2. Asumiskustannusten tulo-osuudet

Asumiskustannusten osuus käytettävissä olevista rahatuloista, asumiskustannusten tulo-osuus, on sitä pienempi, mitä korkeampi kotitalouden tulotaso on (kuvio 2). Asumiskustannuksiin luetaan kotitalouden varsinaisen asunnon käyttömenot, asuntolainan korot ja kiinteistövero. Asumistuet saatuina tulonsiirtoina ja asuntolainan korkojen verovähennysetuutena pienentävät bruttomääräisiä asumiskustannuksia suhteellisesti eniten pienituloisimmissa tuloryhmissä. Asumistukien määrä on suurempi kolmessa alimmassa tulokymmenysryhmässä kuin kotitalouksissa keskimäärin. Tuloryhmien väliset erot nettomääräisten asumiskustannusten tulo-osuuksissa ovat silti merkittävät. Pienimpään tulokymmenysryhmään kuuluvien kotitalouksien asumiskustannukset olivat 27,5 prosenttia, ja toiseksi pienimpään tulokymmenysryhmään kuuluvien 23,9 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloista vuonna 2011. Vielä neljännessä tulokymmenysryhmässä kotitalouden nettomääräisten asumiskustannusten tulo-osuus oli 18,7 prosenttia, eli enemmän kuin kaikkien kotitalouksien keskimäärä, joka oli 18,2 prosenttia vuonna 2011. (Kuvio 2.) Pienituloisimmassa tulokymmenysryhmässä kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot asumiskustannusten maksamisen jälkeen olivat keskimäärin 6 322 euroa ja toisessa tulokymmenysryhmässä 10 076 euroa kulutusyksikköä kohti vuonna 2011. Kaikilla kotitalouksilla ne olivat 19 996 euroa vuonna 2011. (Tulonjakotilaston tietokantataulukko 6.)

Kuvio 2. Asumiskustannukset (%) käytettävissä olevista rahatuloista tulokymmenysryhmän mukaan vuonna 2011, brutto- ja nettomääräiset asumiskustannukset, keskiarvo

Kuvio 2. Asumiskustannukset (%) käytettävissä olevista rahatuloista tulokymmenysryhmän mukaan vuonna 2011, brutto- ja nettomääräiset asumiskustannukset, keskiarvo

Nettomääräisten asumiskustannusten tulo-osuus oli omistusasunnoissa asuvilla kotitalouksilla keskimäärin 14,1 prosenttia ja vuokra-asunnoissa asuvilla 26,7 prosenttia vuonna 2011. Asumiskustannusten tulo-osuus oli omistusasunoissa asuvilla kotitalouksilla hieman suurempi kuin vuotta aikaisemmin (13,3 %), ja lähes yhtä korkea kuin vuonna 2008 (14,4 %). Vuokra-asunnoissa asuvilla kotitatalouksilla asumiskustannusten tulo-osuus on pysytellyt noin 26–27 prosentissa vuodesta 2007 lähtien, noin yhden prosenttiyksikön suurempana kuin aiemmin 2000-luvulla. Vuonna 2011 prosenttiosuus oli vain hieman, kolme prosentin kymmenystä suurempi kuin edellisvuonna. (Kuvio 3.)

Kuvio 3. Asumiskustannukset (%) käytettävissä olevista rahatuloista asunnon hallintasuhteen mukaan vuosina 2002–2011, nettomääräiset asumiskustannukset, keskiarvo

Kuvio 3. Asumiskustannukset (%) käytettävissä olevista rahatuloista asunnon hallintasuhteen mukaan vuosina 2002–2011, nettomääräiset asumiskustannukset, keskiarvo

Asumiskustannukset olivat suurimmat vuokralla asuvilla kotitalouksilla Etelä-Suomen suuralueella (kuvio 4). Vuokralla asuvien nettomääräisten asumiskustannusten tulo-osuus oli 28,0 prosenttia pääkaupunkiseudulla ja 27,3 prosenttia muualla Etelä-Suomessa vuonna 2011. Länsi-Suomessa vuokralla asuvien kotitalouksien asumiskustannusten tulo-osuus oli pienin, keskimäärin 25,0 prosenttia vuonna 2011. Pääkaupunkiseudulla omistusasunnoissa asuvien kotitalouksien asumiskustannukset olivat sen sijaan hieman pienemmät, 13,6 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloista, kuin muualla Etelä-Suomessa tai muilla suuralueilla.

