi.html

Jaa