Kuvio 4. Asumiskustannukset (%) käytettävissä olevista rahatuloista suuralueen ja asunnon hallintasuhteen mukaan vuonna 2011, nettomääräiset asumiskustannukset, keskiarvo

Kuvio 4. Asumiskustannukset (%) käytettävissä olevista rahatuloista suuralueen ja asunnon hallintasuhteen mukaan vuonna 2011, nettomääräiset asumiskustannukset, keskiarvo

Kotitalouksien kulutusyksikköä kohden laskettujen asumiskustannusten jälkeisten käytettävissä olevien rahatulojen mediaani oli omistusasunnoissa asuvilla 20 741 euroa ja vuokralla asuvilla kotitalouksilla 11 008 euroa vuonna 2011 (liitetaulukko 3). Kaikilla kotitalouksilla asumiskustannusten jälkeisten ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mediaani oli 17 706 euroa vuonna 2011. Suuralueen mukaan asumiskustannusten maksamisen jälkeinen tulotaso oli omistusasunnoissa asuvilla kotitalouksilla korkein Ahvenanmaalla (mediaani 22 503 euroa) ja Etelä-Suomessa (mediaani 21 795 euroa), matalin Itä-Suomessa (mediaani 18 882 euroa) vuonna 2011. Pääkaupunkiseudun omistusasunnoissa asuvien kotitalouksien asumiskustannusten jälkeinen tulotaso oli kaikkein korkein, ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mediaani oli 25 492 euroa vuonna 2011. Vaikka vuokralla asuvien kotitalouksien asumiskustannukset olivat suurimmat Etelä-Suomessa, oli niiden maksamisen jälkeinen tulotaso silti korkeampi kuin vuokralla asuvilla kotitalouksilla muilla suuralueilla Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Vuokralla asuvien asumiskustannusten jälkeisten ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mediaani oli 12 216 euroa Etelä-Suomessa ja 14 181 euroa pääkaupunkiseudulla. Muualla vuokralla asuvien kotitalouksien asumiskustannusten jälkeinen tulotaso vaihteli Itä-Suomen 9 202 eurosta Länsi-Suomen 10 099 euroon vuonna 2011.

Kotitalouden elinvaiheen mukaan asumiskustannusten tulo-osuus oli keskimääräistä suurempi yhden henkilön, alle 35-vuotiaiden lapsettomien parien ja yksinhuoltajien kotitalouksissa (kuvio 5). Yhden henkilön kotitalouksista nettomääräisten asumiskustannusten tulo-osuus oli pienin, 22,2 prosenttia 35–64-vuotiailla, ja suurin, 27,1 prosenttia, alle 35-vuotiailla vuonna 2011. Yksinhuoltajien kotitalouksissa nettomääräisten asumiskustannusten tulo-osuus oli 21,5 prosenttia vuonna 2011. Pienituloisimmissa tuloryhmissä (tulokymmenysryhmät I–II) asumiskustannusten tulo-osuus oli näiden väestöryhmien lisäksi suhteellisen suuri lapsettomien 35–64-vuotiaiden parien kotitalouksissa. Vuonna 2011 asumiskustannukset olivat enemmän kuin neljännes käytettävissä olevista rahatuloista pienituloisimmilla alle 65-vuotiaiden yhden henkilön ja lapsettomien parien kotitalouksissa. Vain hieman keskimääräistä pienempi oli asumiskustannusten tulo-osuus pienituloisten yksinhuoltajien ja 65 vuotta täyttäneiden yhden henkilön kotitalouksissa, samoin parien lapsiperheissä. Asumiskustannukset pienenevät tulotason noustessa. Silti yhden henkilön ja yksinhuoltajien nettomääräiset asumiskustannukset olivat tulotasoon nähden suhteellisen korkeat vielä keskituloisissakin tuloryhmissä (tulokymmenysryhmät V-VI). (Taulukko 1.)

Nettomääräisten asumismenojen tulo-osuus, sisältäen asumiskustannusten lisäksi varsinaista asuntoa koskevat pääomamenot, oli kotitalouksissa keskimäärin 23,2 prosenttia vuonna 2011. Omistusasunnoissa asuvilla kotitalouksien asumismenojen tulo-osuus oli keskimäärin 21,2 prosenttia, joka on merkitsevästi pienempi kuin vuokra-asunnoissa asuvilla kotitalouksilla (27,3 %). Pääomamenot lisäävät asumismenoja eniten parien lapsiperheissä, ja etenkin pienten lasten perheissä, joissa asuntovelkaisuus on yleistä (liitetaulukko 2). Parien kotitalouksissa, joissa kaikki lapset ovat alle 7-vuotiaita lapsia, nettomääräisten asumismenojen tulo-osuus oli 25,9 prosenttia. Tulo-osuus on silti pienempi kuin yhden henkilön, sekä alle 35-vuotiaiden (30,6 %) että 35–64-vuotiaiden (27,5 %) kotitalouksissa, ja yksinhuoltajan kotitalouksissa (27,5 %) vuonna 2011.

Kuvio 5. Asumismenot (%) käytettävissä olevista rahatuloista kotitalouden elinvaiheen mukaan vuonna 2011, nettomääräiset asumismenot, keskiarvo

Kuvio 5. Asumismenot (%) käytettävissä olevista rahatuloista kotitalouden elinvaiheen mukaan vuonna 2011, nettomääräiset asumismenot, keskiarvo

Taulukko 1. Asumiskustannukset käytettävissä olevista rahatuloista (%) kotitalouden elinvaiheen ja tulokymmenysryhmän mukaan vuonna 2011

Kotitalouden elinvaihe Tulokymmenys
  I-II       III-IV       V-VI       VII-X       Kaikki    
Yhden hengen taloudet 27,2 25,1 20,3 16,1 23,5
- Yhden hengen talous, ikä alle 35 v 32,6 26,1 23,9 17,3 27,1
- Yhden hengen talous, ikä 35–64 v 27,2 27,3 19,2 16,2 22,2
- Yhden hengen talous, ikä yli 64 v 24,6 23,2 18,5 13,9 22,8
Lapsettomat parit 22,9 16,7 14,8 11,6 14,4
- Lapsettomat parit, ikä alle 35 v 27,1 21,4 19,1 14,9 19,0
- Lapsettomat parit, ikä 35–64 v 26,0 17,1 13,4 10,7 12,8
- Lapsettomat parit, ikä yli 64 v 16,3 14,8 14,2 10,8 13,7
Yksinhuoltajataloudet 24,0 22,9 20,6 13,8 21,5
Parit, joilla lapsia 21,8 17,5 13,7 10,9 14,0
- Parit, joilla lapsia, kaikki alle 7 v 23,3 20,4 16,5 12,2 16,6
- Parit, joilla lapsia, nuorin alle 7 v. 19,9 15,3 13,0 11,1 13,9
- Parit, joilla lapsia, nuorin 7–12 v 23,6 17,1 13,0 10,9 13,1
- Parit, joilla lapsia, nuorin 13–17 v 23,0 17,0 12,5 9,7 12,6
- Parit, joilla lapsia, sekä alle että yli 18 v 17,4 12,7 10,4 9,1 11,0
Muut taloudet 20,3 14,9 12,5 9,6 12,8
Kaikki kotitaloudet 25,8 20,3 16,4 12,3 18,2

Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marie Reijo 09 1734 2547, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 10.4.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. Tulot, asuminen ja asumismenot 2011, 2. Asumiskustannusten tulo-osuudet . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.4.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2011/04/tjt_2011_04_2013-04-10_kat_002_fi.html